Mielestäni tämä Inderes Q&A:n parin vuoden takainen vastaus lnäyttää esimerkein erinomaisesti osakkeiden ja korkojen välisen kytköksen. Eli osakkeiden arvostustasot korreloivat yleensä käänteisesti korkojen kanssa: korot laskevat, osakkeiden arvostustasot nousevat ja päinvastoin.
Keskuspankkien massiiviset toimet ovat johtaneet korkojen laskuun, mikä on venyttänyt arvostustasoja osakemarkkinalla. Pitää kuitenkin muistaa, että olemme eläneet nollakorkojen aikakautta ainakin Euroopassa jo pitkään ja tila korkojen laskulle on kaventunut, mikä vähentää rahapolitiikkatoimien tehoa.
Eikö tuo kytkös kuulu yksinkertaistaen näin: Kun korkomarkkinan korko/yeild on alhainen, markkina tuottaa vähemmän voittoa. Tällöin pääoma siirtyy korkomarkkinasta paremmin tuottavaan osakemarkkinaan.
Tämä näkyy osakemarkkinoilla isoina heilahduksina korkojen muuttuessa, koska isoilla toimijoilla (pankit, eläkerahastot yms.) on halu ja kannustin sijoittaa asiakkaidensa rahat pääasiassa matalariskiseen korkomarkkinaan. Nämä isot pääomat siirtyvät korkeamman riskin osakemarkkinoille pitkin hampain ja vasta kun korkomarkkina ei enään tarjoa vaadittua tuottoa pääomalle. Eli korkomarkkinan muuttuessa edullisemmaksi osakemarkkina pienenee ja päin vastoin.
Jälkimarkkinakorot siis nousevat, kun velkakirjan hinta markkinoilla laskee? Eli jos alunperin 100 euron velkakirjan kuponkikorko on ollut euron eli 1 %, ja velkakirjan hinta jälkimarkkinoilla laskee esim. 80 euroon, niin tämä yhden euron kuponkikorko tuottaa silloin 1,25 prosentin jälkimarkkinakoron? Eli velkakirjoissa on myyntipainetta, jolloin korko nousee? Ymmärsinkö oikein?
Jep, eli kysynnän ja tarjonnan taso määrittää velkakirjan koron jälkimarkkinalla, ja tämä antaa osviittaa koroille uusia lainoja liikkeeseen laskettaessa. Kuponkikorkoon vaikuttaa myös mm. lainan juoksuaika. Esimerkiksi Suomen valtio laskee liikkeelle sarjaobligaatioita syndikoiduissa emissioissa (uudet lainat) tai huutokaupoissa (lisäerät aiemmin liikkeelle laskettuihin lainoihin). Lainat ovat käyneet hyvin kaupaksi matalillakin korkotasoilla, kuten valtiokonttorin taulukoista on nähtävissä.
Silloin herää jatkokysymys, että kuka näitä velkakirjoja myy juuri nyt ja mihin tämä vapautuva raha yleensä valuu? Jos korkojen noustessa myös osakkeista siirtyy rahaa pois (arvostustasot laskevat), niin mihin tämä kaikki raha menee?
Pahoittelen, jos nämä ova muille lukijoille itsestäänselvyyksiä, mutta yritän muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mitä tuleman pitää
Periaatteessa. Toisaalta jos oletetaan tuon 100 euron velkakirjan maturiteetin olevan 10 vuotta niin todellinen tuotto holdaajalle onkin 3,75% per vuosi, jos saat ostettu velkakirjan 80€ ennen ensimmäistä koronmaksu päivää, koska saat lainan erääntyessä myös alkuperäisen 100 euroa hanskaan. Ja jottei asia olisi turhan yksinkertainen niin jos yritysten arvo on sen tulevien kassavirtojen nykyarvo niin on myös velkakirjojen arvo samalla tavalla kyseisen arvopaperin tulevien kassavirtojen nykyarvo. Tämähän tarkoittaa että erääntymisen hetkellä hanskaan saatu 100€ ei ole yhtä arvokas kuin lainaushetkellä lainattu 100€ ja myöskin ne pitkin laina-aikaa maksetut kuponkikorot ovat vuosi vuodelta vähemmän arvokkaita.
Kuitenkin yksinkertaisuudessaan tuo mediassa ja täällä puhuttu bond yield on käsittääkseni kuponkikorko jaettuna velkakirjan hinta. Tuon muodostumiseen markkinoilla pääsee sitten vaikuttamaan vähän eri tavalla muuttujia.
Hyvä kysymys ja vastatkoon joka tuohon kaupankäyntidataan pääse käsiksi. Kuitenkin syytä huomata ettei siellä ole lyhyemmät korot mihinkään nousseet, joten on mahdollista että raha virrannut niihin. Olisi myös mielenkiintoista nähdä dataa millä volyymilla kauppaa on pitkillä koroilla käyty.
@Marianne_Palmu, torstaina lasketaan liikkeelle uusia USAn 10 vuoden inflaatiosuojattuja bondeja huutokaupassa. Olenko ymmärtänyt oikein, että torstaina tiedetään paremmin mikä on markkinoiden odotus inflaatiosta ja minkä suunnan korot ottavat lähitulevaisuudessa, vai eikö tätä voi päätellä yhdestä huutokaupasta? Itse olen taipuvainen ajattelemaan niin, että jos inflaatiosuojattuja bondeja myydään kalliimmalla kuin on odotettu, niin osakemarkkinat seuraavat perässä ja nopeasti.
Älä ajattele asiaa niin monimutkaisesti. Yield on yksinkertaisesti sijoittajien tuottovaatimus kyseiselle lainalle sen eräpäivään asti. Se ei riipu kuponkikorosta millään tavalla.
10y valtionlainapaperit olivat niin hyljeksittyjä että suurin kysyntä tuli shorttaajilta jotka halusivat lainata niitä repo-markkinoilta myydäkseen ne.
Taas nähdään, mitä shorttaaminen voi aiheuttaa. Jostakin tavarasta tulee samaan aikaan sekä ylitarjontaa että pulaa! No, onhan selvä ettei sellainen tilanne voi jatkua kovin pitkiä aikoja. Minusta fed ei pitemmän päälle vakauta markkinoita jos se menee aina hätiin. Joko riskienhallinta on ulkoistettu viranomaisille?
Tässä on mielestäni hyvä mahdollisuus, että sepe ja nasse kulkevat eri suuntiin tulevien viikkojen aikana. Sepe saa tuulta purjeisiin elvytysmällistä ja vaikka korkopeikko vaanii uhkaavasti, ei se peikko koske kaikkia yhtiöitä tasa-arvoisesti.
Edit: Mikä tuo kakkupala on nimimerkkini kohdalla? Oonko voittanut jackpotin Inderesin lotossa vai mikä tuo on?
Kun markkina-arvo laskee, raha ei mene mihinkään. Sitä ei vaan enää ole. Sama koskee kultaa, asuntoja, metsää… mitä tahansa kaupankäynnin kohteena olevaa.
Aina kun joku myy esim. osakkeen hintaan 100, joku toinen myös ostaa sen hintaan 100. Rahaa siirtyy osakemarkkinoille yhtä paljon kuin siltä pois. Poikkeuksia ovat ne tilanteet jolloin lasketaan liikkeelle uusia osakkeita.
Kun markkinoilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, hinta nousee. Voidaan ajatella, että muualta taloudesta tuleva raha “virtaa” osakkeisiin. Mutta silloinkin yhtä paljon osakkeita myydään kuin ostetaan ellei ole anteja.
Hinta nousee ja laskee usein, vaikka ei syntyisi yhtään kauppaakaan. Tulee esim. uusi tieto markkinoille, jonka perusteella sekä ostajat (bid) että myyjät (ask) muuttavat omia tarjoistasojaan samaan suuntaan.
Asia on helpompi mieltää esim. kiinteistön kaupassa. Myyjä haluaa vaikka 105.000, ostaja maksaisi 92.000. Sitten alueelle tulee kaivos, joka aiheuttaa meluhaittaa ja saattaa myös saastuttaa maaperää. Nyt myyjä tajuaa että parasta suostua alempaan hintaan, mutta ostaja olisikin valmis maksamaan enää 75.000. Sitten huomataan että muitakin kiinteistöjä tulee myyntiin alueella. Myyjä soittaa ostajalle ja sanoo että myy jopa 72.000lla jos kaupat tehdään heti. Ostaja, jolla on sama tieto käytettävissään kuin myyjällä, tarjoaa kuitenkin enää 67.000… jne.
Monta kertaa olen miettinyt, että kuka hullu lainoittaa valtioita käytännössä lähes nollakorolla. Sen ymmärrän että eläkeyhtiöt on pakotettu korkomarkkinoille säätelemällä heidän toimintaansa hajautusvaatimusten muodossa, eli käytännössä syödään tulevien sukupolvien eläkevaroista osuus ottamalta heiltä väkisin alihintaista lainaa valtion syömävelkaa kattamiseksi, minkä pitäisi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Mun mielestä tuop SP500 tuntigraafi näyttää pikemminkin siltä, että eilen päivän päätteeksi tuli huippu ja nyt mennään alaspäin ainahan tuosta tukilinjasta voidaan pompata ylöspäin, mutta laskevien huippujen sarjassa odottaisin vielä sitä kunnon dippiä ennen nousua. Ehkä mennäänkin vaakasuoraan.
10Y yieldi on kyllä valunut alimmilleen moneen päivään (1.532% ja laskenut koko päivän) että jos tämä on korkopeikon aiheuttamaa luisua niin tänään pitäisi olla jos ei pomppua takaisin niin ainakin luisun loppuminen koska korot ovat takaisin viime torstain tasolla.
Yieldissäkin on nähtävissä selkeä trendi, kun seuraa tätä vähintään kuukauden ajalta. Tänään lähestytään pohjaa, mutta pian voidaan lähteä jälleen nousuun. Minäkin näen osakkeiden (mahdollisesti) luisuvan seuraavien päivien jaksolla.
Valtioita lainoitetaan koko ajan jopa miinuskorolla. Suurten omaisuusmassojen hallinnoijien ongelma on, etteivät ne saa mistään tarpeeksi seteleitä eikä niitä ole turvallista säilyttää eikä lainkaan kätevää käsitellä. Reppuun mahtuu maksimissaan muutama miljoona, ehkä 10 viisisatasina, joten vaikkapa miljardin käsitteleminen voisi tuottaa hankaluuksia. Pankitkaan eivät huoli isoja summia muuten kuin miinuskorolla koska pankeilla on taseen toisellakin puolella miinuskorkoa. Toisaalta suurten pankkitalletusten tekeminen olisi myös tallettajalle riskaabelia: entä jos pankki ei pysty maksamaan rahoja takaisin? Jos managerit päättäisivät hankkiutua eroon korkopapereista ja ostaa niillä vaikka osakkeita ja kiinteistöjä, sitä mahdollisesti seuraava taantuma voisi tuhota useiden kymmenien vuosien työn. Siksi muutoksia sijoitussääntöihin on pakko tehdä hitaasti. Siirtymää varmasti tapahtuu, mutta yhtään isompi muutos vie ainakin sukupolven verran.
