Tämä on aika mielenkiintoinen väite, itse uskon siihen että energian perimmäisen hinnan määrittelee kysyntä ja tarjonta. Jos koronnosto hillitsee kysyntää, miksi se ei samalla laskisi energian hintaa? Kuka on se höveli, joka ostaa ylimääräisen energian Euroopan markkinoilta jos Euroopan sähkönkulutus laskee?
Sen ymmärrän että nykyiset korkeat energianhinnat johtuvat pitkälti tyhmästä energiapolitiiksta Euroopassa, jossa on suljettu mm. ydinvoimaa rankalla kädellä. Se on ollut virhe. Siitä olen myös samaa mieltä että keskuspankit eivät voi vaikuttaa tarjontaan kovinkaan paljoa tässä tilanteessa, vaan ainoa vaihtoehto on yrittää vaikuttaa kysyntään, jotta hintoja saataisiin alaspäin.
Tuo kuva ei ota varsinaisesti kantaa eri laatikoiden vaikutusten voimakkuuksiin. Tämä siksi, että en pidä itseäni lähellekkään tarpeeksi taitavana arvioimaan, että missä vaiheessa elvytys on hyperinflatorisoivaa tai, että missä vaiheessa korkojen nosto on tarpeeksi/liian suurta. Eri palasten voimasuhteiden arviointi taitaa olla muutenkin melko mahdotonta tietää, joten koitan haistaa suunnan, jonka voi mielestäni päätellä eri laatikoiden erilaisesta aikapreesenssistä. Tuotanto-ongelmat on nyt, ohjauskorkojen nosto huomenna. Palkkojen nosto on nyt, mahdollinen bullwhip ylihuomennna.
Koitin siis havainnollistaa suuntaa, joka ei mielestäni vielä ole deflaatiota kohden. Tämä siksi, että tarjonnassa on inflatorisia ongelmia ja toisaalta osin tästä johtuvasti korkojen nosto on epätehokasta. Korkojen nosto ei korjaa chip shortageja ym., ja toisaalta korkojen nostovara (ja myös laskuvara!) on rajallinen.
Ironisesti korkojen nosto saattaa olla stagflaatioon ajava puuttuva palanen. Nyt täytyy seurata dataa, että miten korot vaikuttaa. Laskeeko se inflaatiota tarpeeksi vai heikentääkö se vain taloutta joka johtaa stagflaatioon.
Peloton on muuten täydellinen esimerkki bullwhipistä.
Pakollinen disclaimer: olen itse itseäni kontraava kontraindikaattori, eli nauti runsaan NaCl:n kera.
Korkojen nosto vaikuttaisi siis esim. lainojen korkoihin. Rahaa sitten korkojen maksamisen jälkeen olisi vähemmän käytettävissä muuhun. Nyt vain kuluttajilla olisi rahaa on jo valmiiksi käytettävissä muuhun, koska kaasun ja polttoaineen hinta olisi juuri noussut. Eli energian hinnannousu voi myös itsessään hillitä kysyntävetoista inflaatiota muille hyödykkeille jopa tehokkaammin kuin koronnostot.
Voikin sitten kysyä, mikä on tammikuussa energian kysynnän hintajousto, eli kuinka paljon sen kysyntä reagoisi vähentyneeseen likviditeettiin. Toki kysyntä voitaisiin tappaa muille hyödykkeille oikein tehostetusti. Hieman kuin se logiikka, jolla britit polttivat saksalaisten kaupungkien vanhat keskustat sodassa, koska silloisilla pommikoneilla ei olisi osuttu sotateollisuuten kuitenkaan. Kunhan keskimäärin tuhotaan jotain. Korko on kuitenkin instrumentti liikkeellä olevan rahamäärän kysynnän ja tarjonnan säännöstelyyyn. Kuluttajahyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan säännöstelyyn se on hyvin arvaamaton ja epätarkka työkalu.
Niinpä näkisin, että tällaiseen poliittisesti kyhättyyn energian hinnannousuun on myös poliittinen täsmäratkaisu: Kun Putin laittaa putken kiinni niin hiilivoimalat pörähtävät käyntiin.
En tiedä laitoinko ensimmäiseen vastaukseeni, että kaikki nuolet johtaa deflaatioon. En tarkoittanut voimakkuutta mitenkään. Minusta Stagflaatio eikä inflaatio ei ole tasapainotiloja vaan niissä on epätasapaino. Ne ei ole pitkäaikaisia ja aika harvinaisia. Jos deflaatiota tai Stagflaatiota jatkuu pitkään ne on ongelmia taloudelle. Deflaatiossa ihmiset miettivät, etät ei kannata ostaa, kun huomennna saa halvemalla. Stagflaatiossa pitää tarvikkeesta olla todella pulaa ja joku estää vastaamisen kysyntään. Edellä oli hyvä keskustelu energiasta. Energiaa saadaan eurooppaan esimerkkinä Putlerin avatessa kaasuhanat ja pannan ydinvoimaloita pyörimään ja (Suomessa lähtee kesällä). Sitten kesällä samaan aikaan Sakemannilla ei vaan ole pakkasia ja energiaa ei tarvita lämmitykseen.
Edit: Työ katkaisi ruokatauon ajatuksen juoksun kirjaamisen, joten jatkan tästä kahvipaussilla.
Voi toki olla, että Venäjän ja Ukrainan tilanne kriisiytyy ja energian hinta kohoaa edellen ja sen käyttö vähenee teollisuuden vetäessä hanat kiinni tuotannossa. Joka tapauksessa kesä tulee ja kysyntä käy silloin alempana. Olkiluoto käynnistyy aikanaan ja samoin muuta energian tuotantoa rakennetaan. Itse asiassa minut yllätti hiljattain raportoitu päästöttömän energian suuri osuus Suomessa. Epäilen saksalaisilla olevan netistä suurempi halu rakennella aurinkopaneeleita kotiinsa esimerkkinä. Samaa tekevät firmat omissa konttoreissaan, kaupoissa ja laitoksissa. Hinnan noustessa ne investointeina entistä kannattavampia, kuten samalla tavalla pienempikulutuksiset uudet laitteet. Tasapaino löytyy aikanaan. Missä järjestyksessä tämä tapahtuu en itse osaa ennustaa. Verneri kirjoitteli jossain vaiheessa ansiokkaasti inflaatiosta tai hyperinflaatiosta ja totesi siinä, että pitää olla joku ajuri tai este kasvattaa tuotantoa tai tarjontaa, kuten sota, joka aiheuttaa ongelmaa tuotanto ketjuun. Minusta stagflaatio vaati vastaavan.
Nimellinen yoy-palkkakehitys ja S&P 500 -marginaalit:
2001 oli marginaalien kannalta murhaava yhdistelmä nousukaudelta periytynyttä palkkamomentumia ja kysynnän rapautumista
2006 ja vielä 2007 alkupuolella oli erinomainen suhdanne yhdistettynä siihen että globalisoitunut työmarkkina ja offshoring piti palkkakehityksen maltillisempana kuin aikaisemmin oli ollut normaalia tuollaisessa suhdannetilanteessa ==> lihavat marginaalit
finanssikriisin jälkeen kysyntä ei elpynyt kovin pirteästi mutta työmarkkina oli loistava työnantajien kannalta ja kauhea työntekijöiden kannalta ==> marginaalit elpyivät nopeasti korkealle tasolle
2016–19 palkat nousivat jonkin verran tuottavuutta nopeammin mutta paine marginaaleihin jäi monelta huomaamatta (huomio FAAMG maailmanvalloituksessa, kivat veronalennukset ym.)
vuodella 2022 potentiaalia olla 2001 toisinto jos suhdanne pääsee yllättämään ja kysyntä pettää
Yhdysvalloissa saattaa ihan oikeasti olla nyt tilanne, jossa yritysten lähes rajaton valta työntekijöitä kohtaan on hieman tasoittumassa. Siellä palkat nousevat kovaan tahtiin, mikä ei johdu kulutustavaroiden nousseista hinnoista (Amazonia ei kiinnosta, jos niiden varastotyöntekijä ei saa ostettua uutta Playstationia tai maksettua opintolainojaan), vaan siitä, että koronan aikana muutama miljoona työntekijää ei ole palannut työmarkkinoille, kun on pakosta joutunut lopettamaan ja on ollut vähän aikaa tarkastella vaihtoehtojaan. Kuuleman mukaan “Hell freezez over, before I get back into that shit”. Tälle on mm. Krugman lanseerannut käsitteen The Great Resignation.
Tästä on seurauksena työvoimapula ihan tavan McDonaldsin ja WalMartin linjastoilla ja seurauksena työnantajien on tarjottava parempia palkkoja, jotta saavat houkuteltua ihmisiä joko vapailta tai kilpailijalta. Yritykset ovat joutuneet ottamaan laajassa mittakaavassa käyttöön mm. allekirjoitusbonuksen, jossa työn vastaanottava henkilö saa dollarimääräisen kertakorvauksen. Tämä taas hyödyttää kansakuntaa kokonaisuudessaan, sillä matalapalkka-alan palkankorotukset menevät suoraan kulutukseen, kun taas Bezosin tienaama extra 10 miljardia ei näy muualla kuin hänen twiiteissään Elon Muskille.
Jos trendi säilyy, nostaa se miljoonien työntekijöiden ansioita ja parantaa elintasoa, kulutusta ja näin ollen BKT:tä paljon enemmän kuin Republikaanien ajamat veronalennukset Trumpin aikana (mm. eräs senaattori kehui, kuinka kaupan kassan henkilölle jää 7 dollaria enemmän kuussa käteen… ).
Vaikka nykyinen tilanne on tietysti väliaikainen ja kasvava väestö tulee ennen pitkään floodaamaan työmarkkinat ja palkkakehitys hidastuu, nyt on hyvä aika olla töissä Yhdysvalloissa. Voit shoppailla työpaikkaa.
Alla muutama artikkeli aiheesta. Krugman on siitä hyvä ekonomisti, että vaikka hän tunnustautuu progressiiviseksi (oikean laidan Kokoomuslainen, Suomessa), hän tutkii faktoja ja ei pelkää myöntää olevansa väärässä ja näitä tapauksia hän aika usein viljelee teksteissään.
Tästä päätellen valtion tukitoimet toimikin aika hyvin josta saatiin kiva sokerihumala päälle hetkellisesti mutta tässäkö on tulos ilman sitä
Edit:
Nyt kyllä toivoisi niiden tuotannon pullonkaulojen aukeavan pikaisella aikataululla, muuten saatetaan olla aika ikävässä tilanteessa jossa talouskasvu on lähes olematonta ja samaan aikaan inflaatio liitää edelleen korkealla
Onkin mielenkiintoista huomata, että työttömyysaste ei ole sama kuin työllisyysaste. Korkea työttömyysaste nostaa julkisia menoja Suomen kaltaisessa korkean sosaaliturvan valtiossa, mutta matala työllisyysaste laskee kansantalouden tuottavuutta.
Silmämääräisesti näyttäisi, että työttömyys olisi nyt noin 0,5% korkeampi kuin ennen pandemiaa, mutta työllisyys noin 1% matalampi. Tämä tarkoittaisi suunnilleen 0,5% työmarkkinoilta kokonaan poistuneita verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Mistään massapaosta ei siis voi puhua, mutta onhan 0,5% toki merkittävä sekin. Kovin pitkälle meneviä päätelmiä en kuitenkaan lähtisi sen perusteella vielä tekemään ymmärtämättä täysin näiden tilastojen laskutapoja, esim. lasketaanko yrittäjä työlliseksi, jos hän maksaa itseleen voittoa yrityksestään, muttei palkkaa. Jos ei lasketa, poistuman voisi selittää myös koronan aikaisena siirtymänä palkkatyöstä yrittäjyyteen.
Tämän perusteella voisi jo todella sanoa, että jotain USA:ssa on todella muuttunut verrattuna EU:iin. Edelleen on mahdollista, että ihmiset ovat USA:ssa siirtyneet yrittäjiksi, mikä ei sinänsä ole Krugmanin teesin vastainen ilmiö siitä, että mieluummin tehdään jotain muuta kuin palataan palkkatyöhön.
Euroopan Unionilla on muuten harvoin työttömyys ollut niin alhaalla kuin nyt. Pandemia ei vaikuttanut Eurooppan työllisyyten läheskään niin paljon kuin finanssikriisi.
Jotain kertoo työmarkkinoiden perusteellisesta erosta se, että USA:ssa pandemian aikana palkkakustannukset laskivat, kun ne EU:ssa nousivat. Kun pandemia hellitti, alkoivat USA:ssa palkkakustannukset nopeasti nousta ja EU:ssa laskea - ja Omicronin iskiessä taas päinvastoin.
Yhdysvaltojen ja Euroopan pandemian aikaisessa työttömien tukemisessa on yksi suuri ero: Yhdysvalloissa yritykset irtisanoivat lomautuksen sijaan ja valtio lähetti koronashekkejä sekä nosti työttömyyskorvaustaväliaikaisesti. Eli tuettiin yksilöitä suoraan. Euroopassa tuettiin yrityksiä, että pitäisivät työntekijät listoilla ja lomautettuna. Euroopan mallissa työntekijällä säilyi “napanuora” työpaikkaan ja oma duuni oli valmiina, kun oli mahdollista palata ja tämä oli useimmille työntekijöille helppo ja itsestäänselvä valinta. Kun yhdysvalloissa irtisanottu työntekijä oli ollut puoli vuotta tai pidempäänkin pois stressaavasta työstä ja tarjolla alkoi olemaan kilpailevia vaihtoehtoja, ei se minimipalkkaa maksava vanha yritys enää napannut.
Yhdysvaltojen palkkakustannusten (bruttokustannus) lasku johtui siis siitä, että paljon matalapalkkaisia työntekijöitä irtisanottiin. Vastaavasti työntekijöiden tilastollinen keskiansio kasvoi samaan aikaan, kun parempipalkkaiset valkokaulustyöntekijät saattoivat tehdä kotona etätöitä.
Tuota en tosin ymmärrä, miksi EU:ssa palkkakustannukset nousivat pandemian aikana. Täällä ei tietääkseni jaettu palkankorotuksia, vaan lomautettiin, joka sekin laskee palkkakustannuksia. Ehkä joku osaisi tämän minulle selittää?
Lomauttamista ei voi kategoorisesti sanoa eurooppalaiseksi tavaksi vs USA. Lomauttaminen tunnetaan Euroopassa Suomen lisäksi ainakin Norjassa, Ruotsissa ja Itävallassa, muttei kaikissa Euroopan maissa.
USA:ssa moni keski-ikäinen on jo jäänyt nauttimaan eläkepäivistä kohonneen osake- ja asuntovarallisuuden myötä. Pelkästään omassa tuttavapiirissäni noin joka kymmenes ja se on paljon!
Voi olla, mutta huomautan että tämä on aivan toinen tarina kuin se, jossa minipalkalla elävät duunarit ei enää halua mennä töihin huonon palkan vuoksi.
Omicron tuli ja osin jo meni. Nyt tulee Omicronin muunnos BA.2. Johon ilmeisesti ei suojaa aiemmalta sairastamiselta, tai rokotteilta. Vakavuus selviää myöhemmin, leviää alkuperäistä nopeammin, ja todennäköisesti aiempaa lievempi.
Evergrande ym. Korkoja laskettu ja ostettu osia, eli pelastus käynnissä.
*Inflaatio USA. Powell aikoo käynnistää taperingin ja aloittaa koronnoston maaliskuussa, odotuksissa viisi kertaa 0,25% nosto tälle vuodelle.
*Koronatilanteesta euroopassa ei mitään hajua kenelläkään uuden variantin myötä, toivotaan parasta.
*Pankit euroopassa. Saksan talouskasvu miinuksella q4:llä ja sodan uhka euroopassa.
Euroopan inflaatio. Nousussa nousevan energian hinnan myötä. Koronnosto Ekp:ltä aiempaa todennäköisempää.
*Ukrainan tilanne. Seuraava vaihe on sota.
Taiwanin tilanne. Uhittelu lisääntynyt.
Oma mutu kommentti tilanteesta, joka jo ehkäpä näkynyt markkinoilla.
*Korona selätetty toistaiseksi. Uusia vakavia variantteja voi tulla, varmaan petytään vielä.
*Kiina pelastaa kiinteistösektorin.
*Usa inflaatio. Taittuu loppuvuodesta.
*Eu korona sama kuin yllä.
*Europankit jatkaa ekp:n letkuissa hamaan tulevaisuuteen.
*EU inflaatio. Nousussa ja varmaan ohjauskorkoa nostetaan. Kuitenkin valtionlainat jätetään tämän ulkopuolelle, niitä tukiostetaan edelleen ekp:n toimesta. Tämä valtionlainojen tukiosto tulee jatkumaan euron loppuun asti.
*Ukrainan tilanne rauhoittuu ilman konfliktia, ensiviikolla uhitellaan maximit.
Taiwanin tilanne eskaloituu kevään aikana, joka ehkä herättää länsivaltiot muuhunkin kuin kyseiseen konfliktiin.
Nyt täytyy seurata dataa, että miten korot vaikuttaa. Laskeeko se inflaatiota tarpeeksi vai heikentääkö se vain taloutta joka johtaa stagflaatioon.
).
