Kiinan kiinteistösektoriin liittyvä uutinen. Tunnelma jäähtyy siellä. Valtio on tehnyt tukitoimia alkuvuoden, yleensä vastaavissa tilanteissa ne eivät kuitenkaan auta.
6 tykkäystä
Mielenkiintoista kun muualle maailmaan myynti vetää kuin häkä. Kiina hyytyy yksin. Vilkasin nopeasti kuumemittaria eli CATin kurssia eikä sekään näytä oireilevan.
Tämä uutinen koskee Suomen rakentamista mutta ongelmat ylettynevät laajemmalle Eurooppaan.
Ja onhan meillä pörssissä läjä rakennusfirmoja. Ne eivät tosin paina kauheasti indeksissä.
16 tykkäystä
Jalomielinen Kiina tässä vastaa maailmaan huoliin polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden riittävyydestä. Ajavat jalomielisesti itsensä lamaan leikatakseen globaalia kysyntää.
6 tykkäystä
Pörssiyhtiöiden tuloksien kannalta on kiinnostavaa toteutuva kysyntä suhteutettuna siihen millaista kysyntää varten firmat ovat asemoituneet.
Kustannuspaineet eivät ole välttämättä ongelma niin kauan kuin kysyntä jatkuvasti ylittää odotukset.
Alla ajan henkeä aika tarkalleen kolme kuukautta sitten. Minkä verran firmat olivat omaksuneet tuon ylitsepursuavan optimismin?
8 tykkäystä
Tuohon liittyen, usein inflaation vaikutuksista yhtiöihin keskitytään kulupuolen haasteisiin kun materiaalit, työ, logistiikka yms. maksavat enemmän. Tottakai on myös paikoitellen optimismia siitä, että kulut vieritetään asiakkaille.
Mutta laajemminkin niin kauan kuin kokonaiskysyntää piisaa riittävästi niin firmojen liikevaihdot kasvaa mehevästikin, siis nimellisesti.
5-8 % liikevaihdon kasvu tänä vuonna vähän maasta riippuen on reaalisesti paikallaan polkemista, mutta ”normi” oloissa melko messevää kasvua.
Lisäys: ja kuinkahan moni miettii näitä asioita reaalisesti markkinalla…
16 tykkäystä
Voisi ottaa tarkasteluun jonkin pienen valiojoukon maita joissa viimeiset 50–100 vuotta on ollut:
- vankat liberaalin demokratian instituutiot
- markkinamekanismi pääroolissa kansantaloudessa
Melkein kaikissa on ollut erilaisia jaksoja:
- pitkä hitaan inflaation jakso
- pitkä jakso jolloin ehtii kehittyä inflatorinen psykologia
- lyhyt inflaatiopurskahdus hitaamman inflaation keskellä
- lyhyt hitaan inflaation jakso nopeamman inflaation keskellä
Pitkän inflatorisen jakson jälkeen inflaatioon liittyvät pohdinnat ovat kaikilla talouden toimijoilla arjessa läsnä. Ja tietty kunkin toimijan mittakaavassa mitä suurempi taloudellinen ratkaisu tai valinta, sitä tarkemmin yritetään miettiä miten tämä suhteutuu tulevaan inflaatioon.
Kun inflatorinen psykologia ehtii kehittyä riittävän kauan, siinä kohtaa ei ole minkäänlaista riskiä että joku suhtautuisi kauhean naiivisti ja sinisilmäisesti siihen että kaikki tämän päivän sitoumukset ja valinnat loppujen lopuksi aina toimivat juuri itselle reaalisesti hyvin tulevaisuudessa. Päin vastoin, jälkiviisaasti katsoen paljon fiksuja valintoja jää tekemättä, koska on niin voimakas kyynisyys liittyen aiheeseen meidän raha arvon mittarina ja säilyttäjänä vs. tulevaisuus.
30 vuotta sitten olisi kenestä tahansa suomalaisesta aikuisesta kuulostanut totaalisen absurdilta väite että Suomeen tulee niin pitkä niin hitaan inflaation kausi että ihmiset unohtavat inflaation miltei kokonaan.
Pitkän hitaan inflaation kauden jälkeen talouden toimijoilta katoavat melkein kokonaan melkein kaikki inflatorisessa ympäristössä luovimiseen tarvittavat kansalaistaidot.
Haastatellaan sijoittajaa:
- Miten luonnehtisit menneitä tuottojasi?
- Mulla on ollut oikein hyvät tuotot.
- Millaista reaalituottoa ennustat sijoitusvarallisuudellesi kymmenen vuoden tähtäimellä?
- Uskon että mulla tulee olemaan oikein hyvät tuotot.
- Komeat nimellis- vai reaalituotot?
- Hä??
- Miten näet että sun osakesalkku toimii sulle hedgenä inflaatiota vastaan sun sijoitushorisontilla jos inflaatio jää koholle?
- Uskon että tosi hyvin. Mun omistamat firmat nostaa hintoja.
- Aina uuden inflaatiojakson alussa osakesijoittajilla luottoa riittää. Merkittävä osa osakesijoittajista myöhemmin heittää pyyhkeen kehään ja etsii inflaatiosuojaa järeämmän reaaliomaisuuden puolelta. Uskotko tämän? Onko mitään riskiä että sulle voisi käydä noin?
- Vaikea uskoa. Ja ei ole riskiä.
- Ymmärrätkö että useimpien pörssiyhtiöiden tekemien tulosten laatu (arvo omistajille) on aina paras pitkän hitaan inflaation jakson jälkeen? Tulosten laatu (firmojen kyky jakaa tulosta omistajilleen) on hieman, jonkin verran tai jopa reilusti heikompi inflaatiojakson aikana ja jälkeen. Sisäistätkö tämän?
- EPS on EPS.
Itse en ainakaan osaa tulevaa inflaatiota ennustaa. Joten jää nähtäväksi kostautuuko inflatoriseen ympäristöön liittyvien kansalaistaitojen puute monille ja paljon vai aika harvalle ja aika vähän.
20 tykkäystä
4 tykkäystä
Tuo ex-food & energy -alitus näkyy taatusti vihreänä tolppana tänään.
Ja siis koska tämä laskee 0.5% koronnoston todennäköisyyttä seuraavan korkopäätöksen napsuessa.
TRANSITORY! Katsokaa nyt!
(Energian hinta on kuumatkalla, mutta siihen on hyvä syyllinen, kaikki katsokaa julmasti Putinin suuntaan)
35 tykkäystä
Europankkeja olen kommentoinut ja tänään omistuksissa tapahtuu. Positiivisesti ajateltuna, vielä ostaja löytyi.
1 tykkäys
Olen ollut sen verran sumuissa maanantain viisurin poiston jälkeen, etten kehtaa huomennakaan tehdä Varttia. Itse suu voi hyvin ja operaatio lähestyi niin miellyttävää kuin se voi olla, mutta jostain syystä kärsin pariin otteeseen lyhyestä kuumeesta. Tänään ei ole kuumetta ollut, joten antibioottikuurilta vältyttäneen. Tulehdushan tästä vielä puuttuisi. 
Olen kyllä kerännyt eri aiheita vaikka kuinka, mutta 10 minuutin käsikirjoitus ja pusertaminen videoksi tuntuu tällä hetkellä haasteelta, johon ei ole rahkeita tarttua. 
Lopputulos voisi olla jotain kognitiivisesti vajavaisen epäselvän ajatuksenjuoksun suuntaista puuroa.
Voisin sen sijaan jakaa lyhyin kommentein muutamia käppyröitä ja ajatuksia, joita on ilmennyt eteeni selkeämpinä hetkinä päivistä.
Hämmästykseseni huomasin, että SP500:sen hetki sitten hekumoitu massiivinen ralli on taittunut ikävästi. Tämä ei ole kovin diippi nosto aktiivisesti pörssiä seuraavalle, mutta 1000mg särkylääkkeiden aiheuttamien välipäivien jälkeen havainto tuntuu merkittävältä.
TA-ihmiset varmaan huomauttaisi noista ikävistä hartioista tähän päälle. 
Ottaen huomioon kuinka moni asia on mennyt prinkkalaan pörssin suhteen kuten sodan vaikutukset talouteen, stagflaatioriski, korkojen raju nousu, Kiinan koronakriisi, energiashokki yms., ovat pörssit olleet melko resilienttejä. Kaiken kukkuraksi pörssi ei treidaa millään P/E 10x kertoimella USA:ssa tai Suomessa, vaan ne on suhteellisen reippain mielin hinnoiteltuja. Tarkoitan sitä, että jos osakkeet olisi naurettavan halpoja ne sietäisi vastoinkäymisiä enemmän.
Jos ja kun pörsseihin on yleensä hinnoiteltu suhteellisen hyvin kaikki saatavilla oleva informaatio ja usein ne ovat enemmän oikeassa kuin yksittäinen huutelija, voisi tulkita niin että tuloskasvu kestää kaiken tämän vastatuulen. Q1-tuloskausi alkaa oikeasti jenkeissä tällä viikolla ja ensi viikolla myös Suomessa.
Tuloskauden “starttaa” perinteisesti talouden verisuonet eli pankit kuten JP Morgan. Mielenkiintoisesti korkojen nousun ja pankkiosakkeiden kehitys on eronnut jenkeissä viime aikoina:
Tämä voi kertoa siitä, että taantumariskiä hinnoitellaan osakkeisiin yhä ahkerammin (pankit ovat todella syklisiä…), sillä periaatteessa korkojen nousu on koroista eläville pankeille ihan jees. Toki ne ovat “välistävetäjiä” eli ne lainaa korolla X sisään ja korolla Y ulos ja korkokate on tuossa se juttu, mutta käsittääkseni korkeammat korot helpottavat korkokatteen ylläpitoa. Tästä toki löytyy näkemystä suuntaan jos toiseen. Korkeammat korot kertovat myös yleensä terveestä taloudesta, mistä verisuonet tykkää. Nythän korot nousevat ärhäkästi etenkin lyhyessä päässä eli taitaapi syynä olla enemmän inflaatiomurhe kuin vahvan talouden murhe.
Vahvaan talouteen eivät usko ainakaan salkunhoitajat kyselyn perusteella. Eikä myöskään osakkeissa ole enää isoa ylipainoa.
Sen sijaan stagflaatiota kammoksutaan. Huomatkaa hauskasti miten finanssikriisin aikana myös pelättiin stagflaatiota, mutta se vaihtuikin nopeasti deflaatioksi.
Olen itse nostanut ja tätä teemaa ovat nostaneet monet kommentaattorit pitkin sijoitussomea jo pitkään. Yleensä valtavat pullonkaulat johtavat lopulta ylitarjontaan, jättisuurten varastojen alaskirjaamiseen ja polkumyynteihin. Näin markkinatalous toimii. Toistaiseksi näin ei ole vastoin odotuksia käynyt ja ns. “team transitory” on kärsinyt nöyryyttäviä hetkiä inflaatiolukemien parissa.
Viime inflaatiolukema, kuten @Jarnis yllä nosti, oli jo melkein tähän päin vinkkaava. Toisaalta kun katsoo komponentteja sen sisällä niin juurikin polttoaineet loistaa painollaan. Pohjainflaationhan (polttoaineet ja ruoka ei kuulu tähän laskelmaan) kuukausivauhti hidastui edelleen.
Inflaatio on silti sitkeää ja se leviää vuokriin ja ruokaan vauhdilla. Huippulukemia odotetaan nyt tämän kvartaalin aikana (tätä kommenttia on voinut kirjoittaa viimeisen vuoden päivät ).
@Marianne_Palmu kirjoitti aiheesta lisää.
Koronnosto-odotuksetkin hievahtivat vähän alaspäin julkaisun jälkeen:
Tämä on oma mielipiteeni, mutta skenaario missä lopulta talous hyytyykin nopeasti, pullonkaulat oikeasti ratkaistaan ja raaka-aineiden hinnat dyykkää ei tunnu edelleenkään mahdottomalta, joskin siihen lentää kuraa melkein joka suunnalta. Ei tuo Kiinakaan taas helpota asiaa. Kun viimeksi QT eli keskuspankin taseen kutistelu alkoi, korot lopulta lähtivät laskuun. Jos näin kävisi nyt, se olisi hienosti ilmaistuna “long duration asseteille” kuten kasvuosakkeille jees. Jos jäädään 70-luvun kaltaiseen skenaarioon missä inflaatio jää isolla vaihteella päälle, niin enemmistö osakkeista saa kärsiä. Onnittelut raaka-aineiden tuottajien tai vakuutusyhtiöiden tai ultrahinnoitteluivoimaisten osakkeiden omistajille!
Pitää miettiä lisää asiaa kun pään sisällä leikkaa nopeammin.
Mainittakoon vielä, että tönköllä tavalla laskettu “riskipreemio” eli osakkeiden tuoton suhde riskittömiin tuottoihin kuten USA:n valtionlainan korkoihin on suvainnut surkastua isosti. Tässä se on laskettu tosiaan hienostuneesti kuin puunuija SP500:sen tulostuotosta (käänteinen P/E-luku) ja kymppivuotisen koron erotuksesta. Maaliskuun 2020 ostopaikka kimaltelee jälleen käppyrässä kuin timantti, samoin eurokriisin aika. Halvaksi osakkeita yleisesti ottaen ei siis kehtaisi huudella vaikka yksittäisten nimien kohdalla tilaisuuksia löytyy varmasti.
Kiitos lukemisesta, lukekaa analyysiä ja tehkää hyviä osakepoimintoja!
102 tykkäystä
Vaihtoehtoinen näkemys inflaatioon.
Mitä vähemmän ostovoimaa dollarilla, on pörssi sitä edullisempi.
Jatkoin taaksepäin SP500 kurssia tämän päivän ostovoimalla. Vaikka graafi näyttää, että ollaan viime syksyn tasolla, ollaankin ostovoimaan suhteutettuna enää viime kevään tasoilla.
Pre-korona taso olla edelleen melkein 30% ylhäällä, mutta ostovoimakorjattuna pörssi onkin “vain” 15% arvokkaampi.
Eli jos pörssi ei nouse inflaation kanssa samaa tahtia, muuttuu se suhteellisesti halvemmaksi tällä katsonta perspetiivillä.
Tämä katsonta on tietenkin täysin invalidi inflaation pilatessa kannattavuutta, heikentäessä talouskasvua ja muuttaessa hinnoitteluympäristöä.
Kuitenkin pitkässä juoksussa kaikki syklit kääntyvät taas ylös ja kannattavuudet palautuvat. Tällöin inflaation nakertama suhteellinen arvostus kääntyy (nimelliseksi) tuotoksi.
Tätä viestiä ei tule tulkita siten, että pidän pörssiä nyt edulliseksi. Vaan, että se eräällä tavalla edullisempi kuin syksyllä pörssin ollessa hyvin kallis.
35 tykkäystä
Uufgh no niin tämä alkoikin hyvin:
Lisäys: melko rajua laskua tulokseen kautta linjan joskin vertailukausi Q1’21 taisi olla häijyn vaikea ”biitattava muutenkin”.
Lisäys 2: Q1’21 tosiaan isoja luottotappiovarausten vapautuksia vs. nyt niitä varattiin taas mikä selittää ison osan tuloksen laskua.
11 tykkäystä
Hmhm pörssiä tai osakkeita ei yleensä verrata sen valuutan ostovoimaan (muuta kun reaalista kehitystä mitattaessa), vaan tuloksiin.
On totta että reaalisesti pörssi ei ole kehittynyt niin hyvin, mutta se ei tee siitä halvempaa esimerkiksi tunnusluvuin kuten P/E yms. katsoen. Ellei inflaatio solkenaan mene E:hen (earnings).
Ei välttämättä mene…
6 tykkäystä
Ei yleensä verratakaan. Siksi ilmaisin tuon olevan vaihtoehtoinen näkemys.
Tämä oli tässä se johtava väite tuon teesin osalta.
“Kuitenkin pitkässä juoksussa kaikki syklit kääntyvät taas ylös ja kannattavuudet palautuvat. Tällöin inflaation nakertama suhteellinen arvostus kääntyy (nimelliseksi) tuotoksi.”
Pidemmin avattuna:
Yhtiöiden kumulatiivinen liikevaihto mukailee nominaalisen GDPn muutosta (inflaatio + reaalinen kasvu). → Myös inflaatiokomponentti nostaa liikevaihtoa.
Kannattavuus tietenkin lyhyellä välillä heikkenee inflaatiojaksona. Kuitenkin voinee olettaa, että kannattavuus hakeutuu pitkällä juoksulla jokseenkin normaaliksi. Tällöin kohonnut liikevaihto * normaali kannattavuus → Enemmän E:tä tuloksissa.
Tämä ei ole tietenkään mikään ilmaisen lounaan temppu, sillä reaalinen E ei kasvanut sen enempää kuin ilman inflaatiota olisi. Mutta kuitenkin sitä nimellistä kasvua tulee. Jos pörssi mörnii, eikä edes nimellistä nousua tule → Potentiaali nimelliselle nousulle kasvaa.
7 tykkäystä
Jos….
Tuohan periaatteessa tapahtui 70-luvulla. Muistaakseni SP500:sen EPS tuplasi vuosikymmenen kuluessa. Mutta P/E romahti jostain vajaasta 20:stä 5-8 maastoon, koska korkea inflaatio ja korot nostivat tuottovaateen kattoon ja osakkeista tuli sijoittajien silmissä radioaktiivista jätettä.
80-luvun alussa P/E 5x ei ollut mitenkään outo arvostus. Miksi se lopulta osoittautui räkähalvaksi oli se seikka että inflaatio ja korot lähtivät vuosikymmenten laskutrendiin. Jos inflaatio olisi jäänyt päälle ja korot ylös, olisikohan koko käännettä tullut. Osakkeissa edelleen pärjännyt W.E. Buffett mm. uskoi inflaation jatkumiseen.
12 tykkäystä
Reaalinen U.S. bkt kasvuvauhti
U.S. real gdp growth. Napataan tuosta jakso 1965–77. Miksi juuri tämä? Pörssi katsoo eteenpäin ja haisteli hyvää suhdannetta yhtä lailla 1965 ja 1977. Ei laiteta sensaatiohakuisesti lähtökohdaksi vahvaa suhdanneodotusta ja loppupisteeksi huonoa suhdanneodotusta.
Nimellinen U.S. bkt kasvuvauhti
Nimellinen bkt:n kasvuvauhti. Loppujen lopuksi pörssin täytyy ennen pitkää ottaa kiinni se mitä mahdollisesti kumulatiivisesti jää tuosta jälkeen.
Reaalinen EPS nykydollareissa
Reaalinen tulos per osake nykydollareissa. Pörssikurssit tuskin kehittyvät reaalisesti hyvin jos tulokset polkevat reaalisesti paikallaan samaan aikaan kuin korot ovat nousutrendissä.
Reaalinen DPS nykydollareissa
S&P 500 osinko per osake nykydollareissa. Inflatorinen ympäristö heikentää tulosten laatua eli firmojen kykyä maksaa tulosta ulos. Tämäkin synkensi vähitellen sentimenttiä.
Reaalinen S&P 500 nykydollareissa
Reaalinen S&P 500, indeksilukema nykydollareissa.
Peter Lynch tuli finanssialalle 1977. Hän oli onnellisesti aviossa.
Mutta jos hän olisi ollut deittailuvaiheessa, hyvä idea olisi ollut ensin tehdä suotuisa vaikutus deittikumppaniin ja vasta sen jälkeen sivulauseessa myöntää että työ liittyy pörssiin. Sen jälkeen sormet ja varpaat ristiin että deittikumppani sietää sen.
7 tykkäystä
Callum Thomasin weekly chart stormista varastettu 1947 → Margin kuva
SP500 index & CPI Y/Y alla
Yritin asettaa ne ajoittumaan oikein.
Poiminnat:
70 / 80-luvun inflaatio sai marginaalit kyykkyyn viiveellä. Vai johtuiko jopa jostain muusta?
80-luvun loppu & 90-luvun alku poikkeuksellisen surkea marginaalit. Inflaatiokrapula vai jokin muu?
Paras resepti noihin polku P/E lukuihin on ollut: Huippukorkea inflaatio: Liikevaihdot kasvavat kovaa & edelleen kohtuullinen marhin taso. (~10%) = E komponentti kasvaa kovaa.
Kuvaajasta nähdään, että S&P500 index meni kuitenkin n.15v lähes vaakatasoa:
P - ei kasva. E - kasvaa
Minusta tuo kuulostaa ikuiselle omistajalle ihan kivalle ajanjaksolle ostaa lisää osakkeita.
On tuo kyllä ollut varmasti hämmentävä aika olla markkinoilla, mutta varmasti taitavat sijoittavat ovat kyeneet juuri tuollaisessa ympäristössä kerryttämään poikkeuksellista varallisuutta (Buffet ja Lynch esim.)
6 tykkäystä
Taitavalle osakepoimijalle, kyllä. Mutta keskiverto kaveri saa sen indeksituoton tai vähän vähemmänkin (kulut).
Tuntuu jo nyt sijoittajien motivaatio olevan koetuksella niin mitenhän se kestäisi yli kymmenen vuoden sivuttaisliikettä nimellisesti ja laskumarkkinaa käytännössä?
Be careful what you wish for… 
8 tykkäystä
Tuo USA noin 1965–77 on aika kiinnostava tutkimuslaboratorio aiheesta inflaatio vs. sijoittajapsykologia.
Reaalitaloudessa se ei ollut mitään sekulaarin stagnaation aikaa. Tuotannon volyymi kasvoi aika normaalia 1900-luvun vauhtia.
Mikään tilasto ei kerro siitä että työvoiman neuvotteluasema vs. pääoma olisi olennaisesti muuttunut tuolla periodilla.
Liikevaihdot kasvoivat rajusti ja marginaalit pitivät pintansa kohtuullisesti.
Fed yritti olla 1965–77 kaikkien kaveri. Tämä oli ennen Volckeria.
Tosi moni osakesijoittaja joka vielä 70-luvun alussa vannoi että inflaatio ei minua liikuta, heitti pyyhkeen kehään 1977 mennessä.
5 tykkäystä