Viime viikkojen teema markkinalla (muiden teemojen joukossa) on ollut, miten vähittäiskauppiailla on jääneet taulutelkkarit varastoon myymättä.
Samalla pankit (viime päivien kommentit mediassa) mehustelevat vahvaa kuluttajakysyntää.
Onkohan kulutus siirtynyt nopeasti palveluihin? Kenties.
Suomalaisilla esimerkeillä kerrottuna Verkkokauppa.comin varastoon jää taulutelkkari ja Puuilolle (antoi tänään negarin) puuhavälineet ja kansa ryntää sen sijaan NoHon rafloihin (vahvat näkymät).
Onhan siinä.
Mutta toisaalta Ackmanin retoriikka taitaa tuossa olla, että toteuttamalla koron nostot vauhdilla voisi keskuspankki välttää pahemman pitkä-aikaisen taantuman.
Mutta pointtisi siitä että se aiheuttaisi käytännössä antolainauksen jäätymisen ovat täysin oikeassa.
Ja tämä itsessään saattaisi aiheuttaa taantuman tai talouskriisin.
Eivät nämä ole yksinkertaisia nämä talouden verkostot.
Siltä vaikuttaa, mutta toisaalta epäilen että tämäkin menee aaltoina - palvelut vetävät juuri nyt varsinkin kun tavaroiden myyjillä on päänsärkyä, sekä joidenkin tavaroiden saatavuuden kanssa, että tukkuhintojen kanssa. Molemmat laskevat myyntiä - eioo ja ylihintainen hyllyyn jäänyt tavara eivät tuo kassavirtaa.
Kuukauden tai kahden päästä voi tilanne olla taas toinen, ei tavaroiden tarve maailmasta katoa mihinkään, mutta koska ketjut ovat pitkiä ja kaikessa on reagointilatenssia niin saadaan roiskeita joka puolelle. Sitten tosin voi olla ikävämpää jos kuluttaja alkaa pihtaamaan tavaraostoja odottaen hintojen väkisin laskevan. Moni kauhistelee inflaatiota, mutta deflaatiokierre se vasta on mörkö… “miksi ostaisin tuon, kuukauden päästä se on kuitenkin halvempi…”
Tämä itseasiassa voi joillekkin olla todella paha paikka jos on toimitusketjuongelmien vuoksi kalliilla raavittu tavaraa varastoon että päästään myymästä eioota ja tilanne keikahtaa - kun välitön eioon myymisen jälkeen tuleva kysyntäpiikki on ohi, kamat jäävätkin hyllyyn samalla kun hinnat lähtevät alamäkeen. No, asiansa osaavat jälleenmyyjät tietävät kyllä miten alennusmyyntinappi toimii, mutta liikevoittorivi ei tuosta napista tykkää yhtään.
Ja tämä aalto sitten tulee paluupostissa tavaroiden valmistajien syliin joilla on kenties varastot pullollaan kalliilla ostettuja raaka-aineita ja kovasti investoitu kapasiteettiiin ja sitten se kuuluisa hinnoitteluvoima lopahtaa kesken…
Sen jälkeen raaka-aineet tulevat tonttiin. No, eipä ole hetkeen huolta inflaatiosta siinä vaiheessa…
Heikoille toimijoille voi käydä huonosti, hyvät pärjäävät mutta osumaa tulee pakosti.
Itse olen ainakin vähän helpottunut, että koron nostot alkoivat viimein. Kylläähän tässä keskuspankkien rahan pumppaamisella on ollut hyperinflaation ainekset käsillä. Korkojen nousu ei historian esimerkeissä pörssissä ole niin vaarllista, jos se on nopeudeltaan maltillista,
Viime päivien uutisointeja lueskellessa ja muun muassa Mikko Mäkisen twiittiä lueskellessa on tuota taloutta tullut jonkin verran pohdittua. Jossakin yhteydessä törmäsin uutiseen, että asuntojen hinnat olivat laskeneet yli 10%. Toisessa twiitti ketjussa törmäsin keskusteluun, jossa kerrottiin aurinko paneelin edellisenä kesänä ostettuna menneen nykyisellä sähköhinnalla selvästi alle 10 vuotta. Palstalla on auto keskustelu, jossa puhutaan sähköautoiasta ja samassa taisi olla maininta, että Dieseliä ei otettu vaihdossa vastaan. Tyuöporukan kahvikeskusteluissa taas kerrottiin dieselin olevan taas bensaa halvempaa. Mielestäni tämä kaikki vain osoittaa, että maailma menee niinkuin pitää. Energiaa kuluttavat vanhat asunnot halpenevat, samoin ei ympäristöystävälliset autot. Mielestäni asunnot ja autot on nykyisellään liian kalliita. Kävimpä juuri ostelemassa itselleni luonaan polkupyörllä. Matkalla en nähnyt yhtään autoa, sen sijaan yhden sähköavusteisen pyörän ja yhden sähköpotkulaudan. Tulipa siinä mieleen, että aika pitkään varmaan nykyisellä sähköauton 50000€+ hinnalla ajelee noilla vuokravehkeillä ja tarpeen mukaan vuokraa auton.
Tässäpä päästään saitten siihen, että mitä koron nostot tekevät. Uskon itse tilanteen muuttuneen niin, että investoinnit alkavat kannattamaan. Peruspulliainen saa sa tuota rahaa itselleen sillä, että investoi energia ystävällisempiin vaihtoehtoihin. Laittelee omia energia paneeleja, liikkuu sähkövempeleillä, ei välttämättä omalla ja niin edelleen. Yhtäkkiä sitten alkaa olemaan varojoa muuhunkin, kun asumiseen ja autoiluun ei kulu enää niin paljon. Pikku hiljaa nitistetään öljyntuottajilta, energian tuottajilta ja verottajalta. Ruuasta pelätään tulevan pulaa. Jotenkin itse uskon tuohon kotimaiseen tuotantoon aletaan panostamaan ja voi noita ukrainalaisia vilejlijöitäkin olla ihan hyvin tarjolla kotimaassa työvoimaksi ja yrittämään.Kyllä sitä kapasiteettia tarvitsee kotimaassa nostaa kysyntää vastaan muussakin kuin renkaissa.
Kaikki me haluamme tässä asiassa – kuten kaikessa muussakin sijoittamiseen liittyvässä sekä tietysti elämässä yleensäkin – olla sinnikkään maltillisen perusoptimistisia? Yhtäältä ei haihattelua mutta varsinkaan ei turhaa negailua kiitos!
Perusoptimismi näkyy siinäkin että oletamme seuraavan taantuman olevan lievä? Aika näyttää sitten menikö oikein.
Koska se taantuma tulee? Mahdollisesti piankin.
@Verneri_Pulkkinen , sinulla on muuten ollut erinomaista kirjoittelua, mutta tuntuu että oiot hieman mutkia tässä: lievä taantuma ==> pörssissä ei todennäköisesti varsinaisesti rytise.
Paremminkin näin: yleensä ei rytise, mutta tietyistä lähtökohdista rytinä onkin perusskenaario.
Verrattuna markkinan yhden vuoden tuloksista tai ennusteista laskettuun p/e:hen…
… CAPE heijastelee paljon luotettavammin jotain yhdistelmää seuraavista:
onko osakesijoittaminen valtavirtaa vai ei – allokaatiot
suhtautuvatko sijoittajat lyhyen ja pitkän aikavälin tulosnäkymiin pessimistisesti vai optimistisesti
mikä on luottamuksen taso siihen että osakkeille löytyy tarvittaessa ostaja kalliimmalla kuin mitä kukin sijoittaja on itse maksanut – mitä enemmän luottoa markkinan vääjämättömään nousuun kunkin sijoittajan horisontilla, sitä korkeamman CAPE:n sijoittajat hyväksyvät
Verrataan kahta tilannetta. Osakemarkkinan tasolla sijoittajien pitkän tähtäimen reaalituottovaatimus on:
6 % p.a.
3 % p.a.
Jokainen voi itse laskea kuinka dramaattisesti enemmän pörssi heiluu tuosta viimeksi mainitusta lähtökohdasta jos tuottovaatimus muuttuu vaikkapa yhden prosenttiyksikön suuntaan tai toiseen.
Korkea CAPE ==> odotettavissa rajua volaa.
@Verneri_Pulkkinen , viittasit siihen että 1990 oli lievä taantuma ja pörssi notkahti maltillisesti.
Vuoden 2001 taantuma oli monin tavoin sellainen jonka kaltaisen yhteydessä äkkiseltään luulisi että pörssi on varsin rauhallinen
kaikkein lievin toisen maailmansodan jälkeinen taantuma jos katsotaan gdp peak ==> trough
inflaatiopaineet olivat hellittämässä; Fedillä oli mahdollisuus, halu, kyky ja päättäväisyys löysentää rahapolitiikkaa; eka askel 2 kk ennen taantuman alkua; taantuman lopussa inflaatiokuva aivan loistava
2000 liittovaltion budjettiylijäämä ==> Bushin veronalennusagenda
asunto -ja bondimarkkinoiden hyvä veto kompensoi pörssin heikkoutta kotitalouksille
Fedin mahdollisuus, kyky, halu ja päättäväisyys stimuloida taloutta:
Markkina oli hinnoiteltu taantumaa edeltäneellä markkinan huipulla CAPE:lla 44x.
Sitten ne illuusiot joille tuo CAPE 44x perustui, särkyivät. Kuumat sektorit kokivat klassisen boom–bust-syklin. Lisäksi tuli ehkä hieman epäonninen sarja luottamusta heikentäviä tapahtumia: 9/11, kirjanpitoskandaalit, Bushin hallinnon Irak-fiksaatio.
Alla mielestäni ihan hyvin Wipediassa tiivistettyinä 1990 ja 2001 taantumat:
After the lengthy peacetime expansion of the 1980s, inflation began to increase and the Federal Reserve responded by raising interest rates from 1986 to 1989. This weakened but did not stop growth, but some combination of the subsequent 1990 oil price shock, the debt accumulation of the 1980s, and growing consumer pessimism combined with the weakened economy to produce a brief recession.
The 1990s were the longest period of economic growth in American history up to that point. The collapse of the speculative dot-com bubble, a fall in business outlays and investments, and the September 11th attacks,[72] brought the decade of growth to an end. Despite these major shocks, the recession was brief and shallow.
1990 taantumaan liittyi myöskin öljyn hintapiikki sekä sota. Pankkijärjestelmässä oli stressitila joskaan ei dramaattista suuria pankkeja koskenutta pankkikriisiä. 1990 samaten kuin 2001 taantuman jälkeen talouden elpyminen lähti vaisusti liikkeelle.
Dramaattinen ero oli osakemarkkinoiden arvostustaso ennen taantumaa. 1987 romahduksen jälkeen S&P 500 CAPE jaksoi kiivetä mitäänsanomattomalle tasolle 17x. Siihen sitten taantuma ja muuta luottamusta nakertavaa. Mutta kun ei lähdetty pilvilinnoista liikkeelle, pörssiromahdukseen ei ollut aineksia kasassa.
Viime vuoden eeppisen kuplan jälkeen perusskenaarioni on romahdus S&P 500:een. Uskon että useimmille FOMC jäsenille S&P 500 @3000 olisi aivan ok kunhan se ei tule finanssijärjestelmän stressin kautta. Minun perusskenaarioni on että menee tuosta alle.
Tämä pitää ehdottomasti ottaa viihdearvailuna. Harrastus muiden joukossa.
Alla sodanjälkeiset taantumiin liittyneet laskumarkkinat listattuina taantuman alun CAPE:n mukaan. Laskumarkkinan rajuus korreloi paljon paremmin lähtökohtaisen arvostustason kuin taantuman syvyyden kanssa.
Vuonna 1980 taantuma ei ollut lievimmästä päästä ja taantuman alkaessa inflaatioympäristö oli kammottava. Taantuma ei auttanut inflaatiota taltuttamaan. Mutta jos osakemarkkinan arvostukset ovat jo valmiiksi pohjamudissa, jossain vaiheessa sijoittajat alkavat katsoa että ei me vuosikymmenien aikana firmoihin kerrytettyjä assetteja (miinus velat = omat pääomat) ihan mihin tahansa hintaan laiteta kiertoon.
Sentimentti joka oli tuottanut stagflaation kestävät rock bottom -arvostustasot 1980 taantumaan tultaessa:
Saapa nähdä kuinka pahaksi tämä inflaatio lopulta nousee.
Makrotalouden piuhoja vedetään tällä hetkellä uusiksi, tämä tulee maksamaan. Ja tehokkuus voi kärsiä etenkin lyhytaikaisesti kun tuotantoa on-shorataan eurooppaan ja öljylle ja kaasulle keksitään vaihtoehtoja.
Eiköhän se huippu ole lähellä koska markkinoilta tulee jatkuvasti pieniä signaaleja kuinka kysyntä sakkaa samalla kun tarjontapuolen ongelmat ratkeavat kuin taikaiskusta kysynnän hellittäessä. Eli hinnannousut ovat ylittäneet kipurajan monella osa-alueella. Itse melkein jo jännittäisin että nähdäänkö ihan oikeaa deflaatiota.
Hyviä pointteja, itseäni mietityttää enemmän esimerkiksi energian, raaka-aineiden ja komponenttien hinnan nousu. PPI on räjähtänyt käsistä monin paikoin, ja kaikki korotukset eivät ole päätyneet vielä varmasti kuluttajalle.
Jos korotukset jäävät pitkäaikaisiksi, on mielestäni joillakin yrityksillä vielä paineita nostaa hintaa? —> inflaatio.
Juuri pari pv sitten juttelin tutun kanssa automatkalla kuinka yksinkertaisia osia, kuten servomoottoreita ei saa tällä hetkellä juuri mistään. Oli rahaa tai ei.
Yrityksien toimitusketjujen vaikeudet eivät ole vielä kokonaan auenneet.
Nordean korttidata puhuu myös ainakin palveluiden puolesta. Remppaaminen ei enää maistu. Tämä siis Suomessa eli koskee lähinnä kourallista kotipörssin firmoja.
@Deep_Value , haluan olla optimisti kaikessa vaikka olisi tuossa noita muitakin pistelukuja kuin maltillisesti alle 3000
RPS, revenue per share.
Teemana siis että pitkällä aikavälillä pörssi tuppaa nousemaan firmojen bisnesten kasvun tahtiin.
Noita pistelukuja voi päivittää 10 % ylöspäin tämän vuoden (inflatorisen) myynnin kasvun perusteella niin saa päivitetyt pisteluvut jo ensi vuoden alkua varten muutamalle skenaariolle.
Ei nähdäkseni ollenkaan mahdoton skenaario. Vaikea tietysti aina sanoa kuinka paljon markkinalla jo nyt hinnoitellaan taantumaa. Kuvittelisi että alkaa olla riittävästi dataa kuluttajaluottamuksen rapautumisesta? Teoriani on että ainakin jossain määrin sitä alkaa olla jo mukana hinnoissa. Mukavahan se olisi osakesäästäjänä päästä taas sepeä 3000 pisteen tuntumasta ostelemaan Olen nyt toukokuussa helmikuun puolivälin lisäksi taas aloittanut ostoja. Lähinnä osinkofirmoja löytynyt salkkuihin. Jotkut tykkää ostaa nouseviin, minulta ei se oikein meinaa onnistua. Laskeviin on paljon mukavampi lähteä kaupoille. Väitän että on myös psykologisesti helpompi hajauttaa ostoja laskeviin kursseihin, kuin yrittää haistella sitä pohjaa. Kunhan vain hajauttaa ajallisesti riittävästi. Itse nostan panoksia sitä mukaan mitä syvemmälle mennään.
Tykkäsin Oksaharjun uusimmasta osavuosikatsauksesta. En valitettavasti ehdi referoimaan sen enempää, mutta turinaa menneestä kvartaalista ja pohdintaa tulevasta:
En ole vielä lukenut mutta markkina (no, botit) näyttävät ottavan tämän pläjäyksen vastaan vihreällä tolpalla.
Kaipa tämä on tulkittava niin että turinat antoivat lisäpontta niille jotka ennustavat että +0.5 nostoja ei välttämättä tule ensi kerralla, tai ainakaan montaa putkeen? Tosin nämä turinat ovat niin pahasti jo historiaa kun tilanne elää että enpä tiedä miten paljon näillä on arvoa Fed-veikkaajien arvuuttelussa.
Joka tapauksessa koronnosto-odotukset ovat laskeneet jonkin verran viime viikkoina. Fed siellä sitten tasapainoilee inflaation ja laman sudenkuoppien välissä ja yrittää kieli keskellä suuta reivata rahapolitiikkaa…
Edit: eipä tuotakaan vihreää tolppaa kauaa kestänyt, pitänee käydä lueskelemassa onko siellä jotain muutakin.