Joo, minäkään en oikein ymmärrä tätä mantraa että velat sulaa oikein nopeasti, päinvastoin, oma asuntovelka ei kyllä jostain syystä ole sulanut minnekään. Jatkuvasti vain tulee lisää laskuja mitkä korotetuilla hinnoilla ja ostovoima senkun heikkenee joka asiassa, ei ainakaan oma palkka ole kyllä noussut paskan vertaan joten millä sitten kompensoin tämän? Koska se inflaatio syö minun kämppävelan pois kysyn minä?
7 tykkäystä
Sitten kun palkka seuraa inflaatiota. 
Tällä hetkellä sellaisesta ei ole pelkoa. Tässähän ollaan pian menossa kohti stagflaatiota. Inflaatio laukkaa vaikka talous sakkaa ja ostovoima heikkenee. Pidemmässä juoksussa firmojen tulokset heikkenee ja jengi saa monoa.
En ole itse vielä kovin pessimistinen asian suhteen, koska mikäli (ja toivottavasti) Ukrainan sota päättyy suht pian ja pandemia loppuu, niin talous toivottavasti siirtyy kohti normaalia. Tässä on ollut putkeen useampi musta hevonen kampittamassa tuotantoketjuja, että tarjonta ei ole pysynyt lainkaan kysynnän perässä. Mikäli nämä normalisoituvat (tai mikä nyt on normaalia), niin hintojen nousu toivottavasti tasoittuu vuoden sisään. Vihreän energian investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia ja voivat kannatella taloutta.
Krista Kiurua siteeraten, “olemme veitsenterällä”. Nykytilasta voidaan helposti keinahtaa suuntaan tai toiseen. Kohti stagflaatiota tai (uutta) normaalia.
3 tykkäystä
Kun reaalikorot ovat pakkasella pidempään niin vanhojen velkakirjojen nimellinen arvo säilyy kuitenkin samana. Tämä tarkoittaa sitä että vaikka nimellisesti niille maksetaan koko sovittu summa, on reaalinen arvo kuitenkin laskenut.
Tässä on havainnollistava kuvaaja jenkkien 10-vuotisesta velkakirjasta ympäristöstä, jossa reaalikorot olivat vuosikymmenen ajan pakkasella.
Näyttäisi siltä että jotta pääsemme eroon fossiilisista energianlähteistä tulee tehdä massiivisia investointeja. Tämä tarkoittaa sitä että valtiot eivät voi alkaa kiristellä vyötään liikaa. Kun valtiot elvyttävät ja keskuspankki rahoittaa noita vajeita niin rahan määrä kierrossa kasvaa. Samaan aikaan jos reaalikorot ovat pakkasella niin vanhojen velkojen reaaliarvo sulaa. Etu siinä on juuri se että nimellisesti niiden summa ei muutu vaikka reaaliarvo laskee. Tässä täytyy tietenkin toivoa että nuo investoinnit tuottavat työpaikkoja ja yleistä talouskasvua. Euroalueellakin olisi toivottavaa että jollain aikavälillä palkkojen nousu kompensoisi inflaation tuottamaa ostovoiman laskua. En ole varma osaanko selittää tämän tai ymmärränkö itsekään sitä täysin oikein, ehkäpä Verneri voisi tästä saada varttiinsa aiheen kun näyttäisi siltä että se on jokseenkin ajankohtainen tälle vuosikymmenelle
5 tykkäystä
Tässä rahapodin jaksossa loppupuolella muistaakseni Martin erittelee aika hyvin nuo inflaation mahdolliset vaikutukset velkaan skenaarioittain.
1 tykkäys
Jos katsoo pörssien arvostustasoja, yleisvaikutelmani on että sijoittajat suhtautuvat nykyiseen inflaatiotilanteeseen äärimmäisen leppoisasti.
Alla on argumentteja sen puolesta miksi inflaatioon voisi suhtautua leppoisasti.
-
Talouden voimakkaat rakenteelliset disinflatoriset voimat. Joku voi laatia uskottavan casen jossa nuo voimat korostuvat. Joku muu näkee ne voimat heikompina. Vaikea aihe.
-
Tulevat ei-rakenteelliset disinflatoriset tapahtumat ja kehityskulut. Joku voi kehitellä uskottavan narratiivin jossa nämä korostuvat. Tästäkään ei voi sanoa juuta eikä jaata. Aika näyttää.
-
Ohjauskorot pysyvät jatkossa reaalisesti rajusti miinuksella. Ilman QE:takin tämä painaa koko korkokäyrää alaspäin verrattuna siihen mitä se olisi korkeammilla ohjauskorkojen tasoilla (financial repression). Tämä taas suosii osakkeita korkopapereiden kustannuksella.
-
Osakkeet ovat inflaatio-hedge sitä kautta että hintojen nousu siirtyy firmojen liikevaihtoihin. Tämä on hyvä argumentti. Firmojen liikevaihdot seurailevat firmojen markkina-alueiden bkt:n nimellistä kasvua. Pitkäkestoisia rajuja irtautumisia ei voi olla näiden välillä.
Kyllähän noita neljää kohtaa yhdistelemällä saa aikaiseksi hyvän stoorin miksi inflaatiosta ei tarvitse välittää.
Financial repression suosii osakkeita korkopapereiden kustannuksella. Toisaalta se on tulella leikkimistä. Otetaan riski että talouden toimijoilla vakiintuu inflatorinen mielenmaisema jonka seurauksena tulee inflaatiokierre jossa spiraalina odotukset toteuttavat itsensä ja toteutumat ruokkivat odotuksia. Näin kävi 70-luvulla kun Burns johti Fediä.
Alla oleva graafi tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman siihen miten vajavaisesti osakkeet tarjoavat muutaman vuoden tähtäimellä inflaatiosuojaa. Kuten todettu, firmojen liikevaihdot eivät kovin paljoa voi irtautua nimellisestä bkt:n kasvusta. Se ei kuitenkaan tee autuaaksi muutaman vuoden sijoitushorisontilla.
Graafissa näkyy S&P 500 nimellisten tulosten kehitys. Punainen linja (noilta suorilta osiltaan) on mielenkiintoinen mittatikku. Mittatikussa nimellinen tuloskasvu olisi 4 % p.a. joka olisi kohtuullisen normaali (toki hieman yläkanttiin) jos katsotaan nykyistä talouden hidasta trendikasvua ja oletetaan että inflaatio palaa maltilliselle tasolle.
Graafista huomataan miten tulokset käyttäytyvät kovan inflaation aikana. Samaan aikaan kun inflaatio pitää liikevaihtojen kasvua koholla, tulokset voivat helposti usean vuoden ajan irtautua täysin bisnesten inflatorisesta kasvusta. Näin kävi 40-luvun lopulla, 70-luvun alkupuoliskolla ja 80-luvun alussa.
Mitä siitä seuraa kun nimelliset tulokset valuvat vuosikausia alaspäin samaan aikaan kun inflaatio laukkaa? Tunnelmat ja narratiivit happanevat vielä paljon pahemmin kuin tapahtuisi heikon nimellisen tuloskehityksen ja hitaan inflaation aikana.
Useimmillla sijoittajilla sijoitushorisontti on heidän oman todistuksensa mukaan pitkä. Kuitenkin käytännön toiminta kertoo siitä että sijoitushorisontti on aivan liian lyhyt siihen että sijoittajat pysyisivät järkähtämättömänä tässä: " liikevaihdot reippaassa kasvussa, olen kärsivällinen, kurssit ennen pitkää seuraavat liikevaihtojen kasvua".
USA:ssa inflaatio-ongelma päästettiin 15 vuoden ajan hiljalleen pahenemaan 1960-luvun puolivälistä alkaen. Myöhemmin, inflaation taltuttamisen jälkeen, kesti 15 vuotta ennen kuin liikevaihtojen kasvu näkyi täysimääräisesti pörssikursseissa. 15 + 15 = 30 vuodessa ympäri käydään ja yhteen tullaan.
Lisäksi firmojen osingonmaksukyky ja siten sijoittajien osingoista saama tuotto oli inflaatiojaksolla jonkin verran painuksissa koska inflaation takia:
- firmojen ylläpitoinvestoinnit maksoivat jatkuvasti ikävämmin enemmän kuin mitä poistot olivat
- laajennusinvestoinnit siihen päälle
- käyttöpääoman inflatorinen sitoutuminen
- firmojen ja sijoittajien inflatorisista näennäisvoitoista ja -tuloista maksamat verot
EDIT:
Buffettin elämäkerrassa The Snowball on kuvausta 70-luvun alkupuoliskon tunnelmista.
Monet jotka olivat tehneet briljantin sijoitusuran sitä ennen ja/tai tekivät sen jälkeen kokivat 70-luvun alkupuoliskon niin kuin juoksuhiekassa tarpoisi. Mikään ei oikein toiminut jos ei mega cap glamour -osakkeita hinnalla millä hyvänsä halunnut jahdata. Samaan aikaan jos joku oli löytänyt reaaliomaisuuden puolelta inflaatio-hedgen (vaikka kiinteistö rahoitettuna 30 vuoden kiinteäkorkoisella lainalla) hymyili leveästi.
Siihen päälle sitten vielä brutaali 1973–74 karhumarkkina. Mestarisijoittajien oma psyyke kesti. Mutta jos heillä oli asiakkaita, sai olla puolipäiväisesti psykologin vastaanottoa pitämässä kun asiakkaiden kuuppa ei tahtonut kestää.
46 tykkäystä
Muutama käppyrä aamun Vartista. 
Lyhyen aikavälin tekniselle hulivilikansalle: Nasdaq on tupannut nousemaan lisää lyhyellä aikavälillä rajun rallin jälkeen.
Ihan muistutuksena. Korkokäyrän kääntymisestä puhutaan paljon (minäkin puhun siitä paljon 
), mutta tosiaan siinä on melkoinen aikaviive ennen kuin tapahtuu. Päin vastoin, tuotot ovat olleet keskimäärin hyviä kääntymisen jälkeen lyhyellä aikavälillä.
Välillä rytisee, välillä pörssi itseasiassa pääsääntöisesti jatkaa nousu-uralla (katsokaa 90-luvun alkua).
Vahva pörssiralli tuntuu jälleen alleviivaavan mantraa, miten jokainen dippi on ostopaikka. Ainakin suomalaiset ostavat pää märkänä osakkeita Nordentin mukaan.
“Maaliskuussa Nordnetin suomalaisasiakkaat netto-ostivat kotimaisia pörssiosakkeita lisää ennätyksellisesti 200 miljoonalla eurolla. Venäjä-sidonnaiset yhtiöt saivat tehdä tilaa osinko-osakkeille.”
Tosin tässä dipissä on se ero, että toisin kuin aiemmilla kerroilla heikko talous ja olematon inflaatio mahdollistivat ja suorastaan kannustivat massiiviseen elvytykseen, niin nyt keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa eikä julkinen talouskaan tunnu lähtevän elvytysrundille paitsi Kiinassa. Olot osakkeille siis itseasiassa heikkenee, eivät parane kuten vaikkapa 2018 ja 2020.
26 tykkäystä
Luin vasta tuon tiivistelmän mutta olen itsekin ollut hieman skeptinen ”zombie-epidemian” suhteen taloudessa.
Firmat tekee ennätystuloksia kollektiivisesti samalla kun velkaa on, mutta ei hälyttävästi ja sekin kasaantuu tietylle porukalle.
@Pohjolan_Eka ainakin voisi kiinnostaa.
Lisäys: ja tosiaan pankithan sitä lainaa myöntää ja ne ovat olleet vähän tarkempia finanssikriisin jälkeen.
17 tykkäystä
Aihetta sivuten Euroopan pankkien kunnosta.
18 tykkäystä
“Exxon Mobil on zombi-yritys” (c) Martin Paasi
7 tykkäystä
Yuuuhh nämä jäi kyllä isosti alle odotusten vaikka lockdowneilla lienee näppinsä pelissä.
Kiina kokee kevään 2020 uudelleen epäonnistuneen koronapolitiikan myötä.
5,5 % kasvutavoite vaatii aikamoista punnertamista.
25 tykkäystä
Deutsche Bank ennustaa taantumaa USAan.
12 tykkäystä
Blumman ekonomistit eivät menneet noin dramaattisuuksiin, mutta sielläkin aiempi melkein 5 %:in BKT:n kasvuennuste vuorostaan euroalueelle on sulanut reilusti alle 3 %:iin tälle vuodelle. Jos konflikti eskaloituu, ennusteissa oli alle 2 %:in kasvu.
Euroalue on Helsingin pörssin vinkkelistä ylivoimaisesti tärkein talousalue.
Tuskin sattumaa, että Helsingin pörssin sykliset veijarit kuten Cargo näkee kurssinsa sulavan tässä ympäristössä. Kustannusinflaatio, komponenttipula ja nyt päälle nopeasti hidastuva talouskasvu.
23 tykkäystä
Vielä talouskasvusta jatkaen (näitä tulee huomiseen Varttiin myös ). Kiinan talouskasvun ei uskota yltävän 5,5 %:in tavoitteeseen.
Kiina taas on merkittävä ajuri useille raaka-aineille.
Ja Kiinaan iskee omien ongelmien kuten koronapolitiikan epäonnistumisen ja kiinteistöpommin kosahduksen lisäksi euroalueen hidastuminen: 20 % Kiinan viennistä menee Eurooppaan. Ei ihme kun Kiina suhtautuu hieman nihkeästi Ukrainan sodan vaikutuksiin taloudessa.
Hyvä esimerkki maailman verkottuneisuudesta ja miten yhden buumi tai hidastuminen vaikuttaa heti toiseen.
Ja tämä taas asettaa raameja pörssifirmoille, jotka eivät voi kollektiivisesti kasvaa taloutta nopeammin tai suuremmaksi.
32 tykkäystä
6 tykkäystä
Fedin pöytäkirjat.
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1511766894877069324?t=htimHOQU1MS-vm8AEpC1aA&s=19
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1511767403864154115?t=r2LzgpUTjh792w-Gcsbpcw&s=19
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1511768383502626816?t=AqcbgpUi6Y1HwA3Yw2a_EQ&s=19
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1511768905005608963?t=U62TbmtTGdRCZtmZaMc8ww&s=19
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1511771004816830465?t=kMyqfrMK1KhdPGztL6DZcg&s=19
@Marianne_Palmu Annetaan oikean ihmisen vastata. Haluatko avata Marianne tätä kysymystä meille?
17 tykkäystä
Nopeat liikkeet on näyttäviä…
https://www.cnbc.com/2022/04/06/fed-minutes-march-2022-meetings-.html
5 tykkäystä
"Pöytäkirjojen tärkeintä antia oli lisätiedot taseen supistamissuunnitelmista. Projekti käynnistynee toukokuussa ja Fed antaa taseen supistua jättämällä erääntyviä arvopapereita uudelleensijoittamatta 95 mrd./kk.
"
Mitä tämä tarkoittaa, pitääkö näille arvopapereille löytyä markkinoilta joku toinen ottaja/sijoittaja? Entä jos ei löydy, mitä sitten tapahtuu.
1 tykkäys
"Pankit Euroopassa ovat tällä hetkellä paljon paremmassa kunnossa kuin vain joitain vuosia sitten. Hyvät edellytykset tukea#kasvu’investointeja (=Venäjäriippuvuuden vähentäminen).
"
-Eikö tässä ole vaan kyse siitä että Etelä-Euroopan pankkien roskalainat on ostettu EKP:n taseeseen ja ne sitten on tarkoitus sulatella pois pankkien ‘yhteisvastuurahastolla’ tms…eli maksatetaan Pohjoisen pankeilla.
3 tykkäystä
-Tieteinkin olisi meille muille enemmän hyötyä jos avaisit hiukan enemmän näkemystäsi syklin tilanteesta, eli mihin suuntaan markkina on kääntymässä, milloin, lyhyellä pitkällä tähtäimellä. (Ilmeisesti alas?) Ja miten siihen aiot reagoida, nimenomaan konkreettisesti.
En tietenkään ole mikään selvännäkijä ja näkemyksieni hyödyt muille ovat vähintäänkin kyseenalaisia.
Yhdysvaltojen talous on tällä hetkellä erittäin vahva työllisyyden ja talouskasvu odotuksien ollessa korkeita. Tulevaisuus näyttää hyvältä, mitä nyt inflaatio vaikuttaa kuluttajaluottamukseen. Konsensuksen mukaan talouskasvu hidastuu 2022 jälkeen mutta jatkuu vakaana. SP 500 eteenpäin katsova P/E on 20. Perusteltavissa vahvalla tuloskasvulla ja kunhan koroissa ei tapahdu mitään ihmeellistä.
Kiinassa ja Euroopassa ollaan selvästi kypsemmässä vaiheessa omien sisäisten ongelmien painamana. Ei kuitenkaan syytä huoleen sillä maailmantalouden juna Yhdysvallat voi hyvin.
Markkinoilta pahimmat kuplat ovat puhjenneet ja EV/S 20 on vaihtunut P/E 20. Terveitä merkkejä. Silti dippien osto näyttää olevan hengissään ja pessimismi on suhteellisen vähäistä.
FED on aloittamassa todella agressiiviset koronnostot, jotka haastavat vuoden -94. Samalla FED alkaa tyhjentämään tasettaan agressiivisemmin kuin 2017-2019 välillä. Liike, joka aiheutti 2018 oikein mainion oksennusrefleksin markkinoilla.
Tuossa muutama sykli. Osassa ollaan huipulla missään ei vielä heilurin äärimmäisessä päässä. Jos kaikki menee hyvin niin seuraavat vuodet sijoittaja saa varmaankin 5-10 % tuottoa. Mikä itseäni laittaa varovaiseksi? Inflaatio ja keskuspankkien, lähinnä FED:n rahaolojen kiristäminen.
Kuluttajalle inflaation lähteellä ei ole pahemmin merkitystä. Oliko se sitten energia vai ruoka. Ne vaikuttavat ostovoimaan ja kuluttaja vaatii palkankorotuksia. Yritykset tuntevat tämän tuplasti ja nostavat hintojaan. Kierre on valmis. Tietenkään keskuspankit eivät halua päästää tilannetta tähän ja alkavat kiristämään rahoitusoloja tarkoituksena alentaa kysyntää.
En kuitenkaan ole erityisen vakuuttunut siitä, että FED pystyy tekemään tätä hallitusti tai vaikuttamaan sen juurisyihin, logistiikkaongelmiin, energian ja ruuan tuatannonkapasiteetin globaaliin laskuun. Venäjän ja Ukrainan käytännössä poistumiseen maailmantaloudesta.
Kysyntää saisi kyllä rajoitettua ajamalla maailmantalous taantumaan, joka ei olisi erityisen mukavaa E komponentille. Tuplasti ikävämpää jos talous menisi taantumaan mutta inflaatio jäisi korkeaksi ja jäisi jylläämään. Toisaalta inflaatio on laskenut Kiinassa kysynnän mukana.
P:n suhteen taas se on sijoittajasentimentin ja likviditeetin armoilla ja voi pojat likviditeetti tulee kuihtumaan seuraavan 12 kk sisään. Lähinnä haluaisin pelata arvostuksien puolesta en laskevien tuloksien. Kaikilla on mukavampaa kun taloudessa menee hyvin.
Loppuun vielä:
Nämä voisi varmaankin siirtää parempaan ketjuun.
9 tykkäystä