Hieman offtopicia ehkä.
Heillä on Venäjällä 4 tehdasta ja n. 10% yhtiön työntekijöistä on Venäjällä. Jatkavat myös toimintaansa Venäjällä, mutta peruivat jonkin tehdasinvestoinnin. Ilmoittivat myös muutama päivä sitten pysävänsä Venäjän markkinalla.
4 tykkäystä
Saksassa lyötiin fiskaalihanat auki. Tämän pitäisi avittaa eurotaloutta ainakin jonkin verran taklaamaan kovia energiahintoja ja toimitusketjujen häiriöitä.
19 tykkäystä
Maallikkona kyllä hiukan kyseenalaistan tämän mielekkyyttä. Jos valtio biffaa energiakulut, niin mikä kannustaa alentamaan kysyntää investointien tai ylimääräisen käytön alentamisen kautta? Jos kulutus pidetään avustuksilla entisellään, niin hinnat varmasti jatkavat nousua.
6 tykkäystä
Pari tärkeää uutsista tältä viikolta. Ei kuulosta hyvältä, haiskahtaa siltä että jonkinlainen konflikti tulossa.
6 tykkäystä
En tietenkään tiedä, mutta nyt tuntuu olevan kaikki merkit osakemarkkinoiden suotuisaa kehitystä vastaan. Inflaatio ja korot syö ostovoimaa, ja ajaa reaalista talouskasvua alas. Samaan aikaan alkaa syntyä rajoitteita myös sille inflaatiolle ostovoiman heikkenemisen kautta. Okei - meillä on ollut nyt jopa kaksinumeroisia inflaatiolukuja, mutta miettikää mitä tapahtuisi, jos ne jatkuisivat samalla tasolla. Jos vaikkapa euribor 12 olisi ensi vuoden alussa 1%:ssa ja bensa maksaisi 2,5€ litra, mutta palkat olisivat about nykytasolla. Nostaisiko kovin moni tuolloin uutta lainaa uutta rahaa luodakseen?
Toisin sanoen en pidä oikein mahdollisena, että inflaatio voisi jatkua tästä eteenpäin enää kiihtyvänä, koska yksinkertaisesti raha loppuu. Inflaatio ei oikein voi jatkua, jos kierrossa oleva raha lähtisikin vähenemään, tai kiertonopeuden pitäisi nousta.
Oma base case on, että inflaatio lähtee nyt hiipumaan ja salkku pääosin rakennettu sen varaan, mutta ken tietää. Inflaation hiipumisella en tarkoita siis sitä, että hinnat palautuisivat aikaisemmalle tasolle, vaan sitä että sen tahti laskisi kohti keskuspankkien tavoitetta 2%:ia. Toisaalta en usko kovaan reaaliseen talouskasvuun tässä tilanteessa. Tästä johtuen suosin sijoituksissa defensiivisiä ja bondeja kuin myös dollareita. Tämä valinta toiminut vuoden alusta oikein hyvin vaikka inflaatio ei ole vähentynyt, enkä ole tehnyt allokaatioita syklisiin kuin taktisesti toistaiseksi.
Oma riski onkin päinvastainen kuin useimmilla. Mitä, jos markkina toimiikin täysin päinvastoin kuin markkina odottaa ja lähtisikin hurjaan nousuun sykliset edellä ja korot jatkaisivat nousuaan? Mikä voisi johtaa sellaiseen ja mahdollistaisi sen? 
15 tykkäystä
Varastosyklin tiimoilta:
Sama pätee edelleen, minä ainakaan en ole kovin etevä ennustamaan, lähinnä yritän havainnoida.
12 tykkäystä
Lyhyellä välillä Kiinan isku ROC:iin (Republic of China) tuntuu epätodennäköiseltä (kuten tuntui laaja hyökkäys Ukrainaankin…), mutta pitkässä juoksussa maailma on selkeämmin hajautumassa leireihin, jotka uskaltavat haastaa toisiaan suoremmin.
Ilmiö ei ole siis uusi, onhan Kiinan ajatus Maon jälkeen ollut nostaa maan elintaso lännen tasolle unohtamatta kommunismia ja siten haastaa maailmanjärjestystä.
Kiinan aggressiivisuus on kasvanut viime vuosina paljon ja tarve kääntää kotimainen huomio pois oman talouden heikkouksista saattavat lisätä tarvetta ennestään.
Venäjän, joka on kuin Venezuela tai iso Pohjois-Korea mutta ydinasein, eroamista verkottuneesta maailmasta tuskin tarvitsee edes alleviivata.
Tämä kehitys on täysin päinvastainen mihin sijoittajat tottuivat 1990–10-luvuilla.
Vaikutukset talouteen ja osakkeisiin pitkässä juoksussa on vaikea arvioda.
Tuotannon siirtäminen lähemmäs tai pois ainakin Kiinasta ovat tulleet akuutimmeiksi kysymyksiksi. Kiina oli pitkään deflatorinen voima maailmantaloudessa halpatyömaana.
Toisaalta lähempänä oleva tuotanto ja isommat varastot tekevät maailman taloudesta vähemmän herkän shokeille.
Tuotannon siirtyminen takaisin esimerkiksi länteen nostaa kustannuksia, mutta toisaalta se tuo työpaikkoja ja syitä investoida kotimaahan oli se sitten Suomi meille tai Ranska tai Yhdysvallat yms. Tämä taas buffaa kotimaista kulutusta. Onhan meillä palkkataso korkeampi joten talouden kulutusrintama voisi paremmin.
Kun tuotanto on Kiinassa, se tapahtuu maassa missä tulonjako on hyvin vinoutunut. Siksi Kiina on myös säästöjen suuri viejä maailmalle ja osasyy miksi Yhdysvallat isoimpana pääomamarkkinana saa velkaantua. Jos se tapahtuu länsimaissa, isompi osa BKT:sta menee kulutukseen joten tämä liike voisi ironisesti tasapainottaa talouksia.
33 tykkäystä
Hyvä nosto. Hän vähättelee erityisesti makron ennustamista, ei ehkäpä makrotaloutta itsessään koska firmat elävät taloudessa.
Makroennustaminen on tunnetusti vaikean mahdotonta, mutta sen sijaan voi turvallisesti olettaa esimerkiksi elintason nousevan yli ajan kun ihmisillä tuppaa olemaan tapa yrittää tehdä huomisesta vähän parempi ja vauraampi. Ei siis kaikilla meillä, mutta riittävän monella jotta tämä perusoletus on toiminut kohtuullisesti.
Berkshiren sisällä on paljon ei-syklisiä bisneksiä kuten vakuutus, mutta toisaalta paljon energiaa ja öljyäkin sekä rautateita. Ne heiluu syklin mukana, mutta toisaalta pitkässä juoksussa niitä “tarvitaan aina”.
Sen sijaan monen ei-syklisen teknologiafirman tuotteita ei välttämättä tarvita aina. 
Ehkä tämä avaa hänen vinkkeliä, olettaen että ymmärrän sen itse oikein?
On totta, että Yhdysvallat on täysin poikkeuksellinen ilmiö maailman historiassa ja taloudessa mutta Buffett tuntuu tiedostavan maan uniikkiuden. Ilman Yhdysvaltoja meillä tuskin puhuttaisiin osakkeista näin paljoa… En muista lähdettä, mutta muistaakseni hän jossain haastiksessa tokaisikin ettei häntä olisi “syntynyt” toisenlaisessa maassa kuin Yhdysvalloissa. Sanoi näin tai ei, pitänee hyvin paikkaansa. Kuvitelkaa jos W. E. Buffett olisi syntynyt esim. Etelä-Amerikkaan? Ehkä siellä olisi nykyään maailman suurin sijoitusyhtiö, mutta epäilen…
(Vastasin tähän ketjuun kun tässä ketjussa puidaan paljon talouden tulevaa suuntaa ja senkin pohtimisen mielekkyyttä on hyvä pohtia.)
28 tykkäystä
Makroilu on sijoittamisessa hirveä miinakenttä.
Buffett ja Munger ovat pyrkineet aina olemaan absolutisteja siinä että kaikki sijoituspäätökset tehdään täysin ilman mitään makronäkemyksenottoa. Toki firmoja koskettavat pitkän aikavälin trendit väkisin jossain määrin sivuavat makroa, mutta raja vedetään tiukasti siihen.
Tämä systeemi on toiminut Buffettille ja Mungerille loistavasti. Epäilemättä aika vähäinenkin eksyminen makroilun puolelle olisi maksanut useita prosenttiyksilöitä vuodessa mikä vuosikymmenien mittaan olisi tehnyt mykistävän eron Berkshiren arvoon. Berkshire ei olisi mega cap -sarjaa jos olisi makroiltu edes vähän.
Buffett mainitsee inflaation sellaisena teemana että vaikka hän pyrki välttämään makroilua, tuli silti vanhingossa makroiltua ja se maksoi Berkshirelle. Buffettilla oli 1982 alkaen pitkään liian pessimistinen asenne siihen että melkoisen hyvä hintavakaus oikeasti oli tullut takaisin.
Fantasiamaailmassa Berkshire voisi olla market capiltaan ylivoimaisesti maailman suurin jos Buffett ja Munger olisivat osanneet pelata edes pari taantumaa oikein nohevasti ilman että olisivat vastapainoksi sössineet muissa kohdissa makronäkemyksillään.
Viimeisten 80 vuoden aikana vuoden 2008 taantuma ehkä eniten oli sellainen joka “olisi pitänyt nähdä” ennalta. Kuluttajan paukut olivat aika vähissä 2007 tilanteessa. Kesällä 2007 WSJ:n haastattelemat ekonomistit näkivät huonosti eteenpäin.
Minulla on perverssi kiinnostus makroiluun mutta ymmärrän että se luultavasti jatkossakin maksaa minulle tuottoja.
25 tykkäystä
40 vuoden perspektiiviä jenkkien kymppivuotiseen, en sano mihin korko on menossa, mutta ainakaan ei ole mitenkään poissuljettua etteikö se voisi nousta edelleen. FEDin täytyy tuhota kysyntää niin että saadaan inflaatio hillittyä. Onnistuuko tämä hallitusti vai ei, jää nähtäväksi. FEDistä on tulossa sätkynukke joka seuraa markkinoiden hinnoittelua.
3 tykkäystä
Jos inflaatio ei johdu kysynnästä niin sitä on vaikea hillitä. Jos energia on kallista ja se heijastuu muihin hintoihin ja kuluihin niin kuinka koron nosto siihen auttaa? Ihmisten on edelleen liikuttava töihin, ostettava ruokaa ja maksettava vastikkensa vaikka näiden hinnat ovat nousseet.
Ehkä jos puhutaan ei välttämättömistä ostoksista niin ne jäävät hyllyyn, mutta tuo inflaatio ei poistu ennen kuin energian hinta normalisoituu ja pullonkaulat poistuu tuotantoketjuista.
Tässä on varmasti tasapainottelemista… jos korko nousee liikaa niin talous ajaa seinään ainakin euroopassa kun samalla palkatkaan ei jousta
10 tykkäystä
Tuosta tuli mieleen viikon vanha juttu (josta poristaan edelleen tilanteen kehittyessä) rekkamarkkinasta jenkeissä.
Erään analyysitalon mukaan se viittaa jo rahtitaantumaan.
Luonnollisesti suurien etäisyyksien Yhdysvalloissa rahti reflektoi voimakkaasti talouden sykettä.
Tuolla on käsittääkseni tendenssi mennä ääripäistä toiseen yli- ja ali-investointien kautta.
Toisaalla… rahtilaivojen taksat laskevat syystä tai toisesta.
Tähän asti reilu vuoden ajan kaikki nostot inflaation taittumisesta ovat osoittautuneet vääriksi tai ainakin aikaisiksi mutta harvemmin se inflaatio >8 % vuosivauhtia jyllää loputtomasti…
17 tykkäystä
Kiinan kiinteistösektoriin liittyvä uutinen. Tunnelma jäähtyy siellä. Valtio on tehnyt tukitoimia alkuvuoden, yleensä vastaavissa tilanteissa ne eivät kuitenkaan auta.
6 tykkäystä
Mielenkiintoista kun muualle maailmaan myynti vetää kuin häkä. Kiina hyytyy yksin. Vilkasin nopeasti kuumemittaria eli CATin kurssia eikä sekään näytä oireilevan.
Tämä uutinen koskee Suomen rakentamista mutta ongelmat ylettynevät laajemmalle Eurooppaan.
Ja onhan meillä pörssissä läjä rakennusfirmoja. Ne eivät tosin paina kauheasti indeksissä.
16 tykkäystä
Jalomielinen Kiina tässä vastaa maailmaan huoliin polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden riittävyydestä. Ajavat jalomielisesti itsensä lamaan leikatakseen globaalia kysyntää.
6 tykkäystä
Pörssiyhtiöiden tuloksien kannalta on kiinnostavaa toteutuva kysyntä suhteutettuna siihen millaista kysyntää varten firmat ovat asemoituneet.
Kustannuspaineet eivät ole välttämättä ongelma niin kauan kuin kysyntä jatkuvasti ylittää odotukset.
Alla ajan henkeä aika tarkalleen kolme kuukautta sitten. Minkä verran firmat olivat omaksuneet tuon ylitsepursuavan optimismin?
8 tykkäystä
Tuohon liittyen, usein inflaation vaikutuksista yhtiöihin keskitytään kulupuolen haasteisiin kun materiaalit, työ, logistiikka yms. maksavat enemmän. Tottakai on myös paikoitellen optimismia siitä, että kulut vieritetään asiakkaille.
Mutta laajemminkin niin kauan kuin kokonaiskysyntää piisaa riittävästi niin firmojen liikevaihdot kasvaa mehevästikin, siis nimellisesti.
5-8 % liikevaihdon kasvu tänä vuonna vähän maasta riippuen on reaalisesti paikallaan polkemista, mutta ”normi” oloissa melko messevää kasvua.
Lisäys: ja kuinkahan moni miettii näitä asioita reaalisesti markkinalla…
16 tykkäystä
Voisi ottaa tarkasteluun jonkin pienen valiojoukon maita joissa viimeiset 50–100 vuotta on ollut:
- vankat liberaalin demokratian instituutiot
- markkinamekanismi pääroolissa kansantaloudessa
Melkein kaikissa on ollut erilaisia jaksoja:
- pitkä hitaan inflaation jakso
- pitkä jakso jolloin ehtii kehittyä inflatorinen psykologia
- lyhyt inflaatiopurskahdus hitaamman inflaation keskellä
- lyhyt hitaan inflaation jakso nopeamman inflaation keskellä
Pitkän inflatorisen jakson jälkeen inflaatioon liittyvät pohdinnat ovat kaikilla talouden toimijoilla arjessa läsnä. Ja tietty kunkin toimijan mittakaavassa mitä suurempi taloudellinen ratkaisu tai valinta, sitä tarkemmin yritetään miettiä miten tämä suhteutuu tulevaan inflaatioon.
Kun inflatorinen psykologia ehtii kehittyä riittävän kauan, siinä kohtaa ei ole minkäänlaista riskiä että joku suhtautuisi kauhean naiivisti ja sinisilmäisesti siihen että kaikki tämän päivän sitoumukset ja valinnat loppujen lopuksi aina toimivat juuri itselle reaalisesti hyvin tulevaisuudessa. Päin vastoin, jälkiviisaasti katsoen paljon fiksuja valintoja jää tekemättä, koska on niin voimakas kyynisyys liittyen aiheeseen meidän raha arvon mittarina ja säilyttäjänä vs. tulevaisuus.
30 vuotta sitten olisi kenestä tahansa suomalaisesta aikuisesta kuulostanut totaalisen absurdilta väite että Suomeen tulee niin pitkä niin hitaan inflaation kausi että ihmiset unohtavat inflaation miltei kokonaan.
Pitkän hitaan inflaation kauden jälkeen talouden toimijoilta katoavat melkein kokonaan melkein kaikki inflatorisessa ympäristössä luovimiseen tarvittavat kansalaistaidot.
Haastatellaan sijoittajaa:
- Miten luonnehtisit menneitä tuottojasi?
- Mulla on ollut oikein hyvät tuotot.
- Millaista reaalituottoa ennustat sijoitusvarallisuudellesi kymmenen vuoden tähtäimellä?
- Uskon että mulla tulee olemaan oikein hyvät tuotot.
- Komeat nimellis- vai reaalituotot?
- Hä??
- Miten näet että sun osakesalkku toimii sulle hedgenä inflaatiota vastaan sun sijoitushorisontilla jos inflaatio jää koholle?
- Uskon että tosi hyvin. Mun omistamat firmat nostaa hintoja.
- Aina uuden inflaatiojakson alussa osakesijoittajilla luottoa riittää. Merkittävä osa osakesijoittajista myöhemmin heittää pyyhkeen kehään ja etsii inflaatiosuojaa järeämmän reaaliomaisuuden puolelta. Uskotko tämän? Onko mitään riskiä että sulle voisi käydä noin?
- Vaikea uskoa. Ja ei ole riskiä.
- Ymmärrätkö että useimpien pörssiyhtiöiden tekemien tulosten laatu (arvo omistajille) on aina paras pitkän hitaan inflaation jakson jälkeen? Tulosten laatu (firmojen kyky jakaa tulosta omistajilleen) on hieman, jonkin verran tai jopa reilusti heikompi inflaatiojakson aikana ja jälkeen. Sisäistätkö tämän?
- EPS on EPS.
Itse en ainakaan osaa tulevaa inflaatiota ennustaa. Joten jää nähtäväksi kostautuuko inflatoriseen ympäristöön liittyvien kansalaistaitojen puute monille ja paljon vai aika harvalle ja aika vähän.
20 tykkäystä
4 tykkäystä