Maailman pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on nyt aika tarkalleen sama kuin tuossa kesäkuun käppyrässä.
Maailman nimellinen bkt on nyt hieman isompi koska yksi kova inflaatiokvartaali tulemassa juuri kesän 2021 kvartaalin tilalle.
Globaalisti on vielä matkaa siihen että pörssit ovat normaalisti hinnoitellut. Näin voi todeta ilman että lähtee kummemmin ennustelemaan mihin pörssit ovat matkalla.
Tätä skenaariota pelkään eniten ja se on mun sijoitusplanissä myös todennäköisin.
USA:n pörssit vs. Rest of World.
Mennään takaisin vuoteen 1989 ja vaihdetaan alla oleva lista Japanin silloiseen vastaavaan.
Toki Japanissa 1989 arvostustasot olivat vielä paljon absurdimmat. Mutta perusasetelmassa jotain samaa, väittäisin.
Maailmassa on yksi tietty suurin ja kaunein osakemarkkina jonka mega cap glamour on tosi merkittävässä roolissa maailman pörssien yhteenlasketussa markkina-arvossa.
Ja tämä yhden tietyn markkinan mega cap glamour -osasto painaa alaspäin maailman osakeindeksin pitkän aikavälin tuotto-odotusta.
Osittain on kyse myös siitä että USA:n krooninen vaihtotaseen vaje on vuosikymmenien ajan hiljalleen tuonut ulkomaisia ostolaidoille USA:n pörsseihin. Tämä on nostanut kursseja ==> vahvistusta subjektiiviselle kokemukselle siitä että parhaat tuotot USA:sta.
Tämähän on vain hyvä uutinen, jos on vielä vuosikymmenen ns. netto-ostajana. Mikäli olo tarkoitus rahastaa parin vuoden sisällä ja jäädä oloneuvokseksi, niin sitten tilanne on heikompi.
Finanssikriisin jälkeen vastaava koettiin Helsingin pörssissä (ainakin omx25, pi taisi nousta jonkun verran) ja markkinoilla pysyneet tekivät hurjan tilin, kun kurssit lähtivät taas nousuun.
Markkinat ja talous ylipäätään ovat niin monimutkaisia ainakin minulle, etten todellakaan usko kenenkään ennustuksiin menetetystä vuosikymmenestä. Nykyisessä tilanteessa negatiivisuusharha vahvasti ruokkii ajatusta, että nykyinen suunta jatkuu myös tulevaisuudessa ja muuta näkökantaa tukevat asiat helposti sivuutetaan.
Muistan hyvin, kuinka samaa “menetetty vuosikymmen” sanottiin finanssi ja eurokriisin aikana. Toki varsinkaan minä en osaa kertoa mitään muuta tulevaisuudesta, kuin sen, että semisti aina kannattaa kuitenkin olla optimistinen.
Väittäisin että OMXH25 oli viime syksyn kurssihuipuilla hinnoiteltu tuottamaan osinkoineen korkeintaan 0 % p.a. nimellisesti 2021–2031.
Sittemmin koettu -30 % ja rapiat reaalinen total return on mielestäni nostanut OMXH25 tuotto-odotuksen nimellisesti ja myös reaalisesti plussalle kymmenen vuoden tähtäimellä. Eli en puhuisi OMXH25 osalta enää menetetystä vuosikymmenestä 
Tässä touhussa on kieltämättä todellinen deflaation vaara. Ei ne deflatoriset ajurit ole taloudesta mihinkään kadonneet. Teknologinen kehitys on edelleen deflatorista tarkoittaen, että rahan reaalinen ostovoima kasvaa. Tämä on deflaatiota sen ollessa kaunista. Jeremy Siegelin suora palaute Fedin suuntaan oli kieltämättä osuvaa. Ihan kuin he olisivat laittaneet silmälaput silmille ja tuijottavat sokeasti kuluttajahintaindeksiä, joka ei ole kovin hyvä indikaattori, kun tarkoituksena on katsoa tulevaisuuteen.
Deflaation ollessa rumaa, sen pääsyy on liian kireä rahavaranto. Kun ihmisillä ei ole rahana niin paljon kun he haluavat he joko: a) hankkivat lisäansioita, b) säästävät menoissaan tai c) myyvät omaisuuttaan. Omaisuuden myynnissä kuitenkin on ongelma. Se tarvitsee kaksi osapuolta. Jos suuri osa ihmisistä on myyjiä, niin meno on hurjaa. Kaiken lisäksi tappiolla myyminen on epämieluisaa. Lisäansioiden hankkiminen ei tapahdu heti. Jäljelle jää vain yksi vaihtoehto ja se on menoissa säästäminen, joka on myrkkyä taloudelle.
Kuluttajien säästäminen menoissa tarkoittaa yritysten myynnin laskua. Usein käytetty P/S mittari on jo ottanut osumaa P-puolelta. Entä jos S-puolikin kääntyy kaakkoon? Varastot jatkavat kasvuaan, kun tavara ei käy kaupaksi. Inflatorisessa ympäristössä iso varasto on hyvä asia, deflatorisessa ympäristössä ei niinkään. Sen enempää autokauppaan viittamatta, näinhän siellä on käynyt. Isot varastot tarkoittavat alennusmyyntejä, hinnan laskua ja edullisia korkotarjouksia nousevien korkojen ympäristössä (kuulostaa melko ristiriitaiselta, kenenkö lie katteista menevät?). Liikevaihdon laskiessa liikevoitto katoaa taivaan tuuliin vielä nopeammin. Voidaan olettaa, että hinnan laskut tulevat jollakin viiveellä yritysten analysoitaessa tilannetta ja odottaessa kilpailijoiden peliliikkeitä. Isot varastot tarkoittavat myös työttömyyden lisääntymistä; varastot on saatava tyhjiksi ennen uuden tavaran tuottamista.
Milton Friedman totesi joskus, että keskuspankit yrittävät estää niiden viimeisen suuren virheen tekemistä uudelleen. Viimeisin suuri virhe tehtiin vuosi sitten, kun rahahanat pidettiin auki. Nyt ne suljetaan kovaa vauhtia.
Hieman tilastoa varastoista:
The inventories to sales ratios show the relationship of the end-of-month values of inventory to the monthly sales. These ratios can be looked at as indications of the number of months of inventory that are on hand in relation to the sales for a month. For example, a ratio of 2.5 would indicate that the retail stores have enough merchandise on hand to cover two and a half months of sales.
Kuten nähdään dollarimääräisesti varastojen arvot ovat kohonneet koronadipistä todella nopeasti osin nousseiden hintojen siivittämänä ja suurimpien pullonkaulojen poistuessa. Samaan aikaan niiden määrä suhteessa myyntiin on ollut todella matala, mikä kertoo siitä, että kysyntä oli todella vahvaa.
Nyt voi sitten pallotella ajatusta tilanteessa, jossa kysyntä romahtaa ja myynti laskee.
Menetetty vuosikymmen olisi Yhdysvalloissa dramaattinen asia, koska sellaista ei ole koettu 10 vuoteen (edellinen rumba 2000–2013, sitä edellinen 1968–1982).
Mutta Suomessa ja muualla maailmassa ollaan mörnitty jo 10-20 vuotta. 
Sama meno siis vain jatkuisi. Kokonaisuutena sijoittajien tuotot ovat tulleet muualla lähinnä osingoista. Jos haluaa korkeampaa tuottoa, pitää löytää kasvualoja tai veivata paljon.
Sijoittamisesta kokonaisuutena tulee vaikeampaa tietysti jos se paraskin markkina vain mörnii. Muualla tuo tavallaan on vain vanhan olotilan jatkumoa.
Lisäys: tämän seikan muistaminen auttaa pitämään jalat maassa: osakkeet eivät ole niin kummoisa omaisuusluokka, vaikka se onkin parhaimmistoa eri vaihtoehdoista pitkässä juoksussa.
https://giphy.com/clips/hamlet-titanic-so-long-its-been-84-years-CvHALswPAA34FjihPs
Tulevan viikon pörssien suuntaa ei tarvitse arvailla?
Noh, voi olla että nyt jo tarvitsee arvuutella. Sentimentti on jo niin synkkä et kääntyy piakkoin jo itseään vastaan. Jokin positiivinen uutinen, niin shorttaajille saattaa tulla kiire. Ja varmaan sitä rahaakin vielä odottaa sijoituksia varten. Toki mahdollista että lopullinen pohja on vielä edessä, mutta hyvin mahdollista että väliin saadaan rekyyliä.
FED on nyt selkeästi löytänyt linjansa ja teemansa. Ei kait kukaan noista lausunnoista enää kukaan ylläty? Puheet on toki yksi lisäkeino saada inflaatiota laskuun. Olen alkanut epäilemään että uskovatkohan he itsekään omiin tulevaisuuden skenaarioihin - sen verran synkkää viestiä työntävät ulos yrittäen korjata virheitään.
Niin se sentimentti, onkohan jo täällä ollut…?
Jos viikonloppuna tapahtuu jotain dramaattista (frekvenssi tyyliin kerran kymmenessä vuodessa)…
… ehkä voisi heittää kurssilaskulle 60/40?
Mutta melkein aina oletusarvoisesti pääsee lähimmäksi totuutta sunnuntaina jos sanoo että kurssinousun/laskun todennäköisyys seuraavaan perjantaihin mennessä on 51/49 tms.
Markkina ei tottele kenenkään ennusteita.
Ajattelinkin että 75 pisteen nosto ei ole mikään yllätys ja markkinat ottaa sen ilolla vastaan. Toisin kävi koska FEDillä oli muita huonoja uutisia mm. 2023 arviot.
Joten joko se lipas olisi nyt tyhjä? En ole ehkä sittenkään varma ja kaikenlaista voi vielä maailmassa tapahtua ennen seuraavaa kertaa.
Niin hyvä kysymys… Mitäs vielä voisivat heittää hatustaan… että talous on menossa rajuun taantumaan… siis sanallisesti sanovat “hard landingin” olevan jotain mitä ei voida välttää? Mutta sehän kääntyisi puolestaan periaatteessa positiiviseksi, koska elvytys.
Toki jos edelleen jatkavat inflaatio - ja korkoennusteiden nostamista. Mutta vieläkö voisi jatkua… ehkä pohjainflaation osalta? Itse kuulun siihen sakkiin joka uskoo inflaation taittumiseen ja ennemmin näen deflaation uhkana 6-9 kk aikana. FED tuntuu pysyvän härkämäisesti kannassaan - se voi kyllä olla tarkoituksellista siihen asti kunnes inflaatiomittarit heilahtavat kunnolla alaspäin.
siis 100 pinnaa noston todennäköisyys oli jotain 15% ja 75 todnäköisyys oli sitten ne loput.
Tietenkään FEDin ei (taaskaan) tarvinnut tehdä kuin se mitä markkina odottaa, pieni kuorrutus tietysti korotusen jatkotarpeista höpinäosuudessa ettei kokonaan lopeteta FEDiä.
Jos inflaatio ei olisi jo karannut pullosta niin voitaisiin tietysti nostella 0.5 kerrallaan ja katsoa rauhassa mitä tapahtuu. Mutta nyt pelkäävät että heidät muistetaan siitä että “silloin hyperinflaatio pääsi käsistä”.
Terminaalikoron ennusteet ovat siellä 4.5…5% välissä tällä hetkellä, joten markkina uskoo että koronnostot kyllä lakkaavat pian. Mutta nyt on tullut yhtä iso mörkö horisonttiin, eli megalama. Raaka-aineiden käytännön romahdus, on yhtä lailla huolestuttavaa.
Ja huom, toisin kuin 2008 tai 2020, nyt ei ole mahdollista tuoda elvyttävää rahapolitiikkaa pöytään. Eli talous joutuu itse korjaamaan rakenteensa, lähinnä ylisuuren velan, joka jo näillä korkotasoilla näivettää kuluttajien ostovoiman, mutta myös yritysten investointikyvyn.
Stagflaatio väijyy horisontissa, ja nyt ei tee valtavaa virhettä jos panostaa käteiseen - ainakin kunnes saadaan parempi näkyvyys jatkoon. Myöskään pelkkä stagnaatio ei ole hyvä lapuille taskussa, mutta se voi saada edes bondit nousuun. (siis arvon, ei yieldiä)
E: kuriositeettina, olen huomannut palstamantran, jatkan kuukausisijoittamista, en muuta strategiaa. Tähän sanoisin että strategiaa pitää tarkastella usein ja tarvittaessa muuttaa. Ei se seinä murru vaikka kuinka päätä siihen hakkaa.
E2: Kiinan kiinteistömarkkinaan ei ole mitään uskoa mutta ei tämä jenkkiyhtälökään oikein vakuuta, kun “mortgaget” on siellä jossain 6 prosentin paikkeilla ja samaan aikaan varakkuuden tuntu on karannut sitä -50% YTD tahtia sieltä pörsseist. . lähde hesari
E3: siis uskon että markkina pelkää enemmän inflaatiota ja korkoa nyt lyhyellä tähtäimellä, mutta sitten kääntyy huoleksi siitä megalamasta. Jatkan puttina tai korkeintaan runsaalla cashilla vielä, sitä isoa parin päivän laskua ei ole vielä tullut.
Tässä on ehkä hieman kevyempää juttua, mutta sopinee silti tähän ketjuun. Sijoitustieto.fi.n Aki Pysing kirjoitteli tällä kertaa koroista, jutussa on hieman historiallistakin asiaa. 
"Odotan osakemarkkinoiden löytävän pohjansa ennen kuin eurokorot kääntyvät laskuun. Milloin tämä mahtaa tapahtua, on miulle sumuista, kuten valitettavasti aina.
Muita suosittelen tekemään osakkeilleen ja luotoilleen, mikä itsestä hyvältä tuntuu. Mutta joka tapauksessa välttelemään paniikkinappuloiden painelua ainakaan kännissä ja läpällä."
Jos sallit (tai vaikka et sallisikaan), opponoin hiukan kun olen itsekin liittynyt mainitsemaasi jatkan kuukausisijoittamista- leiriin.
Strategiaa voi olla järkevää muuttaa aika ajoin maailman muuttuessa. Epäilen kuitenkin vahvasti ettei sitä kannata tehdä kulloisenkin päivän kuumimman puheenaiheen mukaan. Ja koska tämän päivän puheenaiheet numero yksi ja kaksi ovat inflaatio ja korot, niin epäilen vahvasti etteivät ne raketoi jatkossa aivan siihen malliin kuin lehdistön otsikoista ja foorumin synkimmistä arvioista voisi päätellä. Jos esim. mietit millaisia otsikoita mediassa oli viime vuoden kesällä, vain pari kuukautta ennen indeksien huippua, niin kuinka hyvin ne ovat kestäneet aikaa?
Pohjat saattoivat hyvin olla perjantaina, tai ne saattavat olla kolmen vuoden päästä torstaina. Ei minulla ole aavistustakaan ja olen mitä todennäköisimmin aikaisessa, mutta ennemmin tai myöhemmin tämä taas kääntyy. Sitä paitsi tätä synkistelyä on hauska kontrata,
Itse jäin kanssa miettimään samaista kohtaa,
Uskooko Expaco_b että nyt ensimmäistä kertaa nähdään vähintään 30 vuotta kestävä laskumarkkina?
Se olisi ainoa tilanne missä ainakin itseni kannattaisi lopettaa kuukausittainen rahan sullominen pörssiin?
Täytyy myöntää että kyllä siinä jo ensimmäisen 25 vuoden laskettelun jälkeen saattaa alkaa itsellä olla usko koetuksella ja voisin myydä pohjiin siinä kohtaa 
Mielenkiintoinen Russell Napierin luento tullut esille vastikään:
Sinäänsä ei mitään uutta hänen näkemyksiinsä, joita täällä jokin aika sitten jo käsitelty, mutta tässä keskitytään enemmän euroon, joka toki näillä maailmankolkilla kiinnostaa. Napier tosiaan näkee, ettei rahapolitiikka ole enää keskuspankkien käsissä, vaan todellisuudessa olemme siirtyneet ns. fiskaalidominanssiin, joissa valtioiden hallitusten poliittiset päätökset ohjaa laivaa. Tästä löytyy paljonkin viime aikaisia esimerkkejä esim. Saksasta. Napierin näkemysten perusteella esim. tässä ketjussa kiinnitetään suhteessa ihan liikaa huomiota Powellin puheisiin, kun pitäisi ennemmin seurata mitä eri valtiot tekee.
Euron ongelmina listaa keskitetyn hallinnon puutteen juurikin sillä fiskaalitasolla. Eri maat tukee omia kansalaisiaan ja yrityksiään eri tavalla, mikä muodostaa ongelmia kilpailulle ja inflaatio kehittyy helposti ihan eri tavalla rahaunionin sisällä. Velkaisuuserot on räjähtäneet valtioiden välillä käsiin. Vasten yleistä näkemystä Napier ei näe Italiaa suurimmaksi riskiksi, koska vaikka sen valtionvelka on korkein, ei sen yksityinen sektori ole kovinkaan velkaantunut. Suurempana riskinä hän näkee esim. Ranskan, jonka kokonaisvelkaantuneisuusaste on yksityinen sektori mukaanlukien huolestuttavan korkea.
Suomea ei toki mainita, mutta meilläkin hyvä tunnistaa hyvin pitkälle velkaantunut yksityinen sektori, joka erityisesti kotitalouksien osalta on vielä pääosin muuttuvakorkoisissa lainoissa. Olen maininnut tästä ennenkin, mutta Suomi saattaa itse asiassa olla korkojen nousulle huomattavasti Italiaa haavoittuvaisempi näistä tekijöistä johtuen.
EUR/USD käväissyt tänään jopa alle 0,96:n. EUR/SEK taas noussut lähes 11:n, eli kruunu vielä euroa heikompi suhteessa dollariin. Nämä on aika hurjia lukuja ja muutoksia vaikkapa vuoden takaiseen verrattuna. Maailmantalous tuntuu olevan vähän joka puolella jonkin asteisessa epätasapainotilassa. Se ei kuitenkaan ole pelkästään uhka vaan myös mahdollisuus rohkealle sijoittajalle
Kai se on pakko vastata näihin kevyisiin heittoihin, en ole puhunut laman pituuksista mitään, mutta kannattaa miettiä sitä strategiaa nyt oikeasti. Tämä nollakorkomaailman poistuminen näin äkisti on iso epäjatkuvuuskohta, jolla on varmasti iso vaikutus eri toimialojen menestykseen. Ei pelkästään kuukausisäästämisen suhteen, mutta erityisesti sen salkun sisällön ja allokaation suhteen. Varsinkin OS tileillä muutoksia saa tehdä vielä verovapaasti.
Yleensä sinnikäs lasku päättyy kiihtyvään laskuun kunnes käännetään ylös. Katson rauhassa tuleeko sellainen tälläkin kertaa ennen kuin käännyn optimistisempaan suuntaan. Tämäkään karhuinen näkemys muutetaan sitten optimistisemmaksi kun saadaan selvyyttä talousnäkymiin. (jos aihetta on)
