Totta, tosin eikös firmojen pitäisi tuntea oma alansa ja omat touhunsa hyvin ja yllätyksiä ennusteissa ei pitäisi tulla… 
Optimistin elämä on vaikeaa, pettymyksiä tiedossa.
2 tykkäystä
Mitä ne kaikki negarit ja posarit sitten on. Ei firmatkaan osaa ennustaa luotettavasti tulevaisuutta. Ja jos ei nekään, niin ei tietenkään myöskään analyytikot tai sijoittajat. Toisten firmojen kohdalla voi vain tehdä turvallisempia oletuksia, kuin toisten.
Tuo on aina iso riski joka koskee kaikkia. Jos pörssi on oikeassa, niin monen firman tuloskasvu on oletettavasti paljon “virallisia” ennusteita vaimeampaa.
13 tykkäystä
Jos katsoo mitä tahansa tulosten ilmakuoppaa, pörssi on joka ikisen aina haistellut etukäteen. Pörssi hermostuu ensin ja tulokset notkahtavat sen jälkeen.
Analyytikkokonsensus ei koskaan ole osannut noita ennakoida eikä edes reagoida nopeasti vaan on aina reilusti myöhässä.
Yksittäiset analyytikkotähdet toki voivat noita ennakoida. Eiköhän Inderesiltä heitä löydy 
Pörssi on loistava haistelemaan mutta on toisaalta ADHD, eli vääriä hälytyksiä tulee usein.
21 tykkäystä
EU:lla voi olla edessään uusi eurokriisi. Sota, korona, inflaatio, logistiikkaongelmat pitävät seuraavaa haastetta vielä “pimennossa”. Nyt kuitenkin, kun Italian 10-vuotinen korko on noussut jo 3%:iin, hiipii uusi mörkö näkyviin. Tilannetta ei helpota se, että ensi vuoden (viimeistään) parlamenttivaaleissa valtaan saattaa nousta euroeroa kannattavat puolueet. Muutama lainaus KL:stä:
" Italian korkoja nostaa osittain pelko Euroopan keskuspankin EKP:n tukiostojen loppumisen vaikutuksista. Suurin tekijä korkoliikkeiden taustalla on kuitenkin poliittinen turbulenssi, jonka pelätään johtavan pääministeri Mario Draghin eroon vielä kesän aikana."
“Italia joutuu ottamaan uutta velkaa maksaakseen korkeasta energianhinnasta johtuvia tukia yrityksille ja kotitalouksille.”
“Todennäköisimmän hallituskoalition muodostavat gallupien mukaan Melonin puolue yhdessä toisen äärioikeistopuolueen Legan kanssa. Moni pelkää Italian euroeron uhan palaavan agendalle saman tien.”
(KL 24.5.2022)
(maksumuuri)
5 tykkäystä
eurokriisi
Sori, unohtui kakkamyrskylistasta. Sinne vaan pinon päälle, en tiedä heilauttaako enää viisaria hirveästi… 
Tuossa 2001 oli erittäin lievä taantuma. Pörssi -50 % maaliskuusta 2000 syyskuuhun 2002.
Jos S&P 500 puolittuu tällä kertaa, muutaman vuoden päästä miljoonat sijoittajat muistelevat nähneensä tämän etukäteen. Mieletön elvytyssokerihumala ja sen laskuhumala ja toki epäonneakin tässä jo ollut.
Jos noin sattuu käymään, en toki usko että OMXH jaksaa puolittua koska matalammalle arvostettu oli viime vuoden huipulla.
12 tykkäystä
2000-luvun alussa oli teknokupla. Tietysti monin paikoin tilanne oli nyt sama, mutta ei Applet yms. isot sentään P/E >50x treidanneet kuten sillon jätit teki.
Esim. 90-luvun alun lievä taantuma oli pörsseissä melko mieto.
”Team transitory” on ehkä maailman nöyryytetyin tiimi, mutta lienee jälleen paikallaan muistuttaa miten varastojen paisuessa, tuotannon kasvaessa ja samalla kysynnän vaappuessa meillä on mehevät deflatoriset ainekset kattilassa.
Ainakaan korot eivät ole nousseet pariin viikkoon… 
13 tykkäystä
Kämpätkään ei mene kaupaksi.
Liekö kipupiste hintojen ja korkojen kanssa saavutettu Yhdysvalloissa tällä saralla.
Lisäys: muutaman päivän takainen humoristisempi kirjoitus asuntomarkkinasta.
24 tykkäystä
1 tykkäys
Kiina toisaalta hyötyy, kun Venäjä myy halpaa öljyä sinne ja Intiaan. Biden on kaikesta hiljaisuudesta huolimatta jatkanut Kiina-pakotteita (jännä muuten, että ne pakotteet olivat toisen presidentin aikana markkinoiden suurin uhka ja kauppasodalla fantasioitiin viikottain). Jan 21 jälkeen en ole lukenut yhtään kauppasotauutista.
2 tykkäystä
Billillä on usein oma lehmä ojassa mutta tämä tviittiketju tiivistää mielestäni nykyisen kimurantin markkinan hyvin.
11 tykkäystä
Näyttää velkakirjat kelvanneen sijoittajille. Jotkut pitävät korkorahaa fiksuna… Kieltämättä mielenkiintoista, että korot (10-vuotinen US) kävi jo 3 prosentin paikkeilla ja nyt 2,7 prosenttia, vaikka FED on kovaa vauhtia nostamassa ohjauskorkoa.
Taitavat markkinat ennakoida jotakin.
6 tykkäystä
6 tykkäystä
Sulla on tärkeä pointti siinä kun korostat sitä miten suurin osa taantumista on aika tylsän arkisia. Niistä on dramatiikka kaukana reaalitaloudessa ja pörssissä. Osalla bisneksistä menee huonosti, osalla nihkeästi, monilla hyvin tai erinomaisesti.
Verrataan kahta lähestymistapaa:
- Omistat oikeasti pitkällä sijoitushorisontilla palasia erinomaisista bisneksistä jotka olet ostanut järkeviin hintoihin.
tai - Pidät vuosikymmenien ajan koko ajan tuntosarvet ylhäällä taantuman varalta ja pudotat aina rajusti osakepainoa kun tuntosarvet rekisteröivät tulevan taantuman.
En ole kuullut tai lukenut kenestäkään joka vuosikymmenien mittaan olisi jäänyt plussalle tuossa lähestymistavan 2 pelissä vs. lähestymistapa 1.
Ensinnäkin monta kertaa todennäköisesti säikkyy aavetta ja taantuma jää tulematta.
Toiseksi sitä minkä verran pessimismiä markkinoilla on taantuman aikana pessimismin huipulla, on mahdotonta ennakoida. Jos myöhästyt osakeostoissasi yleisen pessimismin huipusta, pörssi ehtii karata.
Signs Point to Rising Recession Risk | Charles Schwab
This is a good time to remind investors that a U.S. recession is not—and has never been—defined as two consecutive quarters of negative GDP growth. In fact, the 2001 recession only saw one quarterly GDP contraction; also, despite GDP contracting for two consecutive quarters in the mid-to-late-1940s, there was no recession. So the contraction in first-quarter 2022 GDP doesn’t necessarily mean a recession is beginning.
The official arbiter of U.S. recessions is the National Bureau of Economic Research (NBER), which defines recession as “a significant decline in economic activity that is spread across the economy and that lasts more than a few months.” The four primary components that the NBER looks at to determine whether the United States is in a recession are—not coincidentally—the four indicators that make up The Conference Board’s Coincident Economic Index (CEI):
- real personal income less transfer payments;
- nonfarm payroll employment;
- wholesale and retail sales;
- and industrial production.
As you can see in the chart below, the CEI tends to track the business cycle in real time, peaking at the start of recessions and finding a trough at the end of them.
Coincident Economic Index
Recessions are not a matter of “if” but simply a matter of “when.” News media often portray them as a catastrophe, but the reality is every economic cycle ends in a recession, allowing any excesses to be wrung out and thus making way for the start of a new cycle. To be sure, investors’ muscle memory of the past couple recessions paints them in a rather unpleasant light: Both the COVID-19 pandemic in 2020 and the global financial crisis in 2007-2008 sent shockwaves throughout world asset markets and spawned multiple, lasting crises (different in nature, of course).
Barring some exogenous, unexpected event that sends yet another shock through the global system, we think the next recession will be a bit more (for lack of a better term) natural: The Fed hikes rates—sometimes aggressively—to combat inflation and/or growth that’s overheating, unemployment increases, the labor market weakens, incomes fall, and overall growth slows.
15 tykkäystä
Kaikille toki selvää, mutta ihan muistutuksena: Täällä Suomessa 90-luvun alun taantuma ei ollut mieto ja pörssi kyykkäsi sen mukaisesti. Tasan eivät menneet nallekarkit silloinkaan.
6 tykkäystä
Kommentti oli hyvä, mutta melkein kiinnostavampi oli Ackmanin tämän päiväinen kommentti siitä miten korkojen nousu (short term) ei välttämättä ole pahaksi osakkeille. (ketju)
1 tykkäys
Onkohan tuossa argumentissa Ackmannilla vähän ikiliikkujan makua?
Jos korot ja osakkeet eläisi tyhjiössä niin joo pitkien korkojen lasku olisi jees.
Mutta!
-Lyhyiden korkojen nousu kannustaa pankkeja tallettamaan rahansa keskuspankkiin, ei lainaamaan —> taantumapainetta
(Pankit lainaa itse lyhyttä rahaa ja ulos menee pitkää lainaa eli bisnes ei kannata jos nuo kääntyy.)
-Pitkien korkojen lasku viestii taantuman uhkasta osakkeille —> ei hyvä tuloksille!
11 tykkäystä
Viime viikkojen teema markkinalla (muiden teemojen joukossa) on ollut, miten vähittäiskauppiailla on jääneet taulutelkkarit varastoon myymättä.
Samalla pankit (viime päivien kommentit mediassa) mehustelevat vahvaa kuluttajakysyntää.
Onkohan kulutus siirtynyt nopeasti palveluihin? Kenties.
Suomalaisilla esimerkeillä kerrottuna Verkkokauppa.comin varastoon jää taulutelkkari ja Puuilolle (antoi tänään negarin) puuhavälineet ja kansa ryntää sen sijaan NoHon rafloihin (vahvat näkymät).
20 tykkäystä
Onhan siinä.
Mutta toisaalta Ackmanin retoriikka taitaa tuossa olla, että toteuttamalla koron nostot vauhdilla voisi keskuspankki välttää pahemman pitkä-aikaisen taantuman.
Mutta pointtisi siitä että se aiheuttaisi käytännössä antolainauksen jäätymisen ovat täysin oikeassa.
Ja tämä itsessään saattaisi aiheuttaa taantuman tai talouskriisin.
Eivät nämä ole yksinkertaisia nämä talouden verkostot.
7 tykkäystä