Mielenkiintoinen harjoite.
Kaikille firmoille ei minusta oikein toimi tuo 8% oletus. Mm. Qt, Revenio, Kojamo, Orion, Citycon, Nordea. Jos ne laskisi jotenkin auki jäisi lopuille varmaan 5% net margin (tämä ihan hatusta).
Ehkäpä nuo huomioiden 8% ei ole mitenkään erityisen optimistinen scenario.
Laskitko paljonko tuon korin nykyinen TTM P/E on?
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta mikä merkitys taulukossasi on toistolle yhtiöiden luvuissa? Vaikuttaa painotuksilta, vaikka puhut equal weight-indeksistä?
Paino sanalla jos, kun on kyse fwd -arvoista. Possu käytti toteutuneita.
Avaan vielä hieman eri sanoin mitä ajoin takaa äskeisellä viestillä ja sitä edeltäneellä, jonka linkkasin tuohon tammikuulta.
Ei millään pahalla, mutta tästä tuli mieleeni Ronald Coasen lausuma:
" if you torture the data long enough, it will confess to anything"
Sulla on tuossa forward p/e.
Jason Zweigilla on sana hallussa joten päästän hänet ääneen
Graham recommends limiting yourself to stocks whose current price is no more than 15 times average earnings over the past three years. Incredibly, the prevailing practice on Wall Street today is to value stocks by dividing their current price by something called “next year’s earnings.” That gives what is sometimes called “the forward P/E ratio.” But it’s nonsensical to derive a price/earnings ratio by dividing the known current price by unknown future earnings. Over the long run, money manager David Dreman has shown, 59% of Wall Street’s “consensus” earnings forecasts miss the mark by a mortifyingly wide margin—either underestimating or overestimating the actual reported earnings by at least 15%. Investing your money on the basis of what these myopic soothsayers predict for the coming year is as risky as volunteering to hold up the bulls-eye at an archery tournament for the legally blind.
Huipuista on jo lasketeltu, joten ei arvostustaso enää niin älytön ole. Tämä nyt on vanhan toistoa, mutta kun korot ovat alhaalla, arvostustasot nousevat automaattisesti kun diskonttokorkona käytetään vain riskipreemiota. Ja nyt sitten osakkeisiin on hinnoiteltu myös korkojen nousua.
Tuossapa nuo ttm-p/e:t
Nähdäkseni 2021 tulokset olivat hieman optimistisesti katsoen 30 % (pessimisti voisi sanoa 40 %) yli sen mikä olisi normaalia syklin yli tuolle setille.
| Qt | 100 | Sanoma | 18 | |
|---|---|---|---|---|
| Qt | 100 | Huhtamäki | 17 | |
| Revenio | 64 | Valmet | 17 | |
| Citycon | 30 | Sampo | 16 | |
| Kone | 28 | Sampo | 16 | |
| Kone | 28 | Sampo | 16 | |
| Kone | 28 | UPM | 15 | |
| Kone | 28 | UPM | 15 | |
| Wärtsilä | 27 | Fiskars | 15 | |
| Metso | 26 | Nokia | 13 | |
| Orion | 26 | Nokia | 13 | |
| Orion | 26 | Nokia | 13 | |
| Orion | 26 | Nokia | 13 | |
| Neste | 25 | Tokmanni | 13 | |
| Neste | 25 | TietoE | 13 | |
| Neste | 25 | TietoE | 13 | |
| Elisa | 24 | Stora E | 12 | |
| Harvia | 21 | Stora E | 12 | |
| Telia | 20 | Fortum | 11 | |
| Kesko | 19 | Fortum | 11 | |
| Kesko | 19 | Fortum | 11 | |
| Kesko | 19 | Nordea | 11 | |
| Nokian R | 18 | Nordea | 11 | |
| Nokian R | 18 | Nordea | 11 | |
| Terveyst. | 18 | Kojamo | 8 |
Jenkkilässä vähittäiskauppa ylittää ennusteita ja kasvaa taas kohisten.
Ja teollisuustuontanto ylittää ennusteita myös.
Olen ihan samaa mieltä siitä että tuo 8 % näyttää äkkiseltään hieman matalalta. Mutta jos 20 vuotta sitten melkein mihin tahansa pörssiin olisi ennustanut keskivertofirmalle 8 % pitkän aikavälin nettomarginaalia…
… reaktio olisi ollut että vau teillä on kyllä tosi laadukkaat ja hyvissä markkina-asemissa olevat firmat siellä.
Se mikä olisi silloin koettu erinomaiseksi suoritukseksi onkin nyt vain lievästi optimistinen skenaario pitkälle aikavälille?
Toisin sanoen en usko että kapitalismi palaa täysin ennalleen.
Taisi tulla FOMCin meeting minutesit ulos kun algot meni villiksi 
Jos jollain on jotain hyvää referaattia että mitä siellä oli niin arvostaisin 
Mitä olen ehtinyt katsoa niin aika lailla odotuksiin, ei isoja ikäviä ylläreitä. Eli lievän positiivista koska markkina aina odottaa pakkolaskuasennossa pelko pepussa…
Edit: Joo, eipä tästä oikein mitään löytynyt. Fed jatkaa aiemmin kommunikoidulla linjalla, ei draamaa. Eli markkina on varmasti tänään positiivinen (Jos Putinin tankit ei jyrää) koska indekseissä taisi olla jo hinnoiteltuna potentiaalisia huonoja uutisia. No news is good news.
Kannattaa käydä lukemassa Jarin ketju aiheesta alla.
Yksi pandemia-ajan tähtivoittajista, Shopify, on tänään vajaa 20 % laskussa tulosjulkkarin jälkeen. Yhtiö varoitti, että kasvu hidastuu pandemiabuustin väistyessä.
Tämä sysäsi myös kaiken maailam ETSYt, MELIt yms. e-commerce veijarit laskuun.
Kuvaavaa sinänsä korkealla liitäneiden stonksien ja sentimentin kannalta: pettymyksistä rankaistaan, isosti.
Tai siis, sijoittajat “rankaisevat” osaketta ja epäsuoraan yhtiötä siitä, että heidän omat odotukset karkasivat liian korkealle.
Toisaalta sijoittajat ovat “palkinneet” osaketta ja epäsuoraan yhtiötä epärealistisen kovista odotuksista johtuvalla osakkeen hinnan / kertoimien nousulla aiemmin. Sitähän tuossa vaan sitten kelataan takaisinpäin?
Muutama kuvaaja aamun Erikoisjaksosta! 
Viime aikoina on puhuttu inflaatiosta niin paljon, että se tulee omistakin korvista ulos. Jätin lyhyen välin pörinät vähemmälle ja loin katsauksen muutamiin deflatorisiin tekijöihin taloudessa, eli massiiviset omaisuuskuplat tai diplomaattisemmin ilmaistuna “varallisuuden paisumiset”.
Kotitalouksien inflaatio-odotukset alkavat taittua jenkeissä. Inflaatio-odotukset on käsittääkseni hieman kiistanalainen konsepti, mutta kai tämän voi lukea positiiviseksi kehitykseksi?
Huonoja uutisia (PING @musa_2 ). Fed ei ole oikeastaan kertaakaan tappanut inflaatiota ilman, että talous olisi syöksynyt taantumaan.
Yleensä taantuma ei ole herkkua tuloskasvulle eikä pörssien kehitykselle.
Korkokäyrän kääntyminen ja vääntyminen on jatkunut ja salkunhoitajat odottavat sen madaltuvan myös.
Inflaatio ja kuuma talous on murhe nyt, mutta voisi muotoilla niin että markkinalla parin vuoden päästä murehditaan aivan päinvastaista tilannetta.
Maailmassa on muutamia isoja norsuja posliinikaupassa, jotka liikkuessaan voivat hönkäistä kunnon deflaatioläyhkän talouteen. Kiinan varallisuuden suhde BKT:hen, kiinteistömarkkina kärjessä, on samaa tasoa kuin Japanin suhdeluku sen omassa eeppisessä megakuplassa.
Joko Kiina rikkoo uusia ennätyksiä ja on malliesimerkki sosialistisen ja markkinatalouden hybridistä, tai sitten se on tekemässä saman mokailun kuin Japani ja tuo varallisuus on ottanut sisäänsä hieman “Lapin lisää”. Taipuisin jälkimmäiseen.
Huom, tämä ei tarkoita mitään väistämätöntä megaromahdusta, mutta tällaisten sulattelu on usein pitkä ja vaikea prosessi kun tappiot jaetaan eri taloustoimijoiden kesken.
Evergranden ja muiden ongelmat on yksi oire tämän ongelman kärjistymisestä viime aikoina.
Kiinan varallisuus on kasvanut massiivisesti 2000-luvulla…
Tämä ei ole siis mikään myrskyvaroitus, mutta omaisuusluokkien arvot on ympäri maailmaa melko katossa osakkeista kiinteistöihin ja bondeihin. Näiden rauhallinenkin sulaminen voi aiheuttaa reaktioita, jotka taas painavat talouskasvua ja aiheuttavat deflatorisia paineita.
Ja deflaatio on myrkkyä meidän velkavetoiselle talousjärjestelmälle. 
No johan oli hyvä jakso taas!
Jatkan omalla (varastetulla) panoksellani, josta Vernerikin on puhunut aikaisemmin, eli velasta. Näistä kerran tullut uudet luvut taas, niin on hyvä kerrata mikä on velan kehityksen suunta ja mitä historiallisesti siitä on voinut tulkita.
Ja jyrkällähän kulmakertoimella jatketaan. Keskimääräisesti näillä tasoilla 6-36kk aikajänteellä tuotto on jo positiivisen puolella(Nasdaq). Kysymys onkin, jatkuuko nykyinen kehitys? Korkojen nousu voi johtaa tarpeeseen irtautua osakkeista enenemissä määrin. Kahtellaan ja ihmetellään.
Loistava jakso, kiitos!
Tällaiset valtavirrasta poikkeavat pohdiskelut repivät kivasti ulos päivittäisen uutisvirran aikaansaamasta lyhytnäköisyydestä
Sananen kiinteistömarkkinoista. Kiinan hintatasoon vaikuttaa tietysti vahvasti väestön määrä. Tila kun on niukka hyödyke ja tuppaa kallistumaan kun siitä kamppailee useampi kärsä (ja vieläpä vaurastuva kärsä).
Toisaalta Japanissa on vielä suurempi väentiheys ja kuinkas sitten kävikään…
