Periaatteessa. Toisaalta jos oletetaan tuon 100 euron velkakirjan maturiteetin olevan 10 vuotta niin todellinen tuotto holdaajalle onkin 3,75% per vuosi, jos saat ostettu velkakirjan 80€ ennen ensimmäistä koronmaksu päivää, koska saat lainan erääntyessä myös alkuperäisen 100 euroa hanskaan. Ja jottei asia olisi turhan yksinkertainen niin jos yritysten arvo on sen tulevien kassavirtojen nykyarvo niin on myös velkakirjojen arvo samalla tavalla kyseisen arvopaperin tulevien kassavirtojen nykyarvo. Tämähän tarkoittaa että erääntymisen hetkellä hanskaan saatu 100€ ei ole yhtä arvokas kuin lainaushetkellä lainattu 100€ ja myöskin ne pitkin laina-aikaa maksetut kuponkikorot ovat vuosi vuodelta vähemmän arvokkaita.
Kuitenkin yksinkertaisuudessaan tuo mediassa ja täällä puhuttu bond yield on käsittääkseni kuponkikorko jaettuna velkakirjan hinta. Tuon muodostumiseen markkinoilla pääsee sitten vaikuttamaan vähän eri tavalla muuttujia.
Hyvä kysymys ja vastatkoon joka tuohon kaupankäyntidataan pääse käsiksi. Kuitenkin syytä huomata ettei siellä ole lyhyemmät korot mihinkään nousseet, joten on mahdollista että raha virrannut niihin. Olisi myös mielenkiintoista nähdä dataa millä volyymilla kauppaa on pitkillä koroilla käyty.
@Marianne_Palmu, torstaina lasketaan liikkeelle uusia USAn 10 vuoden inflaatiosuojattuja bondeja huutokaupassa. Olenko ymmärtänyt oikein, että torstaina tiedetään paremmin mikä on markkinoiden odotus inflaatiosta ja minkä suunnan korot ottavat lähitulevaisuudessa, vai eikö tätä voi päätellä yhdestä huutokaupasta? Itse olen taipuvainen ajattelemaan niin, että jos inflaatiosuojattuja bondeja myydään kalliimmalla kuin on odotettu, niin osakemarkkinat seuraavat perässä ja nopeasti.
Älä ajattele asiaa niin monimutkaisesti. Yield on yksinkertaisesti sijoittajien tuottovaatimus kyseiselle lainalle sen eräpäivään asti. Se ei riipu kuponkikorosta millään tavalla.
10y valtionlainapaperit olivat niin hyljeksittyjä että suurin kysyntä tuli shorttaajilta jotka halusivat lainata niitä repo-markkinoilta myydäkseen ne.
Taas nähdään, mitä shorttaaminen voi aiheuttaa. Jostakin tavarasta tulee samaan aikaan sekä ylitarjontaa että pulaa! No, onhan selvä ettei sellainen tilanne voi jatkua kovin pitkiä aikoja. Minusta fed ei pitemmän päälle vakauta markkinoita jos se menee aina hätiin. Joko riskienhallinta on ulkoistettu viranomaisille?
Tässä on mielestäni hyvä mahdollisuus, että sepe ja nasse kulkevat eri suuntiin tulevien viikkojen aikana. Sepe saa tuulta purjeisiin elvytysmällistä ja vaikka korkopeikko vaanii uhkaavasti, ei se peikko koske kaikkia yhtiöitä tasa-arvoisesti.
Edit: Mikä tuo kakkupala on nimimerkkini kohdalla? Oonko voittanut jackpotin Inderesin lotossa vai mikä tuo on?
Kun markkina-arvo laskee, raha ei mene mihinkään. Sitä ei vaan enää ole. Sama koskee kultaa, asuntoja, metsää… mitä tahansa kaupankäynnin kohteena olevaa.
Aina kun joku myy esim. osakkeen hintaan 100, joku toinen myös ostaa sen hintaan 100. Rahaa siirtyy osakemarkkinoille yhtä paljon kuin siltä pois. Poikkeuksia ovat ne tilanteet jolloin lasketaan liikkeelle uusia osakkeita.
Kun markkinoilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, hinta nousee. Voidaan ajatella, että muualta taloudesta tuleva raha “virtaa” osakkeisiin. Mutta silloinkin yhtä paljon osakkeita myydään kuin ostetaan ellei ole anteja.
Hinta nousee ja laskee usein, vaikka ei syntyisi yhtään kauppaakaan. Tulee esim. uusi tieto markkinoille, jonka perusteella sekä ostajat (bid) että myyjät (ask) muuttavat omia tarjoistasojaan samaan suuntaan.
Asia on helpompi mieltää esim. kiinteistön kaupassa. Myyjä haluaa vaikka 105.000, ostaja maksaisi 92.000. Sitten alueelle tulee kaivos, joka aiheuttaa meluhaittaa ja saattaa myös saastuttaa maaperää. Nyt myyjä tajuaa että parasta suostua alempaan hintaan, mutta ostaja olisikin valmis maksamaan enää 75.000. Sitten huomataan että muitakin kiinteistöjä tulee myyntiin alueella. Myyjä soittaa ostajalle ja sanoo että myy jopa 72.000lla jos kaupat tehdään heti. Ostaja, jolla on sama tieto käytettävissään kuin myyjällä, tarjoaa kuitenkin enää 67.000… jne.
Monta kertaa olen miettinyt, että kuka hullu lainoittaa valtioita käytännössä lähes nollakorolla. Sen ymmärrän että eläkeyhtiöt on pakotettu korkomarkkinoille säätelemällä heidän toimintaansa hajautusvaatimusten muodossa, eli käytännössä syödään tulevien sukupolvien eläkevaroista osuus ottamalta heiltä väkisin alihintaista lainaa valtion syömävelkaa kattamiseksi, minkä pitäisi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Mun mielestä tuop SP500 tuntigraafi näyttää pikemminkin siltä, että eilen päivän päätteeksi tuli huippu ja nyt mennään alaspäin ainahan tuosta tukilinjasta voidaan pompata ylöspäin, mutta laskevien huippujen sarjassa odottaisin vielä sitä kunnon dippiä ennen nousua. Ehkä mennäänkin vaakasuoraan.
10Y yieldi on kyllä valunut alimmilleen moneen päivään (1.532% ja laskenut koko päivän) että jos tämä on korkopeikon aiheuttamaa luisua niin tänään pitäisi olla jos ei pomppua takaisin niin ainakin luisun loppuminen koska korot ovat takaisin viime torstain tasolla.
Yieldissäkin on nähtävissä selkeä trendi, kun seuraa tätä vähintään kuukauden ajalta. Tänään lähestytään pohjaa, mutta pian voidaan lähteä jälleen nousuun. Minäkin näen osakkeiden (mahdollisesti) luisuvan seuraavien päivien jaksolla.
Valtioita lainoitetaan koko ajan jopa miinuskorolla. Suurten omaisuusmassojen hallinnoijien ongelma on, etteivät ne saa mistään tarpeeksi seteleitä eikä niitä ole turvallista säilyttää eikä lainkaan kätevää käsitellä. Reppuun mahtuu maksimissaan muutama miljoona, ehkä 10 viisisatasina, joten vaikkapa miljardin käsitteleminen voisi tuottaa hankaluuksia. Pankitkaan eivät huoli isoja summia muuten kuin miinuskorolla koska pankeilla on taseen toisellakin puolella miinuskorkoa. Toisaalta suurten pankkitalletusten tekeminen olisi myös tallettajalle riskaabelia: entä jos pankki ei pysty maksamaan rahoja takaisin? Jos managerit päättäisivät hankkiutua eroon korkopapereista ja ostaa niillä vaikka osakkeita ja kiinteistöjä, sitä mahdollisesti seuraava taantuma voisi tuhota useiden kymmenien vuosien työn. Siksi muutoksia sijoitussääntöihin on pakko tehdä hitaasti. Siirtymää varmasti tapahtuu, mutta yhtään isompi muutos vie ainakin sukupolven verran.
Tässä laskussa on kaikki klassisen dipin tunnusmerkit ilmassa. Markkina osaa käsitellä suunnilleen yhtä asiaa kerrallaan ja tällä kertaa se on ollut isosti uutisoitu korkopelko, jolla markkina saatiin ainakin hetkellisesti ajettua ruotuun. Sopisi hyvin kuvaan, että tietty osa markkinasta viedään laskujaksolla hieman piensijoittajien kipukynnyksen yli, saadaan vasta-aloittaneet kasvusijoittajat lopulta myymään pohjalla ja kyseenalaistamaan omistusten arvostustasoja sekä lasketaan laadukkaat kasvuosakkeet siinä samalla sektorirotaation varjolla. Rotaatio on tietysti tosiasia ja erittäin suotavaa, jotta pörssi voisi nousta terveemmältä pohjalta. Korkohuoli on varmasti myös aiheellinen erittäin monen firman arvostustasojen kohdalla, mutta seuraavan Q1/2021 aikaan firmoja katsellaan taas yksi kerrallaan ja laadukkaat ylisuorittajat nostavat edelleen päätään harmaasta massasta. Jos markkina jatkaa alavireisenä, niin entistä suurempi raha keskittynee näihin pitkän aikavälin suorittajiin ainakin hetkellisesti turvaan ja mahdolliset zombiet jatkavat arvaamattomia nousu ja lasku hyppelyitä markkinatrendin saattelemana. Tämän takia on erittäin tärkeä ymmärtää mitä omistat, millä hinnalla ja mikä on sijoituksesi tavoite. Pörssi lähti hetkellisesti lapasesta, enkä tosin ihmettelisi jos se tekisi sen uudestaan entistä suuremmalla voimalla. Trend is your friend ja sitä vastaan taisteleminen pitkässä juoksussa on erittäin raskasta ja se lienee paras neuvo jonka osaisin antaa uudelle sijoittajalle. Kumpi trendi on nyt sitten kyseessä, se riippuu katsojasta, assetista ja timeframesta.
Markkinasentimentin ja psykologian ymmärtäminen on myös yksi avain onnistumiseen. Edellisvuoden tulosten ja tänä vuonna ylivenähtäneen tammirallin jälkeen markkinoilla on jopa historiallisesti tapana hengähtää hetki näihin aikoihin ja nyt nousuralli on ollut poikkeuksellisen raju ja liikkeet mielestäni ylikorostuneita molempiin suuntiin. Syynä tähän on oletettavasti entistä suuremman kasvaneen sijoittajajoukon paikkansa hakeminen markkinalla, uutisoinnin voima ja suuren rahan luovintaliikkeet tuloksen maksimoimiseksi. Taitavalle treidaajalle tämä tarjoaa mahdollisuuksia, mutta voin sanoa omasta kokemuksesta, että markkina ei ole ollut viime viikkoina helpoin vekslattava ja vähintään samaan lopputulokseen ilman tuhlattua aikaa olisi päässyt hyvin hajautetulla laatu-/kasvuyhtiösalkulla. Elvytysrahaa virtaa edelleen pörssiin ja näillä näkymin sen ansaitsevat pääsevät taas ostamaan osakkeita hieman kalliimmalla. Toukokuu, puoliksi koronavapaa kesä, uudet uutisotsikot ja rahaa pursuavat taskut saattavat yhtälönä tuoda markkinaa päivittäin seuraaville aivan uusia murheita kesän kynnyksellä. Tsemppiä kaikille!
Samaa mieltä, “US Government Bonds 10yrs Yield” tuntigraafi näyttäisi olevan juuri osumassa tuohon “pomppulinjaan”. Nyt tullaan niin “korkealta kovaa alas” että tämän illan ajaksi saatetaan mennä viivasta läpi, mutta tuollaisen jälkeen vastaliike eli nousu on usein rivakka.
edit: tuo alempi käyrä on RSI, tosi alhaalla, mikä myös indikoi tulevaa pomppua ylöspäin. Vaikkakin bondeissa RSI tod.näk. toimii huonommin kuin osakkeissa.
Täytyy sanoa että mielenkiintoinen huominen. Koska inflaatio on ollut talouskeskustelussa kuuma peruna niin CPI luvut USAsta varmasti kiinnittävät mielenkiinnon NYSEn pre-marketissa. Barronsilla sanottiin että 1.7% on ekonomistien arvio. Treasuryllä myös 10 vuotisen koron huutokauppa huomenna. Voi tulla mielenkiintoinen jos CPI onkin ennakointua enemmän tai paperit eivät muuten vaan mene kaupaksi. Kuka ottaisi 10 vuotta tahallaan persnettoa. Jos huomenna 10 vuotinen ei mene kaupaksi niin miten käy 30 vuotisen torstaina.
Ainakin öljy, metallit, vehnä on noussut nyt hyvin ja moni muukin raaka-aine on aika lailla noussut.
Kyllä tästä osviittaa voi saada ja huutokauppa on mielenkiintoinen lisä huomisille inflaatioluvuille, joihin liittyen Reutersin konsensusodotukset on alla.
Noita huutokauppoja käydään suhteellisen usein ja kymppivuotisiakin kaupataan keskimäärin kerran kuussa, ja usein ne eivät ylitä uutiskynnystä. Nyt velkaantumisen ja velkakirjamarkkinan tarjonnan kasvaessa kiinnostus tosin näyttää lisääntyneen ja kertovat ne inflaatio-odotuksistakin. Ao.kuviossa, jonka poimin aamulla OECD:lta, inflaatio-odotukset juurikin kuvataan inflaatioindeksoitujen velkakirjojen ja “tavallisten” velkakirjojen tuoton erotuksena, tässä kyseessä siis 10-vuotiset velkakirjat.
Tuossa aikaisemmin linkittämässä Q&A-vastauksessakin kerrotaan, että korkojen lisäksi osakkeiden arvostustasoihin vaikuttaa todellisuudessa moni muukin tekijä, kuten esimerkiksi tuloskasvunäkymä ja sen taustalla oleva talouskasvu, riskit ja sijoittajien riskinottohalukkuus. Lisäksi talouden kasvukausina korot ja osakkeet voivat mennä samaan suuntaan, joten yhteys ei ole suoraviivainen, vaikka “paperilla” siltä näyttääkin. 2010-luvullakin korot ovat nousseet USA:ssa, mutta siitä huolimatta osakemarkkinan kehitys on ollut todella vahvaa, kuten alla olevasta kuviosta näkyy. Kuten taloudessa yleensäkin, asiat ovat limittyneitä toisiinsa ja niitä pitäisi ajatella kokonaisuutena.
Vielä yleisenä höpinänä haluaisin tuoda asioita perspektiiviin ja samalla esiin sitä, että korkomörkö voi jäädäkin sändyn alle eikä tulla välttämättä pelottelemaan.
Ensinnäkin, korkotaso on noususta huolimatta edelleen matala. Siinä missä takavuosina kolmen prosentin tuottotasoa pidettiin USA:n 10-vuotisessa velkakirjassa tietynlaisena vedenjakajana, nyt ollaan vasta puolessa välissä. Sama juttu korkokehitystä heijastelevissa inflaatio-odotuksissa: historiallisestikin matalalla tasolla ollaan edelleen.
Toiseksi lyhyissä koroissa ei ole nähty pidempien korkojen kaltaista nousua. Kuvassa alla Saksan velkakirjakorot, joissa maturiteetiltaan 1-5 vuoden koroissa nousu on ollut hyvinkin maltillista (ja huom. 10-vuotinenkin edelleen selvästi negatiivinen).
Kiitos @Marianne_Palmu !
Tästä voi tulla ensimmäinen liputukseni, mutta vielä paremmin korko- ja osakemarkkinoiden suhteita voisi visualisoida logaritmisella asteikolla, minkä merkitys korostuu vuosikymmenten mittaisella aikajaksolla.
Yllä KL:n uutinen OECD:n ennustenostoista olikin linkitetty, mutta tässä vielä muutama kuvio talouskasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hurjia olivat ennustenostot globaalisti ja USA:ssa, euroalueella konfetit pysyköön vielä piilossa.
ainahan tuosta tukilinjasta voidaan pompata ylöspäin, mutta laskevien huippujen sarjassa odottaisin vielä sitä kunnon dippiä ennen nousua. Ehkä mennäänkin vaakasuoraan.
