Näin on mutta nyt alkaa olemaan myös aika kun uusia sopimuksia väännetään uusilla hinnoilla ja se parantaa tulevaisuuden tuottoja.
2 tykkäystä
Ukraina on kuitenkin kooltaan melko vaatimaton talous ja hyvin korruptoitunut. Totta kai voidaan ajatella, että sota tietyssä mielessä puhdistaa valtionhallinnon rakenteita ja yhdistää kansaa. Eurooppa toisen maailmansodan jälkeen oli aivan toisen luokan rakennusprojekti ja kaikki maat joutuivat siihen osallistumaan. Lisäksi, Ukraina on suhteellisen köyhien valtioiden ympäröimä ja kaukana varsinkin Yhdysvalloista. Näihin perustuen en ainakaan itse nää sitä minään kultakaivoksena. Ukrainan talous olisi jo romahtanut ilman mittavaa apua lännestä.
Ukrainalla ei ole (vielä) kilpailukykyisiä vientituotteita. Suurin vienti- ja tuontimaa ennen sotaa oli Venäjä. Tämä taitaa olla puolin ja toisin mennyttä aikaa. Itse toivon, että jälleenrakentaminen ja sitä kautta kehitys lähtee Ukrainasta itsestään aivan kuten Suomessa aikoinaan. Suomi kieltäityi mm. Marshall avusta.
Lisäksi puheet jälleenrakentamisesta ovat olleet kunnianhimoisia, mutta tekoja saadaan vielä toistaiseksi odotella.
EDIT: Suomi mm. koulutti sotilaitaan ja osa sotilaista suorittikin tutkintonsa rintamalla. Samaan aikaan naisten oli tehtävä “miesten työt”. Sodan loputtua kaikki tämä vapautui kansantalouden käyttöön. Samaan aikaan rajallisten resurssien kanssa painiminen varmasti edesauttoi kyseisen sukupolven innovaatiokykyä. Suomen taloudellinen kehitys sotien jälkeen oli jotakin sellaista mitä ei ole nähty. En sen enempää tiedä Ukrainasta ja miten siellä mm. koulutus onnistuu rintamalla, joten aihetta on sen vaikeampaa kommentoida.
Sen vielä lisään, että yksittäiset yhtiöt voivat totta kai hyötyä jälleenrakentamisesta, mutta isoa trendinomaista kehitystä pörssissä tästä johtuen tuskin tullaan näkemään. Negatiiviset vaikutukset sodalla ovat ilmeisiä, mutta Ukrainasta johtuvat suorat positiiviset ajurit - edes tulevaisuudessa - tulevat olemaan suhteessa näihin melko pieniä. Välillisiä positiivisia ajureita tulee varmasti olemaan kuten siirtymä pois venäläisesti energiasta.
8 tykkäystä
Korruptio on iso kysymysmerkki, jos voisi olettaa kaikkien tukirahojen menevän oikeasti jälleenrakennukseen, investoinneilla voisi Euroopan mittapuussa olla jo vaikutusta. Sodan alettua betonisista valutuotteista oli pulaa koska tehtaat ja harjateräksen tuotanto sijaitsi Ukrainassa. Nyt tehtaat ovat tuhoutuneet ja kohta tarve on melkoinen. Puutavaran menekkiä on vaikea edes arvioida - kaikista pommitetuista taloista tuhoutuu vähintään kattorakenteet. On siinä sarkaa koko Euroopalle, jotta uutta saadaan aikaiseksi. Voi tosin olla , että vaikutus pörsseihin jää hyvinkin vain yksittäisiin yhtiöihin.
2 tykkäystä
Uutta Traders’ Clubia!
12 tykkäystä
Tää on sun monista mielenkiintoisista graafeista varsinainen helmi. S&P 500 liikevaihdon vuosimuutos vs. U.S. nimellisen bkt:n vuosimuutos.
2001 esimerkkinä lievästä taantumasta. Toki silloin inflaatio oli hitaampaa kuin mitä nyt on lähiajoille näkyvissä. Silloin 1–2 % haarukassa.
Mielenkiintoisesti liikevaihdot dippasivat enemmän vasta taantuman jälkeisen aneemisen talouskasvun aikaan.
2 tykkäystä
Eli jos ennakkotapauksia on kolme, joista yksi ei kelpaa ja kaksi muuta osoittavat päinvastaista, niin ei se ainkaan anna Druckenmillerin väitteelle erityisen vahvaa tilastollista selkänojaa.
1 tykkäys
Markkinapsykologia taitaa olla hyödyllisintä mitä historiasta voi oppia.
14 tykkäystä
Hyvä kuva, mistä voi hahmotella missä kohtaa ennustettu Fed Funds rate osuisi inflaatioon.
Senhän on pitänyt korkeassa inflaatiossa nousta yli inflaation…
Kuvitellaan että pohjainflaatio ihmeellisessä skenaariossa jäisi 6 %:iin.
Ohjauskorko vaikkapa 7 %:ia. Oletetaan että lyhyet korot samalla tasolla.
Historiallinen ERP (equity risk premium) n. 5 % mutta rajun inflaation takia se levenesi vaikkapa 6 %:iin.
Osakkeiden tuottovaade 7 + 6 = 13.
Staattisen yhtiön, joka ei kasva ja joka voi siten ampua 100 % tuloksesta ulos osinkona, hyväksytty P/E olisi 7,7x. 
Tämäkin on yksi hyvä tapa hahmottaa miksi korkea inflaatio ja sen taltuttaminen on hapokasta.
38 tykkäystä
Alla on Henri Huovisen markkinakommentit.
“Ekonomistit ovat lähes systemaattisesti aliarvioineet pohjainflaation tänä vuonna. Kuutena kuukautena kahdeksasta on ekonomistien konsensusennuste ollut matalampi kuin toteutunut pohjainflaatio. Samansuuntainen tilanne nähtiin 1970-luvulla, jolloin odotettua korkeampi inflaatio heikensi osakemarkkinoiden tuottokehitystä Yhdysvalloissa.”
“Markkinoilla hinnoitellaan nyt 68 prosentin todennäköisyyttä 75 korkopisteen koronnostolle ensi viikon korkokokouksessa. Futuurimarkkina hinnoittelee peräti 32 prosentin todennäköisyyttä 100 korkopisteen koronnostolle.”
8 tykkäystä
Tuo on varman se kohta sitä kuuluisaa neuvoa missä veri virtaa kaduilla?
1 tykkäys
Mistä löytyy aamuisin ennen Euroopan pörssien aukeamista markkinan suuntaa ja avaustasoja?
USA ja Aasian indeksit antavat osviittaa, mutta löytyykö suoraan Euroopan pörssien futuureja tai pre-market informaatiota Euroopan tai jopa pohjoismaiden pörssien osalta ennen markkinan aukeamista?
Itsellä on investing.com widgetti kännykässä, johon olen keräillyt eri futuureja.
Ihan hauska seurattava, pysyy sujuvasti kärryillä indeksin liikkeistä.
Edit: tulikin arvostettuun Pörssien Suunta -ketjuun, ehtisikö joku siirtämään kahvihuoneeseen?
3 tykkäystä
Muutama poiminta aamun Vartista.
Inflaatio on tahmeaa melkein millä tahansa mittarilla, katsoo sitten trimmattuja mittareita, mediaania, tahmeaa inflaatiota, palveluita yms.
Niin kauan kun nämä ei taitu, Fed nostaa korkoja raivolla.
Inflaatio kyllä tulee taittumaan, mutta mitä pahemmaksi se sitä ennen muodostuu sitä todennäköisemmin sen taittaa raju taantuma mikä ei ole jees taloudelle eikä osakkeille…
Miksi minä ja käytännössä varmaan kaikki sijoittajat kärkkyvät inflaation taittumisen merkkejä? Koska yleensä osakkeille se tarkoittaa rallattelua. 
Euroalue on vihattu sijoituskohde. Voiko omistaa kamalampaa asiaa, kuin eurooppalaiset tekno-osakkeet?
“Kusetusmarkkina”, sanoo salkunhoitajat globaalissa kyselyssä:
En anna paljoa arvoa eurostonks600:sen forward P/E:lle, koska kuten usein todettu ennusteissa on jäätävää tuloskasvua kuin energiakriisiä ja taantumaa ei tulisikaan.
P/B:llä mitattuna eurooppalaisosakkeet arvostetaan 1,8x kirja-arvon verran. Se on vähän tai paljon, riippuen minkälaiseen oman pääoman tuoton tasoon sijoittaja uskoo.
20 vuoden keskiarvo heiluu 11 %:ssa.
Kävin videolla läpi pieniä tulitikkuaskilaskelmia, onko tuo hyvä kombo vai ei.
54 tykkäystä
En tiedä mikä paikka, foorumi tai mikä lie olisi oikea positiiviselle palautteelle, mutta olipa taas tymäkän kovaa settiä kyseinen video! Rakkaudesta lajiin, kiitoksia.
Jokaisen, jo kokeneemmankin, sijoittajan tulisi katsoa nuo läpi. 
32 tykkäystä
Itse käytän tuota. Pohjoismaat ei tuossa valitettavasti näy.
Toi 70-luku on kyllä aina yhtä häiritsevän näköinen. Himmaattiinko siinä aina liian aikaisin korkojen kanssa, vai miksi infaaltio peikko päästettiin aina uudelleen karkuun? No toivottavasti ei historia toista itseään nyt 20-luvulla
6 tykkäystä
Mielestäni vähän puhuttu aihe, mutta mielestäni heikko euro ja energia-kriisi euroopassa tekee itselle nuo eurooppalaiset tekno-osakkeet houkutteleviksi.
Yhtiöt jotka toimivat euroopassa hyötyvät tästä, koska globaalisti toimivilla yhtiöillä tulot ovat isossa osassa dollareissa ja kulut ovat euroissa, joista pääosin kulut palkka/henkilöstö kuluja. Usein nämä kulut eivät nouse inflaation ja/tai paikallisen valuutan devalvoituessa samaa tahtia. Energian hinnan nousu ei myös syö liikevoittoa samalla tavalla kuin monilla tuottavan teollisuuden yhtiöillä, joiden tuotanto pohjaa pitkälti energian käyttöön.
Tämä kaikki lisättynä tilanteeseen missä yleinen mielipide on vielä eurooppa-teknoja hylkivä muodostaa kyllä tämän tilanteen itselle erittäin houkuttelevaksi paikaksi ostaa hyviä yhtiöitä mielestäni huomattavan halpaan hintaan.
27 tykkäystä
Turkulaiset ovat taas vauhdissa, eli @Isa_Hudd ja @Marianne_Palmu. 
Kannattaa laittaa myös Inderes Nordic tilaukseen, siellä on kiinnostavia videoita kiinnostavista asioista ja aiheista.
“Macrovoices from Turku - hot topics from the macroeconomic environment explained in a few minutes and an easy way. Join us and keep yourself posted! Episode 2.The Real Estate Market & Wealth Effect”
Contents:
00:00 Introduction
00:52 Decreasing housing prices
01:22 Problems in the real estate sector impacts the economy through various channels
01:43 Wealth effect - negative wealth effect
3 tykkäystä
FedEx pisti eilen tuhnut numerot pöytään, veti ohjeistuksen poikkeavalla tilikaudelta 2023 pois ja toimari puhuu taantumasta Jim Cramerin haastattelussa.
FedExin kaltaisella kuskaajalla on kohtuullisen hyvä tuntuma talouden menoon, koska iso osa taloutta on tavaroiden liikuttelua paikasta toiseen.
Osake otti alas Afterissa 15 % jos joku miettii, onko taantuma jo hinnoissa vai ei…
57 tykkäystä
Tässä vielä jenkkien 2-vuotinen, tämän vuoden kehitys. En tuosta kuvaajasta kyllä löydä minkäänlaista “peak inflation” kohtaa, takamatkaa on kovasti. eli 0.75 korotukset jatkuu ja teknot etenkin paineessa edelleen alas. Mielenkiinnolla odotan koska ne tulosennusteet alkaa laskea, edelleen vasta hinnoiteltu koron vaikutus hyväksyttyyn arvostuskertoimeen.
Analyytikot?
Huomatkaa tuo hyppy, vielä 5 päivää sitten oltiin 3.5:ssä, nyt kolkutellaan jo nelosta…