Mikä onkaan helpompaa rahaa kuin ostaa velkakirja valtiolta ja myydä se kalliimmalla keskuspankille?
Näinhän se markkinatalous toimii!
Mainioita havaintoja itse kunkin pörssipohdinnan mausteeksi
Niin, mikäs ostellessa erittäin korkeariskistä hyvätuottoista velkapaperi halvalla täysin riskittömästi koska EKP takaa ettei maksukyvyttömyystilannetta voi tulla.
Seuraako tällä foorumilla kukaan Suomen asuntojen tuotannon kehityksen tilannetta makronäkökulmasta? Hätkähdin aamulla, kun kävin katsomassa kuinka monta vuokra-asuntoa on listattu Oikotiellä (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Lukumäärä on noussut kevään 2019 noin 4500 asunnosta 10417 asuntoon!
Voiko olla samaan aikaan riski, jos ei ole riski? Tai oikeastaan nimenomaan suuri riski ja täysin riskitön?
Juuri nyt tunkee joka suunnasta vahvoja suhdanneoptimismin ilmauksia.
Tasan kaksi vuotta sitten olisi ollut vaikea kuvitella miten tällainen suhdanneoptimismi länsimaihin saadaan. Kiehtovaa!!
Millä lailla nykyinen suhdanneoptimismi korreloi pörssiyhtiöiden liiketoiminnan kanssa 6–12 kk tähtäimellä?
Listaan vaikutuksia varmemmasta epävarmempaan. Aloitetaan varmemmasta päästä:
- yritykset uskaltavat laajentaa kapasiteettia ja lisätä kiinteitä kuluja
- työvoimaa houkutellaan korkeammilla palkoilla
- uskalletaan kerryttää normaalia suurempia varastoja
Jatketaan epävarmemmilla muuttujilla:
- mikä kysynnän volyymi todellisuudessa on 6–12 kk tähtäimellä; suhdanteet ovat oikukkaita eivätkä tottele ennustajia
- miten kustannusten hallinta miltäkin firmalta onnistuu
Poikkeuksellisen raju suhdanneoptimismi lisää tuloskehitykseen liittyviä riskejä.
Positiivisimmat tulosyllätykset tulevat silloin kun yleisen pessimismin keskellä kysyntä yhtäkkiä piristyy ja firmat löytävät keinot vastata siihen kysyntään.
Negatiivisimmat tulosyllätykset tulevat silloin kun yleisen optimismin keskellä kysyntä yhtäkkiä pettää ja firmoilla on liikaa kiinteitä kuluja ja varastoja kysyntään nähden.
Sen kummemmin tulevaa suhdannekehitystä arvailematta voi taas kerran ihmetellä miten yksioikoisesti analyytikoiden ja strategien tulosodotukset nousevat suhdanneoptimismin kasvun mukana.
Kovan suhdanneoptimismin vallitessa:
- ekstrapoloidaan rohkeasti hyviä tulostrendejä
- kurssitaso korkea
- sijoittajat henkisesti täysin valmistautumattomia tulosheikennyksiin
- supertuloksetkaan eivät välttämättä riitä markkinoille
Suhdannepessimismin vallitessa:
- odotuksissa vaisu tuloskehitys vaikka firmat kertovat onnistumisista kustannuspuolella
- kurssitaso maltillinen
- sijoittajat henkisesti hyvin valmistautuneita tulosheikennyksiin
Tulosoptimismia OP:lta vaihteeksi:
Myös pandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna tuloskehitys on vahvaa. Yhtiöistä peräti 85 prosentilla kuluvan vuoden tulos ylittää ennusteidemme mukaan vuoden 2019 tulostason”, Saari sanoo.
Ennustaminen on vaikeaa, käänteen ennustaminen vielä enemmän.
Suhdanteeseen liittyen, Kiinan luottoimpulssi joka oli ainakin ennen jos jonkinlainen teollisuuden kehityksen ennakoija tietysti Kiinassa mutta myös maailmalla, näyttää tosiaan kimpoavan ylöspäin pohjilta.
https://twitter.com/pkzweifel/status/1481320562672783371?s=21
Voi liittyä koronaan kun airbnb kämppiä on tullut vuokralle.
Riippuen mitä tarkoitat “makronäkökulmalla”, mutta @Olli_Koponen lta tulee usein hyviä katsauksia rakennussektoriin:
Kuka isoa kuvaa seuraava oikeasti yllättynyt? Ihmettelen kyllä ekonomistien heikkoa osumatarkkuutta.
En oikein huomaa miten tuo olisi tänä vuonna toiminut ennakoivana indikaattorina vanhojen teollisuusmaiden teollisuuden osalta. Huomaatko sinä?
EDIT: Asiasta kukkaruukkuun. Huikeaa settiä:
-Joo se nyt on tietysti miten sen ajattelee, mutta itsessään erittäin riskinen paperi voi olla täysin riskitön jos joku ulkopuolinen rippumaton taho takaa sen 100%:sti, tässä tapauksessa EKP.
Tuo määrä on tuosta varmasti lisääntynyt ja juuri tämän toimialan sakkaaminen on tuonut paljon tarjontaa PKS… Tämä toimii myös toiseen suuntaan kun jossain vaiheessa matkailu elpyy.
En, siksi kirjoitin ”ainakin ennen…” Ja tuohan voi kertoa enemmän siitä, miten hanoja aukaistaan kiinteistösektorin vaikean tilanteen takia.
Tämä oli mun mielestä hyvin sanottu tästä nykytilasta ja perinteisistä indikaattoreista:
E. koko juttu täällä Don't extrapolate from this fake business cycle
@Pohjolan_Eka :lla oli tuossa kiinnostavaa pohdintaa bisneskulttuurieroista.
USA:ssa yleisempää että small capit kokevat että niiden tehtävä on etsiä aggressiivisesti kasvua lähiaikojen kannattavuudesta välittämättä.
Hämmentävän suuri osa Russell 2000 -firmoista tappiollisia hyvässä suhdanteessa.
Eräät listautujat (Digital Workforce ja kumppanit) ovat ansiokkaasti tuoneet tätä pohjan perukoillekin
”Niin kauan kuin kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio kiihtyy yli kahden prosentin vauhtiin pääosin energian kallistumisen takia, EKP ei voi kuin aavistella, pitäisikö rahapolitiikkaa kiristää vai keventää – tai olisiko sittenkin paras olla tekemättä mitään.
Epätietoisuus johtuu kustannusinflaation luonteesta ja siitä, että energian kallistuminen heijastelee talouteen suunnilleen samanlaisia toimeliaisuutta vaimentavia vaikutuksia kuin vaikkapa korkojen nostosta koituisi.
Rahapoliittiset riskit ovat suuria mutta kahtalaisia, sillä kustannusinflaation kimppuun käyminen koronnostoilla ja muilla rahahanojen kiristyksillä voi voimistaa samoja deflatorisia paineita, joita energiakriisistä joka tapauksessa syntyy.
Mitään tekemättä taas keskuspankkiirit altistuvat kasvavalle uskottavuushaitalle ja riskille, että energiakriisi ei ollutkaan ainoa tai edes tärkein inflaatiota voimistanut syy – ja että inflaatio ei jääkään tilapäiseksi.
Meidän muiden päänsärkyämme lisää huoli siitä, että rahapolitiikkaa säätävät keskuspankkiirit eivät välttämättä itse tiedä tietämättömyyttään vaan tekevät umpimähkäisiä päätöksiään luullen jotenkin ”hallitsevansa” inflaationkin kaltaisia mystisen mutkikkaita talousilmiöitä.”
Minun päänsärkyä lisää se, että keskuspankkiirit on poliittisessa ohjauksessa.
Täällä muhistaan paljon inflaatiosta. Ei tästä omikronin potemisesta kamalasti iloa saati työkykyä ole irronnut (osinkoja tämä maksaa ehkä myöhemmin immuniteettina jos uusia variantteja ei ilmene), mutta päivän parhaina hetkinä yritän imeä vastakkaisia näkemyksiä Twitter-feedistäni ja ymmärtää niitä.
Macro-Alfilla haastiksessa Andreas, joka häippäsi juuri Nordealta.
Kannattaa lukea!
Muutamia nostoja:
-Mahdollisuus siihen, että omikron on tie pandemian arkipäiväistymiseen vähemmän vaaralliseksi virukseksi on jos jonkinlainen. Tämä on avain talouden palautumiseen normaaliksi. Tähän tosin voisi todeta vasta-argumenttina, että mites tuo Kiina…
-Talous normalisoituu ja kysyntä tasapainottuu taas kohti palveluita ottaen painetta pois ylikuumenneesta tavarapuolesta
-Luottoekspansio hidastuu jo ja kääntyy pian negatiiviseksi
-Korot saattavat hyvinkin olla huipuissaan nyt eivätkä enää juuri nouse toisin kuin moni odottaa. Kun aiemmilla kerroilla Fedin QE loppui niin korot kääntyivät itseasiassa alaspäin. Tämä viitannee taas siihen että ne tosiaan reflektoivat talouden vahvuutta…
-Elvytyksen himmaaminen niin raha- kuin talouspoliittisesti, inflaatiosolmun aukaisu sekä vahvat vertailukauden luvut saavat suhteellisen kasvun hidastumaan tänä vuonna isosti ja inflaatio voi lyödäkin negatiivisia lukuja pyötään loppuvuodesta
-Fed nostaa silti korkoja mutta melkoisessa vastatuulessa loppuvuodesta
-Andreas ostaisi mm. osakkeita
Aiheeseen liittyen, tunnettu kasvuyhtiö sijoittaja/treidaaja Puru Saxena visioi saman henkistä:
Jos/kun kasvu hidastuu ja inflaatio taittuu mikä rauhoittaa korot ja tekee taas kasvusta niukkaa, pääse kasvuyhtiöt oikeuksiinsa. Siis ne, joilla on oikeasti fundat kunnossa.
Pakko lisätä tähän henkilökohtaisesti että vaikka en mitään kutkuttavia supertilaisuuksia näe tällä hetkellä pörssissä kuten 2020 keväällä* piti ämpäri vieressä ostella niin on sijoittaminen mielestäni mielenkiintoisinta vuoteen. Meinasi vähän kyllästyä syksyllä kun kaikki raketoi mutta kyllä -5 % laskuilla per päivä alkaa hinnat ja arvot jossain vaiheessa monilla yhtiöillä kohtaamaan mikäli siis myös yllä mainittu kasvun hidastuminen ja korkojen sekä inflaation jäähtyminen pitää kutinsa.
*Lisäys: huom. minulla on yleensä suht korkea tuottovaatimus. Se paljonko missäkin tilanteessa näkee mahdollisuuksia riippuu paljon siitä mitä vaatii. 5 %:in tuottovaateella pörssi on aina täynnä mahdollisuuksia, 20 %:n ei niinkään.
Uskoisin tämän heijastavan FED:n strategiaa. Myös QT=koron nosto. Odotan 0,25% ohjauskoron nostoa sekä QT alkamista maaliskuussa.
https://finance.yahoo.com/m/f0d47ef1-13f1-394e-a1fc-d210f98a461b/fed-has-to-be-‘far-more.html
Olen muutaman kerran jakanut Finboxin dataan perustuvia huomioita kasvuyhtiöiden arvostustasoista. Ns itsetekemäni hypelista joka sisältää kaikki raketit teslasta pelotoniin on tässä viimeisten viikkojen aikana lasketellut jyrkässä alamäessä. Edellisen kerran kuin jaoin niin taisi olla pari yritystä ”käyvässä arvossa”, nyt jo sillä puolella on jo pientä tunkua.
Mutta löytyy niitä korkeita kertoimia edelleen, varsinkin SAAS-puolelta.
Toisaalta monet entiset suosikit Zoom, Peloton, Teladoc jne ovat toisella laidalla.
Tämän pohjalta EI pidä suoraan vetää johtopäätöksiä mitä kannattaa ostaa, myydä jne. Mutta itseäni helpottaa siinä, että saa nopean käsitykseen ja osviitan - mutta jokainen tapaus on yksilöllinen ja pitää aina tutkia fundat ennen mitään actioneja