Täytyy poikkeuksellisesti sanoittaa varmaan aika monien meistä tunteita ja todeta että nämä pohdintasi ovat aivan mielettömän kiinnostavaa luettavaa. Kiitos kun jaat näitä @musa_2!
(Edit: Tämä pätee toki moniin muihinkin keskustelijoihin. Ihan huippua lukea näitä mietintöjä ja ajatuksia! /selkääntaputus koko foorumille. 
Tuo kysymys on edelleen auki.
Alla olevasta graafista en tiedä minä päivänä täsmälleen tuo ennuste vuodelle 2022 on päivitetty. Hinnat ovat eläneet päivästä toiseen.
Mielestäni EKP on nyt vaikeammassa tilanteessa kuin Fed kertaakaan 70-luvulla.
Heikko euro taas laimentaa inflaation vaikutusta yhtiöihin jotka käyvät dollarikauppaa? Euro on vuodessa tullut alas 15%. Esim. Konepajoilla edelleen vahvat tilauskirjat.
Jos nyt jonkinasteista palkkakehitystäkin luvassa niin se osaltaan vaimentaan inflaation vaikutusta täällä härmässä?
Eläkkeisiin tulossa roima indeksikorotus, töitä on yhä hyvin tarjolla ja talouden rattaat vielä pyörivät. Jos inflaatio alkaa tulemaan alas niin voidaanhan tästä vielä selvitä pienemmillä kolhuilla.
Aika paljon on negatiivista jo kursseissa esim. Hgi pörssissä. Itse en kovin negatiivisena näe tulevaa. Yrityksillä on kyky sopeuttaa toimintaansa. Aika vähän yt näkynyt vielä… talvella varmasti näitäkin tupsahtelee mutta sehän on normaalia että toimintaa täytyy tehostaa kun myynti alkaa sakkaamaan.
30 vuotta sijoitushistoriaa takana ja en kyllä vähästä enää säikähdä.
Korkojen nousun näen suurimpana uhkana talouden sakkaamiseen mutta pankeiltakin tullut kuluttajille erittäin tervetulleita joustoja tämmöisten tilanteiden varalle mm. Nordea “notkea asuntolaina”. Saa myös sijoitusasuntoihin. Voit vaikka joka kk pistää lainat koroille kuluitta… ja puskuri näihin on rakennettu mielestäni riittäväksi…
Esim. Wärtsilän geograafinen myynti
https://www.wartsila.com/investors/financial-information/geographical-net-sales
Lisäksi esim. Huoltotoiminta usein kannattalee vähän heikompina aikoina yrityksiä joilla pitkät huoltosopimukset ja joilla huollon osuus on merkittävä osa businesta.
Yardeni katsaus analyytikoiden ennusteista
2022 liikevaihtoennusteet pysyneet kovina. Tämä käy hyvin järkeensä, sillä inflaatio kuittaa tuosta suurimman osan ja pientä talouskasvua on kuitenkin tulossa vuodelle 22. Myös omien ostot pitäisi nostaa hivenen.
23 vuodelle povataan vain 4,1% liikevaihtokasvua. year ahead inflaatio odotus on muistaakseni jossain 5-6% välissä. → Analyytikkokonsensus povaa joko taantumaa tai pienempää inflaatiota (tai pörssiyhtiöiden aliperformanssia).
Earnings odotukset ovatkin jo pakitelleet jonkin verran.
Luulen, että tuossa aikajänteessä on kyse enemmän analyytikoiden horisontin pituudesta – etenkin arvonmäärityksessä tavoitehintoineen. Nämä kaksi asiaa taitavat mennä toisinaan sekaisin.
Eikös pörssi katso aina vähän kieroon. Toinen silmä etuoikeaan ja toinen takavasempaan. Yksittäisten sektorien kohdalla kieroon katsominen ei näytä edes korjaantuvan vuosikymmenten saatossa, vaikka välillä mennään pitkiäkin aikoja laput silmillä.
Tuntuu toisinaan siltä, että pörssi tunnistaa aikaisempaa myöhemmin isompia liikkeitä. Onhan tässä ympäristökin ollut haastava, mutta silti. Minä ostan tuon 3kk-6kk aikajanan.
Vuoden päästä tavallisten ihmisten rahat on tätä menoa loppu ja vähemmällä saa taas enemmän, eli veikkaan, että puhe on kääntynyt jo deflaatioon.
Osalla firmoista ei ole pitkien sopimusten takia ollut edes mahdollista vielä viedä nousseita kuluja hintoihin. Uskon että osa esim. Konepajoista tulee vielä yllättämään tulevina kvartaaleina hyvillä tuloksillaan…
P/e luvut esim konepajoilla on lyöty niin alas historiallisesti että.nään niissä aika hyvän ostopaikan näillä tilauskirjoilla.
Pitää muistaa, että konepajoissa sopimukset voi olla vaikka vuoden takaa ennen toimitusta. Tältä pohjalta pikku hiljaa alkaa oleen se kohta, kun E-komponentti ottaa osumaa. Silloin on ollut vielä rahtien hinnat nousussa siinä missä esim metallit ja komponentitkin. Tilauksia kuitenkin rahoitetaan velkarahalla, niin nyt tulee sitäkin kautta kuluja.
Tilauskirjat kyllä on muhkeat.
Näin on mutta nyt alkaa olemaan myös aika kun uusia sopimuksia väännetään uusilla hinnoilla ja se parantaa tulevaisuuden tuottoja.
Ukraina on kuitenkin kooltaan melko vaatimaton talous ja hyvin korruptoitunut. Totta kai voidaan ajatella, että sota tietyssä mielessä puhdistaa valtionhallinnon rakenteita ja yhdistää kansaa. Eurooppa toisen maailmansodan jälkeen oli aivan toisen luokan rakennusprojekti ja kaikki maat joutuivat siihen osallistumaan. Lisäksi, Ukraina on suhteellisen köyhien valtioiden ympäröimä ja kaukana varsinkin Yhdysvalloista. Näihin perustuen en ainakaan itse nää sitä minään kultakaivoksena. Ukrainan talous olisi jo romahtanut ilman mittavaa apua lännestä.
Ukrainalla ei ole (vielä) kilpailukykyisiä vientituotteita. Suurin vienti- ja tuontimaa ennen sotaa oli Venäjä. Tämä taitaa olla puolin ja toisin mennyttä aikaa. Itse toivon, että jälleenrakentaminen ja sitä kautta kehitys lähtee Ukrainasta itsestään aivan kuten Suomessa aikoinaan. Suomi kieltäityi mm. Marshall avusta.
Lisäksi puheet jälleenrakentamisesta ovat olleet kunnianhimoisia, mutta tekoja saadaan vielä toistaiseksi odotella.
EDIT: Suomi mm. koulutti sotilaitaan ja osa sotilaista suorittikin tutkintonsa rintamalla. Samaan aikaan naisten oli tehtävä “miesten työt”. Sodan loputtua kaikki tämä vapautui kansantalouden käyttöön. Samaan aikaan rajallisten resurssien kanssa painiminen varmasti edesauttoi kyseisen sukupolven innovaatiokykyä. Suomen taloudellinen kehitys sotien jälkeen oli jotakin sellaista mitä ei ole nähty. En sen enempää tiedä Ukrainasta ja miten siellä mm. koulutus onnistuu rintamalla, joten aihetta on sen vaikeampaa kommentoida.
Sen vielä lisään, että yksittäiset yhtiöt voivat totta kai hyötyä jälleenrakentamisesta, mutta isoa trendinomaista kehitystä pörssissä tästä johtuen tuskin tullaan näkemään. Negatiiviset vaikutukset sodalla ovat ilmeisiä, mutta Ukrainasta johtuvat suorat positiiviset ajurit - edes tulevaisuudessa - tulevat olemaan suhteessa näihin melko pieniä. Välillisiä positiivisia ajureita tulee varmasti olemaan kuten siirtymä pois venäläisesti energiasta.
Korruptio on iso kysymysmerkki, jos voisi olettaa kaikkien tukirahojen menevän oikeasti jälleenrakennukseen, investoinneilla voisi Euroopan mittapuussa olla jo vaikutusta. Sodan alettua betonisista valutuotteista oli pulaa koska tehtaat ja harjateräksen tuotanto sijaitsi Ukrainassa. Nyt tehtaat ovat tuhoutuneet ja kohta tarve on melkoinen. Puutavaran menekkiä on vaikea edes arvioida - kaikista pommitetuista taloista tuhoutuu vähintään kattorakenteet. On siinä sarkaa koko Euroopalle, jotta uutta saadaan aikaiseksi. Voi tosin olla , että vaikutus pörsseihin jää hyvinkin vain yksittäisiin yhtiöihin.
Uutta Traders’ Clubia!
Tää on sun monista mielenkiintoisista graafeista varsinainen helmi. S&P 500 liikevaihdon vuosimuutos vs. U.S. nimellisen bkt:n vuosimuutos.
2001 esimerkkinä lievästä taantumasta. Toki silloin inflaatio oli hitaampaa kuin mitä nyt on lähiajoille näkyvissä. Silloin 1–2 % haarukassa.
Mielenkiintoisesti liikevaihdot dippasivat enemmän vasta taantuman jälkeisen aneemisen talouskasvun aikaan.
Eli jos ennakkotapauksia on kolme, joista yksi ei kelpaa ja kaksi muuta osoittavat päinvastaista, niin ei se ainkaan anna Druckenmillerin väitteelle erityisen vahvaa tilastollista selkänojaa.
Markkinapsykologia taitaa olla hyödyllisintä mitä historiasta voi oppia.
Hyvä kuva, mistä voi hahmotella missä kohtaa ennustettu Fed Funds rate osuisi inflaatioon.
Senhän on pitänyt korkeassa inflaatiossa nousta yli inflaation…
Kuvitellaan että pohjainflaatio ihmeellisessä skenaariossa jäisi 6 %:iin.
Ohjauskorko vaikkapa 7 %:ia. Oletetaan että lyhyet korot samalla tasolla.
Historiallinen ERP (equity risk premium) n. 5 % mutta rajun inflaation takia se levenesi vaikkapa 6 %:iin.
Osakkeiden tuottovaade 7 + 6 = 13.
Staattisen yhtiön, joka ei kasva ja joka voi siten ampua 100 % tuloksesta ulos osinkona, hyväksytty P/E olisi 7,7x. 
Tämäkin on yksi hyvä tapa hahmottaa miksi korkea inflaatio ja sen taltuttaminen on hapokasta.
Alla on Henri Huovisen markkinakommentit.
“Ekonomistit ovat lähes systemaattisesti aliarvioineet pohjainflaation tänä vuonna. Kuutena kuukautena kahdeksasta on ekonomistien konsensusennuste ollut matalampi kuin toteutunut pohjainflaatio. Samansuuntainen tilanne nähtiin 1970-luvulla, jolloin odotettua korkeampi inflaatio heikensi osakemarkkinoiden tuottokehitystä Yhdysvalloissa.”
“Markkinoilla hinnoitellaan nyt 68 prosentin todennäköisyyttä 75 korkopisteen koronnostolle ensi viikon korkokokouksessa. Futuurimarkkina hinnoittelee peräti 32 prosentin todennäköisyyttä 100 korkopisteen koronnostolle.”
Tuo on varman se kohta sitä kuuluisaa neuvoa missä veri virtaa kaduilla?
Mistä löytyy aamuisin ennen Euroopan pörssien aukeamista markkinan suuntaa ja avaustasoja?
USA ja Aasian indeksit antavat osviittaa, mutta löytyykö suoraan Euroopan pörssien futuureja tai pre-market informaatiota Euroopan tai jopa pohjoismaiden pörssien osalta ennen markkinan aukeamista?
Itsellä on investing.com widgetti kännykässä, johon olen keräillyt eri futuureja.
Ihan hauska seurattava, pysyy sujuvasti kärryillä indeksin liikkeistä.
Edit: tulikin arvostettuun Pörssien Suunta -ketjuun, ehtisikö joku siirtämään kahvihuoneeseen?
