Credit Suissen Zoltan Pozsar heittelee QE:ta vuodelle 2023
7 tykkäystä
Mikä tuo aamupäivän monttu oikein oli?
Tuntuu, että jotain paniikkitärinää on sijoittajilla päällä. Mulle on ainakin tullut vaikutelma, että maanantaina mennään aina alas, kun sijoittajat pelkää, että mitähän tällä viikolla taas tulee niskaan. Perjantait noustaan, kun sijoittajat on helpottuneita,että maailmanloppu ei tullutkaan vielä tällä viikolla. Eikös nämä ole yleensä menneet just toisinpäin? Että perjantaina lasketellaan, kun viikonloppujännitys iskee, ja maanantaina noustaan, kun taivas ei pudonnutkaan niskaan viikonloppuna? Nyt on kääntynyt toisinpäin, perjantaisin huokaistaan helpotuksesta, maanantaina solmitaan narua kaulaan, onko maailmanloput siirtyneet viikonlopuista arkihommiin?
Sell on May and go away?
5 tykkäystä
20 tykkäystä
ÄKKILASKU/FLASH CRASH Tämän päivän äkkilasku vei Helsingin pörssin lyhytaikaisesti lähes 7% laskuun ed. pörssipäivään verraten. Yksittäiset osakkeet putosivat jopa yli 10%. Vastaavia äkkilaskuja nähtiin muissakin pörsseissä.
Syy:Citygroupin myynnit (olen käsittänyt). Olivatko myynnit virhe vai suunnitelmallla toteutettuja, ei kai vielä ole selvinnyt varmana tietona?
Miten on mahdollista, että vain yksi toimija voi näin suuresti vaikuttaa pörssikursseihin, globaalisti? Enpä olisi uskonut, en ennen tätä aamua…
2 tykkäystä
Huhuja on että olisi ollut ns. pilkkuvirhe. Miljardien kaupoista on puhuttu, joten tappiot kämmääjälle varmaan liikkuvat vähintään kymmenissä miljoonissa, joten kiinnostavaa on nähdä jos asiasta kuullaan lisää kunhan Jenkkilä herää tälle päivälle.
Tapahtuneeseen pätee myös sitten tämä - kun tietokoneelle antaa väärää numeroa niin sehän tekee työtä käskettyä:
9 tykkäystä
Tuohon olisi hyvä liittää inflaatiokehitys samaan graafiin. Vuodesta 2008 lähtien useiden QE-ohjelmien jälkeen inflaatiotavoitteisiin ei silti päästy. Herää kysymys, onko QE loppujen lopuksi niin tehokas työkalu sittenkään? Se oli jotakin ”uutta” 2008 finanssikriisin jälkeen. Akateemisessa maailmassa ei ole löydetty selkeää yhteyttä QE:n ja inflaation kesken. Inflaatiossa paljon merkittävimpiä ajureita ovat globaalit arvoketjut ja esimerkiksi öljyn hinta. Nämä dominoivat tällä hetkellä.
Ennen kaikkea QE:n tarkoitus on laskea pitkän aikavälin korkoja. Vaikutuskanavat ovat moninaisia:
- Sijoittajat ja markkinat muuttavat portfoliotaan riskisempään suuntaan, kun keskuspankki on mukana markkinoilla ostamassa pitkän koron lainoja.
- QE lisää markkinoiden likviditeettiä. Keskuspankit luovat uutta digitaalista rahaa omaan taseeseensa, jolla se ostaa esimerkiksi velkakirjoja. Lisääntynyt kysyntä nostaa niiden hintaa ja laskee korkoa. Vapautuva raha päätyy sitten mihin päätykään. QE ei siis varsinaisesti ole suoraa rahan printtaamista, kuten helposti yleistetään. Siksi se ei välttämättä johda suoraan inflaatioon verrattuna esimerkiksi shekkien jakamiseen kansalaisille valtion toimesta.
- Korkojen lasku devalvoi valuuttaa erityisesti avoimen pienen talouden kohdalla (esim. Ruotsi).
- QE helpottaa valtioiden taloudenhallinnointia, koska ne saavat lainaa matalammalla korolla.
- Se lisää luottamusta talouteen ja siten odotuksia
- Se on merkki siitä, että lyhyet korot pysyvät matalana ennakoitua pidempään (QE täytyy lopettaa ennen kuin lyhyisiin korkoihin kosketaan)
Joitakin negatiivisia seurauksia:
- Valtioiden budjettialijäämät kasvavat matalien korkojen johdosta.
- Inflaatio-oletukset nousevat (ehkä).
- Moraalikato markkinoilla: sekä politiikassa että taloudessa. => poliittiset uudistukset jätetään tekemättä, koska rahaa saa muutenkin. Markkinoilla otetaan liiallisia riskejä, koska Fed on sijoittajan puolella: esim. nyt nähty Stonks-kulttuuri. Lainaa saa myös sellaiset tahot/kohteet, jotka eivät sitä normaalisti saa.
- QE hyödyttää selvästi eniten omistavaa yhteiskuntaluokkaa, koska heidän omistustensa arvot nousevat. Se luo erinomaiset olosuhteet myös sille, että velalla voi tienata, kun velan rahoituskustannukset ovat niin matalat. Tämä kehitys kasvattaa pitkällä aikavälillä tuloeroja, joka johtaa esimerkiksi populismin nousuun.
QE kärsii mitä luultavimmin laskevasta rajahyödystä (mitä enemmän sitä tehdään sitä pienempi vaikutus sillä saadaan)
- Pitkät korot ovat/olivat jo negatiivisia, on siis alati vaikeampaa saada hyötyä.
- QE-toimet on perinteisesti aloitettu, kun markkinoilla on selkeä epäkohta esim. likviditeetin puute, epävarmuuden lisääntyminen yms. (Finanssikriisi 2008, eurokriisi 2010-luvulla, koronakriisi 2020) Normaalioloissa näitä ei tarvita, niin on vaikeaa sanoa, että onko QE:n jatkamisesta mitään hyötyä, jos selkeää epäkohtaa markkinoilla ei ole.
QE:n lopettaminen (QT) on todella kivuliasta. Varsinkin tällaisessa tilanteessa, jossa inflaatio luo omat ongelmansa ja talouskasvu on selvästi jäähtymässä. Taloudessa on suuresti epävarmuutta. Osa näistä QE:n vaikutuksista menee myös päinvastaiseen suuntaan ja voivat täten jopa pahentaa tilannetta.
38 tykkäystä
Nyt oli Nordean tekemä sijoittajan viikkoraportti normaalia kattavampi, niin laitetaan tänne. Muutama ihan mielenkiintoinen käppyrä… ja @musa_2 saa taas vähän pureskeltavaa 
10 tykkäystä
Saanko täyden palvelun, eli referoit tuon? 
Inflaatio himmaamassa?!?
27 tykkäystä
Hmmm…
Danske Bank arvioi Euroopan keskuspankin (EKP) nostavan ohjauskorkoa tänä vuonna kolmesti kiihtyvän inflaation takia. Korkojen nousu on pankin mukaan selvästi nopeampaa kuin on pitkään oletettu. Danske Bank odottaa EKP:n nostavan ohjauskorkoja ensimmäisen kerran jo heinäkuussa.
Pankki uskoo inflaation laskevan vuonna 2023 ja samalla korkojen nousun hidastuvan.
@Verneri_Pulkkinen , onko Vartissa ollut tästä juttua? Itse en kyllä muista euroopan osalta, vaikka kaikki mielestäni katsellut. Mikä tässä olisi odotus Euroopan osalta? Kolme koronnostoa 2022 ja Inflaation taittuminen vasta 2023… 
7 tykkäystä
Ei suoraan Euroopan koronostonäkymistä. Tuota mahdollisuutta että korkojen nousu taittuu jossain vaiheessa kun inflaatio ja talous hidastuvat, olen viljellyt kohta varmaan vuoden. 
Se on edelleen oikea mahdollisuus, ehkäpä jopa todennäköisempi vaikka onkin kypsynyt rauhassa.
Tässä euroalueen koronnosto-odotukset blummalta. Markkina odottaa nyt korkojen nousevan 0,85 %-ysikköä käytännössä 0,27 % plussalle.
En kyllä ymmärrä miksi tuossa on 8 noston odotus tälle vuodelle, kun korko käytännössä nousisi 3-4 nostokerran verran olettaen 0,25 % nostot kerrallaan.
3 tykkäystä
Korkoihin liittyen USA:n 10-vuotinen korkkasi juuri 3% ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018. Onhan se hurjaa kun vain kaksi kuukautta sitten korko oli vielä vain 1,7%
11 tykkäystä
Torille!
S&P 500 CAPE oli kai viikon verran 40x mut ei noussut otsikoihin samalla tavalla.
8 tykkäystä
7 tykkäystä
12 tykkäystä
Jos teknojen kurssilasku hirvittää, ei pankeillakaan mene kovin hyvin Yhdysvalloissa. JP Morgan, Bank of America ja Citi käytännössä koronapandemiaa edeltävällä tasolla tai jopa alle sen. Samoin koko SP500 pankki-indeksi. Vuoden kurssimuutos kunnolla punaisella.
Jos korko- ja talousnäkymä olisi vahva, luulisi pankkiosakkeiden kehityksen olevan vahvempaa.
Lisäys: euroalueen osalta tämä tiivistyykin hyvin tähän kuvaan. 
30 tykkäystä
-Mites Italia sitte, ei pysyt maksaman velkojen korkoja?, vai onko ne jo imuroitu EKP:n taseeseen.
1 tykkäys
No jos Suomalaiset suostu maksamaan niiden talo rempat ym. niin kai ne nuo korotkin menee samaan konkurssiin. 
20 tykkäystä
Jotenkin alkanut riskien määrä hirvittämään, rahaa on syydetty markkinoille setelikoneen laakerit punaisena, nyt inflaatio jyllää, sen taltuttamiseen tarvitaan koronnostoja, mutta kestääkö esim. Euroopan velkainen talous koron-nostoja? Ukrainan sota voi laajentua, voidaan käyttää rajoitetusti joukkotuhoaseita ,tämä romahduttaisi pörssit. Kiina kampailee tiukkojen koronasulkujen kanssa. Raaka-aineiden nousu, yhdessä korkojen nousun kanssa voi olla joillekin yrityksille kohtalokkaita. Itse olen harkinnut myydä kahden yhtiön osakkeita, koska ovat paljon voitolla ja suurin nousu lienee takana, tässä on vähän tulisilla hiilillä, että mitä tekee, ehkä myynti ja tilalle ETF rahastoja.
2 tykkäystä