FED:llä ei ole mitään tarkoitusta vaikuttaa osakemarkkinoihin. Se ei ole niiden tehtävä. Osakemarkkinat seuraa maailmantaloutta ja on siksi kiinnostunut myös Powellin kommenteista. Joskun FED:ltä menee “uskottavuus” niin osakkeet on vähintä mistä meidän tarvitsee huolestua.
7 tykkäystä
Osake- ja bondimarkkina ovat joskus väärässä…ainakin hetkellisesti. Elinen markkinareaktio oli taas tuulahdus “ylösalaisin” menttaliteetistä. FED joutuu viran puolesta uskomaan pehmeään ja hallittuun rahoitusolojen kiristykseen. Toivotaan parasta ja odotetaan pahinta!
14 tykkäystä
Vaikutelmani on että Pihtiputaan mummokin oli valinnut huhtikuussa pelikseen short stocks, short bonds, long dollar; seurauksena squeeze.
Powellin puhe ei koroissa loppujen lopuksi mitenkään merkittävästi näy. Katso vaikka paniikkipäivä 29.4. vertailuksi.
Oliko eilen nousumarkkinan eka päivä vai jääkö squeezeksi, sitä voi kukin huvikseen arvailla 
10 tykkäystä
Samoila linjoilla. Osui silmään hyvä artikkeli eli ehdoton lukusuositus.
1 tykkäys
Huono uutinen joka pitää saada kompensoitua jollain jotta pörssiyhtiöiden kannattavuudet eivät niiaa.
5 tykkäystä
Nopea lyhyiden korkojen nousu taitaa iskeä jonniin verran velkavivuttajiin? Nordnetilläkin se alle 1%:n superluotto on perustunut äärimatalaan ohjauskorkoon ja jenkeissähän tuo ohjauskorko näyttäisi olevan pian 2%:ia, eli saanevat maksaa vähintään 3%:n korkoa vivutuksilleen. Itsekin ajattelin maksaa opintolainan pois, joka ollut osakkeissa, kun kaikkine kuluineen näyttäisi nousevan korko seuraavassa tarkastuksessa 2%:n, eikä jaksa enää sitä pitää, kun “ilmainen lounas” alkaa olla ohi.
Myyntiähän nyt selkeästi tapahtuu pois pörssistä, eikä se bondeihinkaan tällä hetkellä mene, eli sieltä Margin Debtistä taitaa tämä paukkua pois. Tästähän on tässä ketjussa useamman kirjoittajan toimesta kyllä puhuttukin ja graaffeja näytetty.
7 tykkäystä
The way to wealth in a bull market is debt. The way to oblivion in a bear market is also debt, and nobody rings a bell. Easy access to credit facilitates the marginal transaction. It enlarges the gross national product, expands the debt industry, and creates the rationale for a future relaxation of lending standards. It hefts up prosperity by its bootstraps and makes it something more than it would otherwise be. It produces stupendous fees and underwriting commissions for investment bankers. Good ideas become bad ideas through a competitive process of “Can you top this?” But when the cycle turns, the process must swing into reverse. Marginal transactions, financed by debt, must be unwound through foreclosure or bankruptcy. Asset values, propped up by debt, must fall, and thereby reduce other asset values in a chain reaction.
-James Grant
9 tykkäystä
Englannin keskuspankki nosti ohjauskorkoa rämäpäänä 1 %:iin. Maan valuutta on heikentynyt merkittävästi, inflaatio jyllää ja taantumaan pidetään todennäköisenä. UK on ehkäpä eniten stagflaation kourissa.
Sama kummitus leijaa myös muun maailman yllä.
Cathie Woodin ARK ETF sai tällä viikolla satoja miljoonia uusia sijoituksia sisäänsä. Hohhoijaa. 
Ei ehkäpä rohkaisevin anekdootti pohjien metsästäjille.
46 tykkäystä
Jenkkien kymppivuotinen se vaan jatkaa huimaa kipuamistaan, nyt kävi jo 3,1%.
Vuoden 2018 korkopiikissä käytiin 3,25%ssa, mutta tätä korkeammalla korko on ollut viimeksi vuonna 2011. Eli jos tämä nousu jatkuu samalla kulmakertoimella niin 10-vuotisesta saa ensi viikolla isompaa korkoa kuin viimeiseen yli 10 vuoteen. 
Jos uskoo, että inflaatio rauhoittuu ja korkojen nousu taittuu niin kohtahan alkaa olemaan bondien ostajalla mahdollisuus ihan tuottoihinkin. Finanssikriisin jälkeinen keskiarvo näin silmämääräisesti 10-vuotiselle on ehkä jossain 2,2-2,3%in hujakoilla
17 tykkäystä
JP Morganin Guide to markets katsaus taas saatavilla! Täytyy vkl tarkastella tarkemmin, mutta äkkiä kun katsoin niin… SCV IS PLACE TO BE.
6 tykkäystä
Tosin asia voi vaikuttaa vähän erilaiselta, jos katsotaan, että mistä syistä QE alunperin aloitettiin. Ben Bernanke on itse sanonut, että QE:n tarkoitus oli kohottaa eri omaisuuslajien arvoa ja sitä kautta lisätä kulutuskysyntää varallisuusefektin avulla. Esimerkiksi tässä paperissa kerrotaan tarkemmin asiasta.
The Federal Reserve employed aggressive measures over the past eight years to stimulate a sluggish economy. These included Operation Twist and quantitative easing rounds one (QEI), two (QEII), and three (QEIII) with an emphasis on the purchase of mortgage-backed securities. Chairman Ben Bernanke made it clear that the Fed’s policies should work not only through low interest rates alone, but also through wealth creation. This paper explores the effectiveness of the Fed’s actions to increase asset prices and thus enable the wealth effect. We find that increases in monetary aggregates, such as the monetary base, excess reserves and M2, increased equity prices.
1 tykkäys
Ainakin kaksi kehittynyttä taloutta eroaa inflaatiolukujen osalta muista tällä hetkellä. Ne ovat Sveitsi ja Japani. Molemmissa on ollut matalammat korot ja erityisesti Japanissa QE on ollut korkealla tasolla.
Viimeisimpiä inflaatiolukuja (Trading economics):
Sveitsi 2,5 %
USA 8,5
Japani 1,2 %
Case Japani:
Ensinäkin pitää sanoa, että Japani on ollut todellinen rahapolitiikan kehityskeidas 2000-luvulla. Sen toimia ja niiden vaikutuksia on seurattu todella tarkasti. Nämä kokeilut ovat varmasti antaneet rohkeutta esimerkiksi Fedille toimia rajummin QE-ohjelmiensa kanssa.
Pitkän aikavälin selittäviä tekijöitä matalalle inflaatiolle ovat väestön vanheneminen, alhainen syntyvyys sekä globalisaatio, jotka pitävät hinnat kurissa. Japani kärsii varsinkin väestörakenteellisista tekijöistä ehkä pahiten länsimaista. Lisäksi maahanmuutto ei ole ollut korkealla tasolla.
Mielenkiintoisin piirre Japanin taloudessa on inflaatio-odotukset. Niillä on havaittu olevan vaikutusta inflaatioon. Japanin tapauksessa nuo inflaatio-odotukset ovat nollan tasolla ja ne ovat erittäin syvälle juurtuneet talouteen.
Inflaatio-odotukset ovat tärkeitä yksinkertaisesti sen takia, että hintakehitys on pitkälti sellaista, jota kuluttajat odottavat. Esimerkiksi jos kuluttajat olettavat inflaation olevan 5 %, totta kai se on samalla signaali yritykselle korottaa hintoja tuon 5 %. Keskuspankit harjoittavat viestintää (forward guidance) jossain määrin ohjatakseen kuluttajien inflaatio-odotuksia.
Jeni on heikentynyt yli 10 prosenttia dollaria vasten tämän vuoden aikana. Se hyödyttää vientiyrityksiä, joita Japanilla riittää. Kolikon kääntöpuolena on se, että kotimainen kuluttaja köyhtyy. Kaiken lisäksi tuontituotteiden hinnat esim. energia on noussut reilusti, joka on myrkkyä jo ennestään heikolle kotimaan kulutukselle.
Yritykset eivät halua investoida, palkata työntekijöitä tai nostaa hintoja. Talous ei kasva.
Lopputuloksena on matala inflaatio, jota keskuspankki ei ole onnistunut kontrolloimaan.
Case Sveitsi:
Selkein syy löytyy heti sähkön hinnasta. Sveitsi tuottaa suuren osan sähköstään itse vesi- ja ydinvoimalla. Sähkön hinta ei siis ole juuri noussut.
Sveitsin valuttaa frangi on vahva. Tietyssä mielessä sitä pidetään turvasatamana tällaisina aikoina. Vahva valuutta jo itsessään luo suojaa ulkomaista inflaatiota vastaan. Tietyssä mielessä Sveitsi hyötyy siitä, että inflaatio on reilusti korkeampaa Euroopassa, koska he voivat myydä tuotteitaan aina vaan kalliimmalla. Sveitsin frangi siis vahvistuu suhteessa euroon. Pienenä ja ketteränä maana he voivat myös heikentää tai vahvistaa omaa valuuttansa aina ”optimaalisesti”. Sveitsin keskuspankki onkin ostanut euroja ja myynyt frangia heikentääkseen omaa valuuttaansa, koska muuten frangin arvo jatkaisi nousuaan heikentäen vientiyritysten kilpailukykyä.
Sveitsi näyttäisi kaikin puolin hyvältä maalta osakesalkun hajautuksen kannalta tällaisessa ympäristössä.
Tilanne maissa ei siis ole läheskään samanlainen. Tiivistettynä voisi sanoa, että Japania vaivaa rakenteelliset ja fundamentaaliset ongelmat. Sveitsi taas on vain asemoitunut oikein – kuten aina.
34 tykkäystä
Muutama mielenkiintoinen kaavio talouden tilasta tuossa.
1 tykkäys
Varmaa tuottoa, ainakin jos tilastoihin uskotaan. USAssa niitä löytyy joka lähtöön
1 tykkäys
Morgan Stanleyn päästrategi Michael Wilson kirjoitti maanantaina pankin asiakkaille, että S&P 500 -indeksi voi hyvin painua vielä lisää, mahdollisesti vielä noin 15 prosenttia nykytasosta. Syyksi Wilson nostaa indeksin yhtiöiden tuloskunnon, joka on inflaatiokorjattuna nyt heikoimmillaan sitten 1950-luvun.
Myös markkinatutkimusyhtiö Strategas Research Partnersin mukaan S&P 500 voisi liukua vielä lisää kohti pistelukua 3500–3700 aluetta, eli Wilsonin arvion kanssa samaan luokkaan. Indeksi pysyisi tällöin mittarin 200 viikon liukuvan keskiarvon sisällä ja asettuisi kuta kuinkin puoleenväliin kevään 2020 koronakuopan ja viime marraskuun huipun välillä.
7 tykkäystä
Markkina tuntui unohtavan hetkeksi että FED ja Powell eivät määritä inflaatiota ja korkotasoa enää, vaan heistä on tullut peesaajia. Helpottavat kommentit siitä ettei ole varmaa miten inflaatio kehittyy ja koronnostojen tahti jää nähtäväksi saivat markkinat unohtamaan että vaikka se tuhoaa talouskasvun, inflaatio on vain tapettava. Ja vaikka inflaatio on pitkälti tarjonnanniukkuus lähtöistä, auttaa se koronnosto kuitenkin tuohonkin. Samalla tietysti menee talouskasvu.
USÖljy palannut tuonne 110 tuntumaan ja 10v korko jo 3.06%. Ja ei, öljyn hinta ei johdu vain venäjästä vaan tuotantokyvystä vs. kysyntä. Kyllä se kiristyvä korkotaso sitten lopulta pudottaa sen kysynnän, mutta se vaatii oikeasti kovia toimia.
Tuosta kun katsoo vuoden kehitystä, niin aika monta kuukautta vielä edessäpäin jolloin öljyn hinta on noussut yli 30%.
Sitten tietysti jos öljy jatkaa tuonne 150 tasoon, niin FEDkin joutuu lopulta kiristämään vauhtia.
Öljy nyt vain esimerkkinä, sama laulu pätee aika moneen muuhunkin hyödykkeeseen.
Tuossa vielä jenkkien 10v tältä vuodelta, trendi ylös.
E: kurjuutta saksasta , teollisuustuotanto laski 3.9% vs odotettu lasku 1%. Melko stagflatorista…
3 tykkäystä
ECB:llä, ja Euroopalla yleisesti on kyllä vaikeat ajat edessä. Ei myöskään jenkeissä mitenkään helppoa ole, mutta nukun kyllä paremmin yöt kun salkku on 100% USD/CAD/NOK/SEK…
4 tykkäystä
Tuo eilinen data oli jatkoa jo valmiiksi tuloksia uhkaavalle trendille, palkkakehitys vs. tuottavuuden kehitys.
4 tykkäystä
Muutama käppyrät taas päivän Vartista.
Kummasti näidenkin katselumäärät ovat alkaneet ottamaan osumaa, kun pörssissä kehitys on ollut heikompaa.
Karhuiset irvileuat ovat huomautelleet, miten viime kerralla Fedin nostaessa ohjauskorkoa 0,5 % nähtiin samanlainen ralli. Voimakkaan kurssiheittelyn jälkeen pörssi laski lopulta 50 %…
Toki tilanne on nyt monella tapaa eri, mutta hauska sattuma ja huomio yhtä kaikki.
Saksan teollisuuden tilaukset… Saksa on Suomen isoin vientikumppani.
Tämä käppyrä, missä on rinnastettu Euroopan pankki-indeksi sekä Saksan 10v korko, kuvaa ytimekkäästi miten Eurooppa on vaipumassa stagflaatioon.
Ikävä kyllä, sama ongelma koskee myös maailmantalouden napaa Yhdysvaltoja.
Idea näissä kuvaajissa siis on, että pankit ja korot liikkuvat yleensä rinta rinnan. Korkeammat korot heijastavat yleensä vahvaa taloutta, mikä on pankeille jees. Mutta, nyt ne heijastelee lähinnä inflaatiota ja pankkiosakkeet sen sijaan viestivät heikentyvästä taloudesta.
Tällä hyvin sekavalla kuvaajalla tahdon muistuttaa meitä pitkäjänteisiä osakepoimijoita, että pitkässä juoksussa eteen tulee kaikenlaisia talous- ja korkoympäristöjä. Fiksusti rakennetut firmat kuten Berkshire Hathaway porhaltavat silti eteenpäin.
24 tykkäystä