SP500:a tukee aika paljon sen monipuolisuus indeksinä:
Energia noussut hyvin ja defensiivisetkin pitäneet puolensa. Yksi kullankaivajakin sieltä löytyy:)
7 tykkäystä
Bondimarkkinan mielestä bkt-yllätyksellä ei ollut mitään vaikutusta tuleviin koronnostoihin.
Talouskasvun hidastuminen oli jo tiedossa. Ja hieman pinnan alle katsoen raportti ei antanut kummemmin uutta vihjettä taantuman todennäköisyydestä tänä tai ensi vuonna?
BTD?
6 tykkäystä
Pientä yleistä pohdintaa pienessä krapulassa:
Sijoittajat ja markkinat ovat nauttineet 1980-luvulta lähtien laskevista koroista. Useimmat sijoittajat tällä foorumilla ovat olleet markkinoilla vain laskevien korkojen ja lisääntyvän globalisaation (finansialisaation) aikakautena. Nämä trendit ovat jo itsessään olleet valtava ajuri osakemarkkinoille.
Korkea inflaatio ja Venäjän hyökkäys asetti rajat tälle kehitykselle. Nyt tietyssä mielessä ollaan jonkinlaisessa käännepisteessä ja trendit ovat kääntymässä päinvastaiseksi. Siksi näenkin, että makropuolen ymmärtäminen tulee varsinkin nyt korostumaan.
Suuret varastot ovat olleet myrkkyä, kun on ajateltu vain maksimaalista oman pääoman tuottoa. Logistiikkaketjut ovat ulkoistettu täysin. Korkean inflaation aikana varastoista on kiistatonta hyötyä. Nyt osa yrityksistä on herännyt ja rakentaa logistiikkaketjuja ja varastoja uudestaan. Erityisesti varastojen kasvattaminen lisää kysyntää entisestään ja pahentaa inflaatiota.
Osa nuorimmista sijoittajista ovat olleet markkinoilla vielä lyhyemmän ajan. Itse olen kutamain 25-vuotias ja markkinoilla olen ollut noin vuodesta 2014. EKP aloitti QE-ohjelmansa 2014 puolivälissä. Koko sijoittajaurani markkinoita on leimannut enemmän tai vähemmän negatiiviset korot ja määrällinen elvytys. Olen aina ymmärtänyt tilanteen poikkeuksellisuuden ja ”don’t fight the FED” -mantran. Siksi olen aina mielenkiinnolla kuunnellut vanhempia sijoittajia. Heillä on todella laaja ymmärrys ja kokemus erilaisista markkinatilanteista. Täytyy tiedostaa oma osaaminen ja sen puutteet. Kirjoja voi lukea ja selata erinäköisiä käppyröitä, mutta ei se ole sama asia kuin asian kokeminen itse. Kieltämättä oli jossain määrin kiusallista käydä nuorempana joissakin osakesäästäjien jutuissa, kun itse oli aina se kaikista nuorin ja suurin osa muista kävijöistä oli “tyylikkäitä harmaita karhuja”, mutta heiltä oppi paljon kuuntelemalla.
Vuonna 2018 markkinat pelästyivät Fedin koronnostojen nopeutta. Markkinat lähtivät laskuun. Myös talouskasvu oli hidastumassa - sykli oli siis selvästi loppuvaiheessa, mutta taloudessa meni lujaa: Yhdysvalloissa työllisyys oli ennätyskorkealla. Pian tämän jälkeen iski koronapandemia, joka johti valtavaan elvyttämiseen. Koronan aiheuttama kuoppa kirittiin nopeasti umpeen.
Eli siis tietyssä mielessä talous oli jo jäähtymässä ennen koronaa. Korona kriisiytti tilanteen sekä kysyntä- että tarjontapuolella. Massiivinen elvytys sai talouden kuitenkin uuteen nousuun, joka nyt taas on jäähtymässä uudestaan. Hintalappuna korkea inflaatio verrattuna 2018.
Vertauskuvauksellisesti: viinakset oli jo juotu ja illan viimeiset hitaat menossa, kunnes joku tuo hiacellisen lisää viinaa. Kyllähän se johtaa kahta kauheempaan krapulaan.
Venäjän toimet ovat nopeuttamassa siirtymää puhtaaseen energiaa ja tähän vielä päälle asevarustelu. Tämä tulee lisäämään julkisten talouksien alijäämiä ja samaan aikaan uudesta lainasta ollaan kuitenkin maksamassa korkeampaa korkoa. Tietyssä mielessä elvyttäminen varmasti jatkuu ainakin fiskaalisella puolella. Mielenkiintoista on nähdä mitä EKP tekee rahapolitiikan puolella. Eurooppa ottaa nykytilanteesta selvästi isomman osuman kuin Yhdysvallat ja keskuspankkien toimet tulevat eroamaan toisistaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana EKP on kutamain seurannut Fedin politiikkaa.
95 tykkäystä
8 tykkäystä
Bloombergiltä QE:t ja QT:t, menneet ja ennuste.
Tähän ennusteeseen toki kannattaa suhtautua suurella varauksella niin kuin kaikkiin ennusteisiin.
8 tykkäystä
Warren Buffett teki paluun yleisön eteen
6 tykkäystä
Mietityttää hieman, että kuinka moni oikeasti uskoo Fedin ja muiden pystyvän toteuttamaan QT:n tuon ennusteen mukaisesti? Viimeiset 14 vuotta markkinoille on lisätty miltei jatkuvasti uutta elvytystä ja on ollut selkeästi havaittavissa, että likviditeetti päätyy nopeasti osakemarkkinoille, niin tuollainen suunnanmuutos voisi vaikka aiheuttaa vuoden 1929 tyylisen romahduksen tai vastaavaa. Nythän likviditeetin vähentäminen ei ole ehtinyt edes alkaa täysimittaisesti, niin heti on suurta hermoilua havaittavissa markkinoilla samaan aikaan kun talous näyttää menevän taantumaan.
Sattumalta tänä aamuna vielä koettiin ensimmäinen flash crash Pohjoismaissa vuosikausiin. Voi olla että äänestäjät eivät pidä korkeasta inflaatiosta, mutta kuinka moni niistä valitsisi mieluummin omien sijoitusten arvon romahtamisen? En vaan itse voi uskoa, että tuollainen QT-suunnitelma voisi toteutua. Kuten monet muut täällä totesivat, Fed varmaan yrittää toteuttaa sitä jonkin aikaa, mutta sitten tulee jossain vaiheessa suunnanmuutos.
5 tykkäystä
Credit Suissen Zoltan Pozsar heittelee QE:ta vuodelle 2023
7 tykkäystä
Mikä tuo aamupäivän monttu oikein oli?
Tuntuu, että jotain paniikkitärinää on sijoittajilla päällä. Mulle on ainakin tullut vaikutelma, että maanantaina mennään aina alas, kun sijoittajat pelkää, että mitähän tällä viikolla taas tulee niskaan. Perjantait noustaan, kun sijoittajat on helpottuneita,että maailmanloppu ei tullutkaan vielä tällä viikolla. Eikös nämä ole yleensä menneet just toisinpäin? Että perjantaina lasketellaan, kun viikonloppujännitys iskee, ja maanantaina noustaan, kun taivas ei pudonnutkaan niskaan viikonloppuna? Nyt on kääntynyt toisinpäin, perjantaisin huokaistaan helpotuksesta, maanantaina solmitaan narua kaulaan, onko maailmanloput siirtyneet viikonlopuista arkihommiin?
Sell on May and go away?
5 tykkäystä
20 tykkäystä
ÄKKILASKU/FLASH CRASH Tämän päivän äkkilasku vei Helsingin pörssin lyhytaikaisesti lähes 7% laskuun ed. pörssipäivään verraten. Yksittäiset osakkeet putosivat jopa yli 10%. Vastaavia äkkilaskuja nähtiin muissakin pörsseissä.
Syy:Citygroupin myynnit (olen käsittänyt). Olivatko myynnit virhe vai suunnitelmallla toteutettuja, ei kai vielä ole selvinnyt varmana tietona?
Miten on mahdollista, että vain yksi toimija voi näin suuresti vaikuttaa pörssikursseihin, globaalisti? Enpä olisi uskonut, en ennen tätä aamua…
2 tykkäystä
Huhuja on että olisi ollut ns. pilkkuvirhe. Miljardien kaupoista on puhuttu, joten tappiot kämmääjälle varmaan liikkuvat vähintään kymmenissä miljoonissa, joten kiinnostavaa on nähdä jos asiasta kuullaan lisää kunhan Jenkkilä herää tälle päivälle.
Tapahtuneeseen pätee myös sitten tämä - kun tietokoneelle antaa väärää numeroa niin sehän tekee työtä käskettyä:
9 tykkäystä
Tuohon olisi hyvä liittää inflaatiokehitys samaan graafiin. Vuodesta 2008 lähtien useiden QE-ohjelmien jälkeen inflaatiotavoitteisiin ei silti päästy. Herää kysymys, onko QE loppujen lopuksi niin tehokas työkalu sittenkään? Se oli jotakin ”uutta” 2008 finanssikriisin jälkeen. Akateemisessa maailmassa ei ole löydetty selkeää yhteyttä QE:n ja inflaation kesken. Inflaatiossa paljon merkittävimpiä ajureita ovat globaalit arvoketjut ja esimerkiksi öljyn hinta. Nämä dominoivat tällä hetkellä.
Ennen kaikkea QE:n tarkoitus on laskea pitkän aikavälin korkoja. Vaikutuskanavat ovat moninaisia:
- Sijoittajat ja markkinat muuttavat portfoliotaan riskisempään suuntaan, kun keskuspankki on mukana markkinoilla ostamassa pitkän koron lainoja.
- QE lisää markkinoiden likviditeettiä. Keskuspankit luovat uutta digitaalista rahaa omaan taseeseensa, jolla se ostaa esimerkiksi velkakirjoja. Lisääntynyt kysyntä nostaa niiden hintaa ja laskee korkoa. Vapautuva raha päätyy sitten mihin päätykään. QE ei siis varsinaisesti ole suoraa rahan printtaamista, kuten helposti yleistetään. Siksi se ei välttämättä johda suoraan inflaatioon verrattuna esimerkiksi shekkien jakamiseen kansalaisille valtion toimesta.
- Korkojen lasku devalvoi valuuttaa erityisesti avoimen pienen talouden kohdalla (esim. Ruotsi).
- QE helpottaa valtioiden taloudenhallinnointia, koska ne saavat lainaa matalammalla korolla.
- Se lisää luottamusta talouteen ja siten odotuksia
- Se on merkki siitä, että lyhyet korot pysyvät matalana ennakoitua pidempään (QE täytyy lopettaa ennen kuin lyhyisiin korkoihin kosketaan)
Joitakin negatiivisia seurauksia:
- Valtioiden budjettialijäämät kasvavat matalien korkojen johdosta.
- Inflaatio-oletukset nousevat (ehkä).
- Moraalikato markkinoilla: sekä politiikassa että taloudessa. => poliittiset uudistukset jätetään tekemättä, koska rahaa saa muutenkin. Markkinoilla otetaan liiallisia riskejä, koska Fed on sijoittajan puolella: esim. nyt nähty Stonks-kulttuuri. Lainaa saa myös sellaiset tahot/kohteet, jotka eivät sitä normaalisti saa.
- QE hyödyttää selvästi eniten omistavaa yhteiskuntaluokkaa, koska heidän omistustensa arvot nousevat. Se luo erinomaiset olosuhteet myös sille, että velalla voi tienata, kun velan rahoituskustannukset ovat niin matalat. Tämä kehitys kasvattaa pitkällä aikavälillä tuloeroja, joka johtaa esimerkiksi populismin nousuun.
QE kärsii mitä luultavimmin laskevasta rajahyödystä (mitä enemmän sitä tehdään sitä pienempi vaikutus sillä saadaan)
- Pitkät korot ovat/olivat jo negatiivisia, on siis alati vaikeampaa saada hyötyä.
- QE-toimet on perinteisesti aloitettu, kun markkinoilla on selkeä epäkohta esim. likviditeetin puute, epävarmuuden lisääntyminen yms. (Finanssikriisi 2008, eurokriisi 2010-luvulla, koronakriisi 2020) Normaalioloissa näitä ei tarvita, niin on vaikeaa sanoa, että onko QE:n jatkamisesta mitään hyötyä, jos selkeää epäkohtaa markkinoilla ei ole.
QE:n lopettaminen (QT) on todella kivuliasta. Varsinkin tällaisessa tilanteessa, jossa inflaatio luo omat ongelmansa ja talouskasvu on selvästi jäähtymässä. Taloudessa on suuresti epävarmuutta. Osa näistä QE:n vaikutuksista menee myös päinvastaiseen suuntaan ja voivat täten jopa pahentaa tilannetta.
38 tykkäystä
Nyt oli Nordean tekemä sijoittajan viikkoraportti normaalia kattavampi, niin laitetaan tänne. Muutama ihan mielenkiintoinen käppyrä… ja @musa_2 saa taas vähän pureskeltavaa 
10 tykkäystä
Saanko täyden palvelun, eli referoit tuon? 
Inflaatio himmaamassa?!?
27 tykkäystä
Hmmm…
Danske Bank arvioi Euroopan keskuspankin (EKP) nostavan ohjauskorkoa tänä vuonna kolmesti kiihtyvän inflaation takia. Korkojen nousu on pankin mukaan selvästi nopeampaa kuin on pitkään oletettu. Danske Bank odottaa EKP:n nostavan ohjauskorkoja ensimmäisen kerran jo heinäkuussa.
Pankki uskoo inflaation laskevan vuonna 2023 ja samalla korkojen nousun hidastuvan.
@Verneri_Pulkkinen , onko Vartissa ollut tästä juttua? Itse en kyllä muista euroopan osalta, vaikka kaikki mielestäni katsellut. Mikä tässä olisi odotus Euroopan osalta? Kolme koronnostoa 2022 ja Inflaation taittuminen vasta 2023… 
7 tykkäystä
Ei suoraan Euroopan koronostonäkymistä. Tuota mahdollisuutta että korkojen nousu taittuu jossain vaiheessa kun inflaatio ja talous hidastuvat, olen viljellyt kohta varmaan vuoden. 
Se on edelleen oikea mahdollisuus, ehkäpä jopa todennäköisempi vaikka onkin kypsynyt rauhassa.
Tässä euroalueen koronnosto-odotukset blummalta. Markkina odottaa nyt korkojen nousevan 0,85 %-ysikköä käytännössä 0,27 % plussalle.
En kyllä ymmärrä miksi tuossa on 8 noston odotus tälle vuodelle, kun korko käytännössä nousisi 3-4 nostokerran verran olettaen 0,25 % nostot kerrallaan.
3 tykkäystä
Korkoihin liittyen USA:n 10-vuotinen korkkasi juuri 3% ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018. Onhan se hurjaa kun vain kaksi kuukautta sitten korko oli vielä vain 1,7%
11 tykkäystä
Torille!
S&P 500 CAPE oli kai viikon verran 40x mut ei noussut otsikoihin samalla tavalla.
8 tykkäystä