Avataanpas vähän omia näkemyksiä viimeaikojen tapahtumista. Aloitetaan USA:sta. Eilinen FED:n kokous oli sinänsä mielenkiintoinen, että saatiin ilmoitus tuosta QT:n aloittamisesta ja arvioita määrästä. FED ilmoitti siis QT:n olevan n. 90 miljardia per kk yhteensä, joista 60 miljardia valtionlainoja ja 30 miljardia asuntovakuudellisia lainoja (MBS). 2018 tahti oli maksimissaan n. 50 miljardia per kk, joten tahti on melkein tuplaten nopeampi kuin 2018.
Toki kuten kuvasta näkyy, FED:n tase on samalla aikaa tuplaantunut, joten ei tahti mielestäni ole mitenkään merkittävästi nopeampi kuin viimeeksi, kun suhteutetaan se koko FED:n taseeseen.
Mielestäni valtiolainapapereiden ostamatta jättäminen ei ole ollenkaan niin iso asia, kuin MBS:ien. Kuten ylempänä jo todettiin, iskee se todella kovaa kuluttajien kukkaroon, kun korot ovat nyt jo 5%:ssa ja jos ne siitä vielä nousisi esim. 7-8%:iin. Toki näissä pitää muistaa, ettei korkojen muutos iske suoraan asuntovelallisiin vaan ainoastaan uusiin lainoihin, koska useimmat asuntolainat USA:ssa on kiinteällä korolla.
Nousu on dramaattinen, mutta itseasiassa nyt ollaan aikalailla samoilla tasoilla kun 2018 vuoden huipuissa. Keskimääräinen talo maksaa USA:ssa n. 410t$ ja uudet maksaa keskimäärän n. 520t$. Tehdään pieni laskuharjoitus, miten vaikuttaa menoihin, vaikkapa 450t$ lainalla.
Luulisi, että kun lyhennyksen määrä nousee tuota tahtia, alkaisi se näkymään asuntokaupan hidastumisena. Ja niin se itseasiassa alkaakin näkyä.
Oma veikkaukseni on, että USA:n asuntomarkkina alkaa kohta yskimään ja FED jatkaakin hiljaisuudessaan MBS:ien ostoja.
Euroopassa taaseen tilanne on hyvin erilainen, inflaatio jyllää ja talous hidastuu. On erittäin mielenkiintoista nähdä mitkä toimet ovat, mutta jotain on tehtävä ja on itsessään selvää että EKP on epäonnistunut dramaattisesti. Veikkaankin että USD/EUR pariteetti tullaan näkemään tulevan vuoden aikana. EKP:n johto näyttääkin toivovan vaan, että FED:n toimet ja Kiinan ongelmat hidastavat kulutusta tarpeeksi, jotta inflaatio saataisiin taitettua. Mielenkiintoista myös nähdä missä vaiheessa Euroopan entiset kriisimaat alkavat köhiä korkojen noustessa. EKP varmaan kyllä pelastaa nämäkin ja inventoi jonkun hienon mekanismin joilla voidaan imuroida korkopaperit markkinoilta vain tiettyjen maiden osalta.
Jottei nyt ihan offtopiciksi menisi, miten tällä kaikella on vaikutusta pörsseihin? Kuten aiemminkin ollaan ketjussa sanottu niin voi olla pomppuista menoa tiedossa. Likviditeetti vähenee ja sillä ei tosiaan suoranaisesti ole vaikutusta pörssikursseihin, mutta viimeaikaiset korkojen nousut tarjoaa jo ihan oikean vaihtoehdon osakkeille. Osakkeista pitäisi kuitenkin tarjota riskipreemiota korkoihin nähden ja nyt se on kaventunut huomattavasti.
Tämän takia olen itsekin nostanu käteispainoa huomattavasti viime aikoina. Nyt ei mielestäni ole aika hyökätä aggressiivisesti, sen aika tulee myöhemmin. Todennäköisesti 6-12kk sisällä.