Positiivisempaa inflaatiodataa tuottajahintojen puolelta. Ja työttömyyskin hieman noussut. Orastavia merkkejä tilanteen vakautumisesta? Nouseva työttömyys siis viittaisi että palkkojen nousupaine vähän hellittäisi koska työvoimaa olis taas paremmin tarjolla kortistossa…
31 tykkäystä
Ei oikeastaan ole kryptoja mukana😬 Seuraan kyllä sivusta osana varallisuusarvojen kehitystä mutta kiinnostavin alue on viime vuodet ollut osakkeiden lisäksi kiinteistöt. Omassa muistissa on vielä erittäin hyvin subprimekatastrofi ja nyt on hyvä aika vertailla v.2007-2008 olosuhteita tähän päivään.
Aika brutaalia tämä dollarin nousu muuten. EUR/USD päivässä -1,4%:ia. Milloinhan tällainen päivämuutos on ollut viimeksi? SP500 tehnyt huomaamatta euroissa tänään ihan mukavan päivänousun.
Eniten mietityttää mitä sitten, kun tämä trendi kääntyy. Jenkkikuluttaja saa nyt vahvasti myötätuulta muihin alueisiin nähden, mutta jos tilanne joskus normalisoituu, niin tuskin dollari noin korkealla pysyy.
3 tykkäystä
Missäköhän vaiheessa vahva dollari ja kohtalainen asvostustasojen alentuminen alkaa näyä sijoitusten kasvuna EU alueella?
Pitkään oli 2021 puolella puhetta kuinka muutamat megacap yhtiöt kannatteli indeksiä. Painovoima on palannut otsikon pohjalta. Juttu maksumuurin takana, mutta otsikko on pointtini, kun hyppäsi silmille.
3 tykkäystä
Futuurit kävi äsken huipusta jo -19,96%ssa, joten tässä on iso todennäköisyys, että tämä toteutuu hyvin pian. Mutta vielä voidaan pitää hetki lippua korkealla, että ei olla karhumarkkinassa! 
15 tykkäystä
Kim Lindström on suunnattomasti arvostamani maltillisen sinnikäs perusoptimisti pörssin suhteen. Hän on tainnut olla 55 vuotta melkein koko ajan tyyliin 85–105 % osakepainolla liikkeellä.
Oli mielenkiintoista että toissapäiväisessä HS Vision haastattelussa hän totesi että vain kymmenen Helsingin pörssin yhtiötä on sellaisissa hinnoissa että seuraava osto saattaa hänellä olla lähellä.
Hänen historiaansa suhteutettuna hänellä on huomattavan varovainen orientaatio tällä hetkellä.
Käsittääkseni hän on 55 vuotta lukenut melkein kaikilta Helsingin pörssiyhtiöiltä melkein kaikki tilinpäätökset ja vuosikertomukset kohtuuhuolellisesti. Eli perspektiiviä jonkin verran on.
67 tykkäystä
Mutta myös ihminen muuttuu 55-vuoden aikana. Varovaisemmaksi vai rohkeammaksi, sitä voi jokainen miettiä omalla kohdallaan. Toisaalta sanotaan, kun pelko on kova, niin ostakaa. Hyväpä tähänkin on palata syksyllä tai ensi keväänä, jolloin voi taas tilanne olla pahempi tai pahempi. Sitä ei tiedä kukaan.
Jutussa on haastateltu parikymppistä nuorta miestä, joka toteaa näin:
”En ole huolissani. Osakesijoitukseni ovat kuitenkin vielä reilusti plussalla ja tähtäin pitkällä tulevaisuudessa”, Lehtihuhta sanoo.
Sekä Kimin kommentteja
”Koronakriisin kurssiromahduksessa sijoittajat oppivat, että pohjalta ostaminen oli mahdollisuus vaurastua, kun kurssit sittemmin nousivat. Heille kävi hyvin. Nyt samanlaista varmuutta ei ole, tilanne ei ole enää sama”, Lindström sanoo.
Tähän mennessä osakekurssit ovat Lindströmin mielestä laskeneet jo sen verran paljon, että monen osakkeen kurssitaso on edullinen. Se on valtava muutos viime syksyyn verrattuna.
”Kukaan ei voi kuitenkaan tietää, kuinka paljon mennään vielä alas. Tämä on ennen kaikkea psykologiaa. Kaikki riippuu siitä, kuinka hermostuneita sijoittajat ovat ja ryhdytäänkö paniikkimyynteihin”, Lindström sanoo.
”Sijoittajan täytyy kaikesta huolimatta uskoa, että maailma pysyy tolpillaan. Laadukkaat yhtiöt pystyvät ehkä menemään tämänkin kärsimyksen läpi suhteellisen kuivin jaloin”, hän sanoo.
*Helsingin pörssissä on Lindströmin mukaan nyt vain kymmenkunta osaketta, joihin hän on tottunut luottamaan, joita hän pitää kiinnostavina ja jotka täyttävät kriteerit.
Ukrainan sota on muuttanut näkökulmaa.
”En ole aiemmin osannut tarkastella kaikkia yhtiöitä riittävän hyvin niiden Venäjä-riskin kannalta, sillä se ei ole tuntunut aiemmin yhtä oleelliselta kuin nyt”, Lindström tunnustaa.*
- ”Pelkästään se, että osakkeen hinta tulee alas, ei ole riittävä syy ostoihin.”
Minkälaisia neuvoja konkari antaisi nyt vähemmän kokeneille sijoittajille?
”Nyt kannattaa jäädä odottavalle kannalle, jos ei ole pakko myydä. Niin kauan kuin osakkeissa on kiinni vain omaa rahaa, voi katsoa ja toivoa tilanteen muuttuvan”, Lindström sanoo.
Sen sijaan jos sijoittaja on käyttänyt apunaan velkavipua eli ostanut osakkeita velkarahalla tuottoja kasvattaakseen, voi edessä olla pahimmillaan umpikuja. Se voi tarkoittaa osakkeiden myyntiä pakon edessä halventuneeseen hintaan.*
*Lindström kehottaa panostamaan laatuyhtiöihin ja unohtamaan täysin kriisiyhtiöt.
”Nyt ei kannata metsästää käänneyhtiötä.”*
Tässä vielä linkki uutiseen
19 tykkäystä
Tämä Kimin kommentti muuten häiritsi minua jo aiemmin juttua lukiessani. Helppohan se nyt on sanoa, mutta ei silloin koronakriisin synkimpinä hetkinäkään kyllä kenelläkään mitään “varmuutta” ollut siitä, että tämä oli nyt tässä kun oltiin täysin uuden edessä sekä globaalin pandemian että talouden ja yhteiskuntien täyspysäytyksen osalta. Ei asioiden olisi paljon tarvinnut eri tavalla mennä joko taudin suhteen tai sen miten nopeasti keskuspankit ja valtiot reagoi ja historia näyttäisi aika erilaiselta.
67 tykkäystä
Kimillä normaalisti tuottovaatimus on maltillinen mutta hän näyttää nyt pitävän sitä hieman koholla, ja nimenomaan niin että haluaa hinnoitella riskit erityisen huolellisesti tässä ympäristössä.
Siksi vain kymmenen firman osakkeet jotenkin lähellä ostohintoja.
2 tykkäystä
Ei tuossa ole kovin syvällisiä pointteja.
Käsittääkseni Lindströmit kauhovat kaikkea salkkuun ja sillä on pärjätty. Muistan kerran eräässä tilaisuudessa miten Kim tokaisi, ettei edes tiedä salkun CAGRia. 
Ei siinä etteikö varmasti olisi paljoa rahaa vuosien saatossa saatu kasaan ja kokemusta sinänsä olisi, mutta suhtautuisin kriittisesti näihin median vakiokommentaattoreihin.
Samaa mieltä kyllä siitä että selektiivinen saa pörssissä olla eikä ostopaikat ole niin ”ilmeisiä” kuin esim. 2020 keväällä, mutta varmasti jaamme hieman erilaisen käsityksen esimerkiksi laadusta.
36 tykkäystä
Tulkitsen niin että ei viittaa 18.3. tilanteeseen vaan huhtikuuhun jolloin luottamus alkoi nopeasti palata. Musta tuntuu että aika paljon porukka on tässä kahden vuoden aikana hehkuttanut niitä ostoja kun oli päässyt ensin kunnolla etäilyrutiineihin ja kiinnostui pörssistä.
3 tykkäystä
Fear/Greed-indeksin (13.5.2022) seitsemän erilaisen indikaattorin tulkinnan mukaan markkinoilla vallitsee äärimmäinen pelkotila. 
https://edition.cnn.com/markets/fear-and-greed
4 tykkäystä
Kyllä tuosta pelkotila voi pahentua vielä, tai sanotaanko laskea, vaikka 50% 
Toisaalta tilanteen arvioimisesta tekee hyvin vaikean se, että Eurooppa on johtanut ainakin omasta näkökulmasta tätä pulkkamäkeä kevään aikana ja amerikka tulee hieman ns. perästä.
4 tykkäystä
Tällaiset “tällä kertaa kaikki on toisin” -lausunnot särähtävät aina korvaani. Mitä seuraillut Lindströmin kirjoituksia ja sanomia aikaisemmin, hän on ollut hyvin optimistinen pörssien suhteen useita vuosikymmeniä ja dipit ovat olleet suoranainen ostopaikka. Se, että jopa tällainen henkilö maalailee ettei kurssit enää nousisivatkaan takaisin ylöspäin antaa itselle kuvan, että alamme olla lähellä pohjia 
13 tykkäystä
Kiitos vinkistä. Me olemme lukeneet hyvin erilaista sijoituskirjallisuutta. Minä en lukemani, oppimani ja kokemani mukaan pysty hyväksymään ajatusta, että pörssien suunta olisi (enimmäkseen) siitä kiinni, että mitä keskuspankit tekevät. Jos joku kirja siis kehottaa unohtamaan yhtiöiden tilinpäätösten, tulosennusteiden tms. seuraamista ja keskittymään enemmänkin seuraamaan keskuspankkien tekemistä, ei ole tullut tällaista luettua.
45 tykkäystä
Asiaankuuluva muistutus tässä jutussa🥶 Lisäisin silti legendaarisen lyhenteen TINA.
Jos ei osakkeisiin, niin sitten mihin?
Kryptot sulavat silmissä, kiinteistöpuolella ei näköpiirissä kovia nousuja (esim. suurimmassa osassa Suomea päinvastoin), kukaan ota selvää raaka-aineiden hintakehityksestä tässä geopoliittisessa tilanteessa, inflaatio syö korot ja käteiskassat, jne.
3 tykkäystä
Inderesin Antti Järvenpää jakoi kyseisen kuvan. Laitan sen tänne, koska se nyt vain sopii hyvin.
Sentimenttiin vaikuttaa ennen kaikkea yleinen luottamus talouteen, jonka “takaajia” keskuspankit ovat. Senttimentti voi hallita osakemarkkinoita helposti seuraavat 2 vuotta sodan, korkean inflaation yms. vielä tulevien ongelmien ja epävarmuuden kautta. Puhumattakaan mahdollisesta taantumasta, josta on jo merkkejä. Tällöin P/E -luvun molemmat puolet ottavat osumaa.
Sentimenttiin vaikuttaa ehkä eniten korot, inflaatio, tuloskasvu, likviditeetti, yritysten voittojen kehitys, talouskasvu. Keskuspankit osittain vaikuttavat toimillaan kaikkiin ja varsinkin noihin ensimmäisiin. NÄMÄ KAIKKI tekijät olivat niin sanotusti lähes täydellisiä varsinkin 2021, jolloin ylilyöntejä tuli.
Perception that financial conditions are near perfect
Sentimenttiin vaikuttaa todellisuudessa kaikki maan ja taivaan väliltä. Kyse on ihmisen psykologiasta. Ihminen on altis harhoille ja dopamiiniryöpyille. Ihminen on laumaeläin.
Kaikki epävarmuus ja yllätykset ovat myrkkyä sentimentille.
Totta kai pitkässä juoksussa tuottavuuskasvu, innovaatiot, kilpailukyvyn parantaminen yms. johtavat tulos- ja talouskasvuun pitkällä aikavälillä.
46 tykkäystä
Inflaatio syö ehkä korkoja nyt, mutta onhan ne silti turvallisin kohde jos holdaa velkakirjaa alusta loppuun.
Tämä on omaa pähkäilyäni, mutta kyllä mielestäni TINA meni hajalle jo tovi sitten kun etenkin Yhdysvalloissa korot lähti nousuun.
Nyt sijoittajille tarjotaan 3 % varmaa nimellistä tuottoa ja päälle 0 % varmaa reaalituottoa (TIPS).
Iso osa finanssivaroista on olemassa lähinnä paperilla ja tämä paperivarallisuus voi yksinkertaisesti laskea isostikin.
19 tykkäystä
Asuntovarallisuus on keskiluokan varallisuuden selkäranka. On mielenkiintoista nähdä minkälainen varallisuusefekti pyyhältää maailman kulutuksen yli kun asuntomarkkina sulaa Kiinassa ja toisaalta maailmantalouden moottorissa asuntokauppa seisahtua kun lainakorko jo yli 5 %.
Ja tähänhän Fed vähän pyrkiikin Yhdysvalloissa.
19 tykkäystä