Powellin mukaan laskenut kuluttajaluottamus linkittyy mm. nousseisiin polttoaineiden hintoihin ja laskeneisiin osakekursseihin. Käänteinen varallisuusvaikutus on siis voimissaan. Pääjohtajan mukaan talous on kuitenkin vahva, eli keskuspankissa ei kuluttajaluottamusluvuista ole vielä huolestuttu.
34 tykkäystä
Powellin mukaan suurin virhe, mitä Fed voisi tehdä, olisi epäonnistuminen hintavakauden saavuttamisessa. Eli inflaatiomandaatti vahvasti edellä mennään tällä hetkellä.
44 tykkäystä
Lehdistötilaisuus loppui. Keskuspankki oli pakkoraossa koronnostojen kanssa, ja sen piti todistaa uskottavuutensa. Ohessa vielä pikakommentti päätöksestä.
Kiitän jälleen mukanaolosta, nämä päätökset ja niiden seuraaminen kanssanne ovat sitä parasta antia omassa työssäni. Ja foorumilivet jatkuvat toiveidenne mukaan jälleen syksyllä. Heinäkuun kokousta en valitettavasti pääse kommentoimaan, koska olen tuolloin lomalla ja yritän pysyä erossa rahapolitiikasta. 
218 tykkäystä
Kyllä itseäni enemmän “pelottaa” deflaatio kuin korkea inflaatio ihan siitä syystä, että pidän sitä todennäköisempänä skenaariona.
Inflaatiokenraaleihin (energia, ruoka jne) ei juuri korot vaikuta, joten ne kyllä tulevat sieltä aikanaan itsestään alas (sodalla suuri vaikutus). Core cpi jo laskee, joskin suht hitaasti.
Talouskasvuun koroilla on taas luonnollisesti suuri vaikutus, joten vuoden päästä voidaan olla tilanteessa, jossa talouskasvu negatiivista ja inflaatio juoksee useamman prosentin pakkasella. Raaka-aineet jäähtyneen talouskasvun takia ja öljy toivottavasti loppuneen sodan takia. Siinä keskuspankit voi sitten lähteä miettimään uusia osto-ohjelmia ja kuinka paljon ohjauskorkoa lasketaan kerralla.
3 tykkäystä
Eikös se ole juuri keskuspankin tehtävä muokata niitä korkoja… ei ole hyvä liika kuumeneminen, mutta ei myöskään yskiminen. Hintavakauden ylläpitäminen ja liikkeellä olevan rahan määrän säännöstely.
Vuoden ensimmäisen puoliskon viimeinen Vartti ulkona. Jään huomenna kesälomalle.
Muutama huomio.
Fedin jäsenten korkoennusteet. Kohtapuoleen ohjauskoron pitäisi jo laskea, rajun nostelun jälkeen.
Keskimäärin korkomarkkina haistaa ensimmäisenä inflaatiokäänteen…
10v:n korko kävi tiistaina huipuissa, joten ihan vielä ei käännettä julisteta mutta korkomarkkinaa kannattaa seurata.
Isossa kuvassa korot laskevat… syystä tai toisesta! 
Tietysti korot voivat nousta kymmeniksikin vuosiksi, mutta myös talouskasvun aineksia miettien (väestönkasvun lopahdus, tuottavuuden kasvun hidastuminen) korot pitäisi isossa kuvassa pysyä suhteellisen matalalla.
USA:n työikäisen väestön kasvu ja 10v:n korko:
En tykkää dramatisoida velalla: siitä saa helppoa populistijuttua irti somessa ja yritän välttää tuollaisia helppoja heittoja.
Ei sitä silti pidä unohtaakaan: maailmassa on ennätysmäärä velkaa yrityksillä, valtioilla ja kotitalouksilla. Se tekee systeemistä alttiimman häiriöille. Sen ei tarvitse kriisiytyä, mutta velkataakan sulattelu maksaa aina jollekin jotain mikäli talouskasvu ei kuittaa sitä.
Snadi “chart crime”, mutta nousumarkkinat tuppaavat olemaan isompia ja pidempiä, kuin laskumarkkinat. Pörssistä ei siis kannata pysyä poissa, jos uskoo firmojen arvonluontiin pitkällä aikavälillä.
Arvostuskuva tervehtyy, jos tulokset kestävät…
Buffett-indikaattori globaalilla tasolla ei puhu vielä halvan markkinan puolesta, ellei firmat pysty repimääm BKT:sta alati isompaa siivua itselleen.
74 tykkäystä
Mitä ajureita näet talouskasvulle siinä määrin, että velkataakat saadaan edes pitkällä aikavälillä takaisin “normaalille” tasolle? Itseäni hieman mietityttää se, että puhutaan velkataakan sulattelusta, mutta uskotaan silti nolla inflaatioon? Eikö inflaatio ole juuri ainoa tapa tervehdyttää tilanne? Tästä näkökulmasta on myös outoa puhua nimelliskorkojen tasosta koska ne voivat olla mitä vain kunhan reaalikorko on negatiivinen.
Olen itse inflaatio leirissä koska en näe muuta vaihtoehtoa palata “normaaliin”, toki nyky meininki voi jatkua vielä melko pitkään. Tiedostan kuitenkin oman tietämyksen rajani sekä makronäkemykseni epäselvän aikaperspektiivin joten olen nyt ja jatkossakin “all in” omistamassa laadukkaiden yritysten liiketoimintaa .
6 tykkäystä
Hyvä ja vaikea kysymys, mitä mietin itsekin paljon.
Ensinnäkin on vaikea määritellä “normaalia” velkatasoa. Kukaan ei tiedä, tai ole tunnistanut, mitään tiettyä tasoa jossa velkaa on liikaa, tai liian vähän. Velan määrä riippuu paljon sääntelystä (kuinka helppoa velkaa on luoda ja ottaa), kannusteista ja ylipäätään velan saatavuudesta. Kehittynyt talous, jolla on vahvat ja luotettavat instituutiot voi velkaantua kokonaisuutena paljonkin, kehittyvä maa joka joutuu lainaamaan vieraassa voi joutua ongelmiin todella alhaisilla velkatasoilla.
Tilanne vaihtelee myös sektoreittain. Esimerkiksi Euroopassa puhutaan paljon ylivelkaantuneisuudesta, kun samalla euroalue on vaihtotaseeltaan ylijäämäinen eli muu maailma periaatteessa velkaantuu tai kasaa vastuitaan meille jatkuvasti. Euroalueella kokonaisuutena säästetään liikaa (Saksa!), mutta sen tietyt osat kuten Italian julkinen sektori kamppailee jo 80-luvulta perittyjen velkojen kanssa, koska talous ei juuri kasva.
Samalla Kiina on vaihtotaseeltaan ylijäämäinen ja kasannut isoja saatavia ulkomailta, mutta maan talous on silti umpivelkainen katsoi sitten kotitalouksia, valtiota tai etenkin yrityksiä ja paikallishallintoa.
Japanin valtio on maailman velkaisin suhteessa BKT:hen, mutta yrityssektori massiivisen ylijäämäinen ja maa rahoittaa sisäisesti oman velkaantumisensa: toisen velkaantuminen heijastelee toisen säästämisen riemua!
Velkaa voi olla mielin määrin absoluuttisesti, joten sen suhdetta talouden kapasiteettiin (tai BKT:hen) kannattaa seurata: ilman tuottavaa taloudellista aktiviteettia on vaikea tienata ja siten palvella velkaa ja sen kustannuksia eli korkoja.
Miten sulatella velkaa? Hyökkäys on paras puolustus, eli talouskasvulla. Huolimatta liittovaltion alijäämistä Yhdysvalloissa julkinen velka pysyi suunnilleen samalla tasolla 2013–2020:
Poliittisesti helpoin tie olisi jonkinlainen kombinaatio pieniä julkisia alijäämiä ja inflaatiota: investoidaan ja kannustetaan yrityksiä investoimaan kasvuun. Mikäli reaalikorot ovat pakkasella, bueno ja velkataakka suhteessa BKT:hen vakautuu tai sulaa.
Viime aikoina on tullut jonkin verran tutkimuspapereita, jotka vihjailevat että paisuva eriarvoisuus eli superrikkaiden säästäminen on ajanut käytännössä kaikkien muiden kotitalouksien ja valtioiden velkaantumista. Jos tämä havainto on oikea, voisi periaatteessa jo eriarvoisuuden sorsimisella (korkeammat verot, voimakkaammat ammattiliitot yms.) tasata kulutusta. Huom. tämä koskee Yhdysvaltoja ja maailmaa kokonaisuutena! Ei välttämättä Suomen ykkösongelma.
Tässä olisi sekin hyvä puoli, että isompi kulutusvoima isommalla osalla kotitalouksia kannustaisi yhtiöitä investoimaan mikä luo taas talouskasvua. Todnäk. tämä olisi myös hieman inflatorisempaa, mihin totuttu. Seuraan aihetta mielenkiinnolla jos tältä saralta tulisi lisätutkimuksia.
Austerity linja eli rajut leikkaukset, kuten julkisella sektorilla Euroopassa 2011–2020 voisi olla myös yksi tie mutta jos kaikki tekee samaan aikaan sitä on vaikea nostaa ämpäriä kahvasta kun itse istuu siellä ämpärissä: säästämällä samaan aikaan kaikki vie toistensa tulot. Tämä olisi hyvin deflatorinen tie.
Velkaahan voi myös aina uudelleenjärjestellä: yrityslainan voi muuttaa osakkeiksi eli osuudeksi firmoista, asuntolainan osuudeksi kämpästä yms. yms. Velka on lopulta aina sosiaalinen konstruktio ja pelkkä numero paperilla. Tietysti yksittäinen kotitalous ei voi kävellä pankkiin vaatimaan moista järjestelyä, mutta jos iso osa poppoosta on pulassa näihin haetaan jotain ratkaisuja.
Jos miettii mikä olisi helpoin tie taklata velkoja (kasvu) ja vielä isompi ongelma eli ilmastonmuutos (massiiviset investoinnit energiajärjestelmän uudistamiseksi), en ihmettelisi jos seuraava vuosikymmen tai vuosikymmenet olisi inflaatiopitoisempia. Mutta, nämä ovat niin monen tekijän summia että mahdoton lopulta tarkasti ennustaa.
Tässä muutamia aatoksia aiheesta.
60 tykkäystä
“Samsung Electronics is temporarily halting new procurement orders and asking multiple suppliers to delay or reduce shipments of components and parts for several weeks due to swelling inventories and global inflation concerns, sources have told Nikkei Asia.”
28 tykkäystä
On myöskin hyvä muistaa, että fiat raha on käytännössä velkaa. Uutta rahaahan lähtee kiertoon, kun nostetaan uusia lainoja.
Käytännössä nykysysteemi ei toimi kuin kasvavassa ympäristössä, eli velkamäärän kasvu tulevaisuudessa on oikeastaan välttämättömyys. Kysymys on lähinnä siinä, että miten saadaan talous kasvamaan sitä velkamäärää nopeammin ja, että velat kohdistuvat oikeille tahoille ja tuottaviin kohteisiin. Se, että “printataan” uutta rahaa ja käytetään se jonkin pöhöttyneen valtiojärjestelmän ylläpitoon ei todennäköisesti taloutta kasvata, vaan seurauksena on vain inflaatiota. Sen sijaan velka johonkin tuottavaan kuten onnistuneisiin ja kannattaviin infrahankkeisiin voi kasvattaa taloutta.
15 tykkäystä
Price to peak earnings laittaa osoittajaan nykyisen indeksiluvun ja nimittäjään aina siihenastisen reaalisen ennätys-ttm-EPS:in.
Jatkan tarkastelua jossa on toisen maailmansodan jälkeiset U.S. taantumat ennen finanssikriisiä.
Taantumiin liittyvissä laskumarkkinoissa kallein markkinapohja noista oli maaliskuu 2003, jolloin reaalinen p/pe oli 15x.
Nyt se on 17x. Päästäkseen tuohon p/pe-tasoon 15x S&P 500:n pitäisi pudota 3250 pisteeseen.
EDIT:
Tuota ei ollut päivitetty ihan tähän päivään.
Korjasin virheen. Ei pitäisi postailla hätäillen.
12 tykkäystä
Vaikka olenkin tällä hetkellä karhu, niin näen ison potentiaalin inflaatiosta hyötyvissä osakkeissa. Osakkeet kuitenkin arvostetaan nimellisellä arvolla ja, jos kaikki yrityksen kaikki P&L erät muuttuu samassa suhteessa inflaation kanssa, niin tuloshan paranee myös sen inflaation verran. Vielä parempi sitten sellainen yritys, jolla tulos paranee inflaatiota enemmän.
Olenkin koettanut etsiä sopivia osakkeita seuraavilla attribuuteilla:
- Korkea kate % ja hinnoitteluvoima (Tarkoittaa samalla matalia inflaatiolle alttiita kuluja)
- Matala velkataso (Ei rahoitustarpeita ja käteisestä aletaan nyt maksamaan jopa korkoa)
- Mahdollisimman defensiivinen liiketoiminta, joka ei mahdollisesta lamasta hätkähdä
Ei kannata toki olettaa koskaan mitään, mutta vahva usko sille, että näillä kriteereillä, nyt ostamalla tekee hyvät tuotot seuraavan 10 vuoden aikana.
24 tykkäystä
Tuo n. 3200 taso alkaa tulla nyt suurimmalla osalla jenkki-analyytikkoja vastaan, ketä yrittää pohjia ennustaa, pois lukien ne tuomiopäivän ennustajat, joiden mukaan pohja on jossain (ehkä) 1000-1500 kohdilla. Mielenkiintoisesti se on myöskin aika ilmiselvä tukitaso TA mielessä, koska siellä sijaitsee melko tarkkaan tuossa kohdin 2020 syksyn isomman nousun jälkeisen dipin pohjat. Alkaa itsestäkin tuntumaan jo melkolailla todennäköiseltä tuo taso. Sinne olisi nyt reipas -10% matkaa vielä. Nykyvauhdilla se tulisi jo ensi viikolla, mutta eiköhän tässä taas viikon rommin ja huomisen opexin jälkeen hiukan huilata ja sitten ensi kuussa taas järkytytään, kun kesken kuuta tehty koronnosta ei heti tappanutkaan inflaatiota ja JPow taas iskee 0.75 lisää hyvää tiskiin. Elokuussa sitten saatetaan jo kesän jälkeen alkaa näkemään pieniä merkkejä inflaation taittumisesta ja nostetaan enää ehkä 0.25 ja markkina hakee pohjaa, mikä voisi sitten olla syys/lokakuussa.
26 tykkäystä
Onko @Marianne_Palmu tai muilla makroon perehtyneillä näkemystä miten eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden arvostuksia verrattaessa tulisi ottaa huomioon EKP ja FED erilaisuus ja siitä seuraava dollari euro arvokehitys? Fiksut ovat tajunneet minua isommassa määrin ostaa aiemmassa vaiheessa dollariosakkeita ja päässeet hyötymään dollarista muun hyvän lisäksi. Voisiko ajatella EKP ongelmien edelleen johtavan siihen, että samoilla kertoimilla olevista yhtiöistä kannattaa sijoittaa mieluummin amerikkalaiseen ja euroissa kannattaa hankkia lähinnä lainaa (asunto jne)? Vai onko tämän aika jo ohi ja nyt tuomittu pysymään heikolla eurolla vain Euroopassa?
3 tykkäystä
Lueskelin eilen juttuja USA:n öljyteollisuuden taantumasta, joka on oikeastaan jatkunut jo kaksi vuotta. USA:n tilanne ei pörsseissä näkyisi, jos Venäjän energialla pyöritettäisiin edelleen täysin Euroopan ydinmaita. Venäjän energiatuonnin hiipuessa merkitys on suuri.
Venäjän ajoitus Ukrainan sodalle on erinomainen. Vastaavaa tuho- ja painostusvaikutusta ei olisi saanut aikaiseksi parin vuoden päästä olettaen, että ihmiskunnan taistelussa viruksia vastaan oltaisiin edelleen niskan päällä. Jos ajoitus oli vahinko, ovat venäläiset pirun onnekkaita barbaareja.
Euroopan riippuvuutta Venäjän energiasta alettiin tosissaan rakentaa vuoden 1973 öljykriisistä lähtien. Tarkoitus oli vähentää riippuvuutta Arabimaiden öljystä sen jälkeen, kun öljy oli politisoitu osaksi Arabimaiden tavoitetta painostaa Yhdysvallat lopettamaan tukensa Israelin jatkuvalle sotimiselle ympäri Lähi-Itää. Kriisistä oli monia seurauksia, joista yksi oli Euroopan riippuvuus Venäjän maakaasusta, Saksa etunenässä. Yhdysvallat varoitteli Eurooppaa energiariippuvuudesta 1970-luvulta lähtien aina tähän päivään asti, mutta varoitukset menivät kuuroille korville. Ranskassa oltiin sentään kaukaa viisaita ja rakennettiin merkittävä määrä ydinvoimaa, Venäjä-riippuvuuden kasvattamisen lisäksi.
Mutta USA… USA:n pörssien suunta ohjailee lopulta kaikkien pörssien suuntaa. USA on maailman suurin öljyntuottaja ja öljyomavarainen, mutta noudattaa markkinatalouden sääntöjä. USA tuottaa tällä hetkellä hieman alle 12 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. Se on 8% vähemmän kuin vuonna 2019. Öljyntuotannon ei odoteta palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle tänä vuonna ja viime vuosikymmenen kaksinumeroinen vuosittainen tuotantomäärien kasvu on historiaa.
USA:ssa öljyntuotannon ongelmat alkoivat siitä, kun vuoden 2020 romahdus painoi öljyn hinnan pahimmillaan miinukselle. Öljyn hinta ei kattanut edes varastoimista. Maan öljyteollisuudessa nähtiin lukuisia konkursseja. Öljyn ripeä hinnannousu parantaa nyt tuottajien kassaa nopeasti, mutta ongelmana on resurssit. Yhtiöt eivät löydä työvoimaa. Tarvittavia laitteita ei kyetä toimittamaan riittävän nopeasti ja jopa fräkkäyksessä käytettävästä hiekasta on pulaa. Resursseja ei saa edes rahaa vastaan.
En haluaisi jatkaa pessimismiäni, mutta ilman energian hinnan laskua ei taantuma taitu. Ja mikä saisi energian hinnan laskuun ja pörssit nousuun? Valttikortit ovat jälleen kerran Arabimaiden käsissä. Tuotantoa kyettäisiin kasvattamaan jonkin verran, mutta siihen ei ole halukkuutta. Venäjä kaveeraa monen suuren öljyntuottajamaan kanssa, joten tilanne on haastava. Eurooppa sulki pysyvän tuntuisesti merkittävän määrän energian tuontia Venäjältä. Vaikka sota loppuisi tänään ei nopeaa paluuta halvan energian lähteille ole.
Yhteenvetona: Historia toistaa itseään. Sotimisen synnyttämän energiakriisin myötä inflaatio kiihtyy ja laukaisee taloustaantumaa. Tällä kertaa yhtälössä on myös pitkään kestänyt pandemia, josta ei oltu vielä selvitty. Pörssien alamäki taittuu vasta pohjilla, minne on vielä monen osakkeen kohdalla matkaa. Poimijoille ajankohta on hyvä, sillä pörssin alamäki ja huono sentimentti tasapäistää osakkeita. Kökköä saa priiman hinnalla ja toisin päin.
70 tykkäystä
Hyvä kirjoitus OldFeki. Tuolla raaka-aineet ja luonnon
-ketjussa on paljon keskustelua tästä aiheesta. Siellä ehkä konsensus on enemmän että öljy oli ali-investoitu jo ennen Ukrainan kriisiä, eikä arabimailla todellisuudessa ole kykyä ainakaan nopeasti kasvattaa tuotantoa tarpeeksi. Tietysti sota pahentaa tilannetta, mutta kysyntä on joka tapauksessa kasvamassa nousevista hinnoista huolimatta ja investointeja pitäisi joka tapauksessa tehdä. Lyhyt mainos vain tähän väliin.
9 tykkäystä
Commodity hinnat alkavat jo valua huipuilta alaspäin
Historiassa commodity hinnat ja CPI ovat korreloineet hyvin. Siirsin CPItä vielä 2kk taaksepäin, jotta korrelaatio parantuisi.
Tuon CRB datan perusteella inflaation olisi jo pitänyt vähän rauhoittua, mutta oletettavasti ainakin tulevina kuukausina tulisi käänteen näkyä. Etenkin jos commodity hinnat jatkavat rauhoittumista.
Jos taas commodity hinnat kääntyvät alas ja samalla inflaatio jatkaa laukalla, ollaankin jo jännän äärellä.
55 tykkäystä
Hyvä nosto!
Merkkejä alkaa olla siellä ja täällä…
32 tykkäystä
Itse en osaa tuolla tavalla taitavasti markkinan liikkeitä ennustaa.
Mutta avaan lisää tuota p/pe-konseptia.
Yhdessä kohtaa on firmoille toimintaympäristö ja tähdet niin kohdallaan että tehdään siihenastiset ennätystulokset nimellisesti ja reaalisestikin.
Sitten suhdanne heikkenee, ja silloin tällöin laskusuhdanne etenee taantuman asteelle.
Jos osakemarkkina laskee reilusti, useimmat sijoittajat jollain tasolla ymmärtävät että tuottovaatimus on noussut.
Sen lisäksi on negailua liittyen yhtiöihin. Ne siihenastiset ennätystulokset alkavat näyttää kangastukselta jotka eivät ole enää relevantteja. Jälkikäteen on aina helppoa sanoa että hölmöä negailua oli – intrinsic business value on taantumassa ihan sama kuin silloin kun ne huipputulokset tehtiin.
Tuo p/pe on yksi tapa hahmottaa sijoittajien pessimistisyyden astetta laskumarkkinassa.
Katsotaan p/pe:llä kalleinta markkinapohjaa toisen maailmansodan jälkeen, kuitenkin ennen finanssikriisiä.
S&P 500 maaliskuussa 2003:
- takana melkein 50 % kurssiromahdus
- p/pe 15x
- treasury yields: 3m 1.2%; 2y 1.6%; 10y 3.8%
- (vrt. vuoden 2000 huiput noissa yieldeissä: kaikissa huiput 6–7 % välillä)
Fed oli yrittänyt stimuloida taloutta ja tukea markkinasentimenttiä kaksi vuotta.
Tuosta se lähti:
Asuntomarkkinat ja bondimarkkinat olivat olleet hyvässä vedossa 2001–03 mutta osakesijoittajilla oli krapula.
Arvaan että taantuma on tulossa ja näen U.S. osakemarkkinoilla downsidea tilanteessa jossa p/pe on 17x ja Fed vihamielisin osakesijoittajaa kohtaan yli 40 vuoteen.
14 tykkäystä
Paljon puhetta ja mielipiteitä koroista ja osakemarkkinoiden suunnasta, niin sellaista tässä mietin, että onko olemassa näyttöä siitä, että koroilla olisi ennustenäyttöä osakemarkkinatuottoihin irrallaan markkinoiden omasta valuaatiosta