Yhdysvallat ja Fed onnistuneesti hajauttaa inflaatio-ongelmansa muualle maailmaan. Suurin osa energiakaupasta tehdään dollareissa puhumattakaan sen asemasta reservivaluuttana.
Ainakin yksi poikkeuskin näyttää olevan nimittäin Sveitsi
Quarterly non-financial accounts for general government [GOV_10Q_GGNFA]
Ei ole ennustetta, mutta 2022 Q1 vaje oli reilu 3% BKT:sta. Yllättävän “hyvä”, mutta en tiedä onko koko totuus.
Koronakriisissä budjettivaje oli USA:ta pienempi varmaankin, koska elvytettiin paljon myös antamalla lainatakauksia yksityiselle puolelle.
2 tykkäystä
Korkojen nousun pitäisi laskea luotonantoa. Yhä pienemmällä joukolla on varaa lainata. Myös valtiolla on yhä suurempia vaikeuksia rahoittaa menojaan joka pakottaa kiristämään vyötä. Miksi laitaa rahoja US kymppivuotiseen 3,8% korolla jos FED Funds over night antaa nyt 3% vuoden vaihteessa 4%.
Tässä videossa sanottiin että money market fundeihin (mmf) ei ole vielä tullut ryntäystä. Mmf guru oli siitä hiukan yllättynyt, mutta oli luottavainen että jahka niiden korko nousee Fedin mukana niin rahaa menee mmf:iin parkkiin yhä enemmän. Tämä raha on pois kaikesta muusta osakkeet, velkakirjat, asunnot, kulutus jne.
1 tykkäys
Ylätason keskusteluun:
Heiluntaa odotettavissa lyhyellä tähtäimellä, bear saattaa olla pitkäänkin…
MARKETS
Futures are up, pointing to an opening rebound for stocks after the Dow industrials closed in bear-market territory. I’m James Willhite, setting you up for Tuesday’s trading.
The British pound is staging a partial bounceback, and benchmark U.K. government bonds are also rallying. Bitcoin has clawed back above $20,000. A flurry of data is due this morning, including durable-goods orders, home prices and sales and a reading on consumer confidence
2 tykkäystä
Mietin tovin laitanko tähän ketjuun (”putkien räjähtely ei vaikuta pitkän aikavälin kassavirtoihin”) mutta Euroopan kaasusta 25 % tulee Norjasta ja jos noille putkille kävisi jotain…
Hyvä tiedostaa sekasorron mahdollisuus. Vaikea tosiaan kvantifioida vaikutusta pörssiin ja tottakai taas pitkässä juoksussa asiat yleensä lutviintuu mutta tämäkin epävarmuus painaa osakkeita.
38 tykkäystä
Hoenig olisi ollut Fedin chair vuonna 2010, ja nyt ei olisi läheskään tällainen krapula.
4 tykkäystä
Vaikea sanoa. Julkinen puoli veti elvytystä pois melko kovalla vauhdilla samalla, kun yksityinen puoli vielä haukkoi happea ja rakensi taseitaan kriisin jäljiltä. Joku kertoi Obamalle että Liittovaltion rahat on loppu mikä oli tietysti täysin falski väite. 
Jos keskuspankki olisi ollut siihen päälle vielä tiukka, olisi elpyminen mahdollisesti ollut vieläkin kankeampaa.
Kenties isoin virhe oli (näistähän voi depatoida loputtomasti) liian vähäinen julkinen elvytys tuolloin. Jos sitä olisi tehty runsain mitoin olisi keskuspankit voineet olla kireämpiä.
Mutta nyt on nyt eikä tehtyä saa tekemättömäksi.
Täytyy myös jälleen huomauttaa että ohjauskoron ulkopuolella keskuspankin valta talouteen on hyvin rajallinen ja ennustuskyky ehkäpä parhaimmasta päästä mutta silti heikko. Hekin heiluu kuin lastu laineilla mutta ison vasaran kanssa. Jos talouden ongelmat on muuta kuin nauloja niin voi voi.
Keskuspankki ei mahda mitään demografialle, talouspolitiikalle, muiden maiden säästämis- ja kulutusratkaisuille, teknologiselle kehitykselle, luonnonilmiöille, sodille yms.
Lisäys: Fedin ajatteluun vaikutti finanssikriisissä paljon tutkimus 30-luvun lamasta ja se halusi välttää ne virheet. Näitä virheitä mm. oli likviditeetin kiristäminen kriisissä mikä niitti pankkeja kuin heinää. Ilman talletussuojaa (se tuli vasta kriisin jälkeen) efekti oli katastrofaalinen talouteen kun ihmisten säästöt tuhoutuivat.
Sen lisäksi talouspolitiikka ja rahapolitiikka (muistaakseni molemmat) kiristyivät niin että 37–38 humpsahdettiin taas taantumaan. Sekin oppi kaikui mielessä 2010-luvun alussa.
14 tykkäystä
Paljonkos heikko euro pahentaa inflaatiota? Eikö näin tapahdu kaikelle kaupankäynnille joka käydään dollareissa? Esim. Öljyn hinta laskenut huomattavasti mutta pumppuhinnat eivät niinkään koska euro heikkenee samaa tahtia.
8 tykkäystä
Eipä tuo taala nyt ole sentään niin lujaa vahvistunut.
Kesäkuussa kun barreli oli 120, oli taala 1.05.
Nyt 77 ja 0.96
Eli öljy laskenut kolmanneksen, euro 10%.
3 tykkäystä
No huh huh, siinäpä kysymys tähän aamuun 
Minulla ei ollut “varastossa” tilastoja, mutta penkomalla löysin IMF:n Gita Gopinathin tutkimuksen (kylläkin vuodelta 2015), jossa vaikutusta on vertailtu eri maiden kesken. Lopulliseen valuutan ja inflaation väliseen linkkiin vaikuttaa pitkälti ulkomaankaupan rakenne: niillä mailla, joilla tuontituotteiden osuus kulutuksesta on suuri, ja joilla tuonti on ulkomaan määräisessä valuutassa, valuuttakurssin vaikutus inflaatioon on suurempi. Tuon tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa 93 % tuonnista laskutettiin dollareissa eli kotimaan valuutassa, jolloin USA:ssa “suojaus” valuuttakurssimuutoksia vastaan oli parempi kuin useissa maissa. Toista ääripäätä taas edustaa Turkki, jossa vain 3 % tuonnista laskutetaan liiroissa. Moni euromaa on näiden kahden välissä, sillä esim. Saksassa oman valuutan määräinen osuus tuonnista oli 30 %. Tässä ote tutkimuksen tuloksista (s. 36).
26 tykkäystä
Saksalaisten kuluttajien luottamus on laskenut aina uusiin pohjiin jo neljä kuukautta peräkkäin. Lähellekään tällaisia lukuja ei ole mitattu kahteenkymmeneen vuoteen. Saksassa (ja Euroopassa) eletään hyvin poikkeuksellisia aikoja. Euroopan energiainfrastruktuuri on edelleen mitä luultavimmin sabotaasien kohteena tulevana talvena aiheuttaen talouteen isoja vaikeuksia.
7 tykkäystä
Paljonkohan Euroopan pörssit ottaa alas jos tuo Norjan putki tai tietoliikennekaapelit kohtaa sabotaasia jonka korjaamisessa tulee kestämään? Todennäköisyyshän tälle on varmaan minimissään 20-30%.
6 tykkäystä
Aika korkean todennäköisyyden tuolle arvoit. Kyseessähän olisi hyökkäys NATO-maahan, joten pörssit reagoisivat sen mukaisesti. Mutta se ei olisi suurin huolenaihe.
6 tykkäystä
Tarkoitukseni ei ole levittää jälkiviisastelun ilosanomaa.
Päätösten laatua ei pidä arvioida lopputulosten perusteella vaan sen perusteella kuinka laadukas päätöksentekoprosessi oli kulloinkin saatavilla olevan tiedon perusteella.
Ja on totta että makrossa hyvin herkästi voi syyllistyä siihen että yksinkertaistaa syy–seuraus-suhteita. Esim. Fed voi saada kehuja tai syytöksiä hyvin summittaisesti asioista joiden taustalla on lukematon määrä muuttujia.
Ja kyllä, finanssipolitiikan päättäjät laittoivat Fedin hankalaan tilanteeseen 2010. Toisaalta Fed oli aiheuttanut finanssikriisin holtittomalla rahapolitiikallaan.
the Committee intends to purchase a further $600 billion of longer-term Treasury securities by the end of the second quarter of 2011, a pace of about $75 billion per month
2010 U.S. bkt oli 15 300 miljardia silloista USD.
Eli suunnitelma 3.11.2010 oli ostaa bondeja 4 % bkt:sta vastaava määrä.
- Ostetaan lähtökohtaisesti tuon verran ja katsotaan tilannetta uudestaan prossessin edetessä.
Välitön reaktio markkinoilla hukkui normaaliin hälyyn.
| korkokäyrä | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1.11.2010 | 1.12.2010 | |||
| 2y | 0,50 % | 0,60 % | ||
| 5y | 1,40 % | 1,90 % | ||
| 10y | 2,80 % | 3,30 % | ||
| 30y | 4,20 % | 4,40 % |
Ajatellaan että vaikkapa Tanskan keskuspankki olisi tehnyt vastaavan irtioton vanhoista toimintatavoistaan tuolloin. Suora vaikutus maailmantalouteen olisi ollut hyvin pieni siinäkin tapauksessa – samoin kuin tuolla Fedin QE2:llä oli.
Mutta sitten tämä:
On kaveriporukka jolla on takana kolme rankkaa vuotta. Pahimmasta on päästy yli mutta kaikki ovat ryytyneitä.
Porukan karismaattinen keskushahmo päättää lähteä muutamaksi kuukaudeksi Balille nollaamaan. Siellä tulee otettua drinksua. Takaisin tullessaan hän vaikuttaa hitusen hyvävointisemmalta kuin lähtiessään.
Sitten reilut kymmenen vuotta myöhemmin kaveriporukasta muutama muu jäsen saa haimatulehduksen. Lähtikö kaikki siitä liikkeelle että porukan keskushahmo näytti mallia?
Jos Tanskan keskuspankki olisi tehnyt jotain vastaavanlaista kuin Fed 2010
- muut olisivat kiinnittäneet vähemmän huomiota vs. Fedin linjaukset
- Tanskan kruunun mahdollinen laskupaine ei useimmille ole vastaava potentiaalinen huolenaihe kuin USD laskupaine
QE2:n perintöä?
- reaalitalouden toimijoilla ja sijoittajilla tuudittautuminen QE eternityyn paikka paikoin
- aluksi toki valitettava austerity, myöhemmin valaistuminen siitä että vajeilla ei ole väliä ==> syömävelkaantuminen, ei tarvetta rakenteellisille uudistuksille
- assetteihin liittyvä globaalisti ainutlaatuisen laaja ja syvä nousumarkkinapsykologia ==> nyt varallisuusarvot sulamassa ja velat jäljellä
- tuotannolliset investoinnit epämuodikkaita – toki tästä oli oireita jo aiemmin
- eriarvoisuuden kärjistyminen ==> polttoainetta populismille
Edit: QE2 tietty
7 tykkäystä
https://twitter.com/saxena_puru/status/1575079666234593280?s=21&t=FX89I5Y4vVdWnoagQqE0CA
Britannian keskuspankki markkinoiden ensimmäinen uhri. Taitaa muut keskuspankit kohdata saman kohtalon pian.
18 tykkäystä
3 tykkäystä
BofA:n hyvät uutiset; surkeus (karhumarkkina) jatkuu enää reilut 20pb.
Huonot uutiset: laskua vielä reilusti jäljellä…
history says bear market ends Oct 19th 2022 (35th anniversary Black Monday) with S&P 500 at 3020
3 tykkäystä
Fedin itseluottamus kiristää rahapolitiikkaa on tänään varmaankin kovempi kuin viikko sitten.
Hirveän paljon ahtaammassa raossa oleva BoE saa markkinat vakautettua hienosti.
Jos USAn markkinoilla tulee jotain hämminkiä, puoli sanaa Fedistä ja pandemialikviditeetti fomottaa niin että huoli on vain se että markkinat nousee hirveästi liikaa.
Eli selusta sikäli varmistettu ja voi kiristää niin paljon kuin sielu sietää.
5 tykkäystä
Päivässä -20%. Britanniassa korkojen nousu saatiin taitettua keskuspankin ilmoituksella aloittaa velkakirjojen ostot.
7 tykkäystä