Tänään julkaistu Saksan Ifo:n yritysilmapiiri-*indeksi alitti ennusteen. Alempia lukuja on mitattu koronakuopan aikana keväällä 2020 ja finanssikriisin aikoina 2008 - 2009.
Kun heinäkuun lopulla IFO-indeksin lukema oli 88,6 , Piksussa kirjoitettiin:
Vaikea edelleenkään nähdä mitään positiivista saati käännettä parempaan osakkeille. Tämän hetkinen konsensus taitaa olla että talvi 23 tulee olemaan kaasun suhteen pahempi kuin tuleva talvi. Alla vaikutus kaikkein välttämättömimpään jo nyt.
Korot tulee nousemaan kestää talous sitä tai ei, vaikka edelleen tuntuu some keskusteluissa olevan turhaa toiveikkuutta johonkin muuhun ja jopa nopeasta paluusta deflaatioon vouhotetaan yleisesti. Kuvastaa vain kuinka yleinen optimismi osakemarkkinoita kohtaan ei edelleenkään ota laantuakseen, vaikka reaalitalous muuta koittaa kertoa.
Credit spreadit ovat jatkaneet repeämistään, palaten kesän huipputasoille:
Lainaajien, etenkin spurgulainaajien, lainakorot nousevat vauhdilla.
Valuuttakurssimuutokset tulee myös olemaan vipuna spurguille. Tämä myös pakottaa keskuspakkeja pysymään alkuperäisessä mandaatissaan, tapahtuupa osakemarkkinoilla mitä tapahtuu.
@Isa_Hudd ja @Marianne_Palmu makroilivat taas Turussa. Tämä video ei löydy Inderesin kanavalta, vaan Inderes Nordic -kanavalta. 
“Last week the central bank of the United States, the Federal Reserve System (Fed) expectedly delivered the third consecutive 75 basis points hike to the target rate. This was the fifth increase in total this year, and the message is clear: Fed is not hitting the brakes. In order to tame the inflation, sacrifices have to be made.”
Contents:
00:00 Introduction
00:20 Marianne
00:51 Isa
01:11 Fed- not hitting breaks
02:22 Too late on the ball?
03:15 Employment rate + wage pressure in the US
04:39 The sacrifices ahead
Tiistaihuomenta! Taloudesta on kuulunut kovin paljon ei-niin-mairittelevia uutisia, mutta alla oleva TS Lombardin kokoama inflaatiotaulukko näyttää edes jotakin positiivista, jostä täälläkin foorumilla on uumoiltu. Ylemmät rivit näyttävät raaka-aineiden hintapaineiden jo hellittäneen. Jos haluaa olla optimisti, kannattaa keskittyä pelkästään niihin :). Tärkeintä toki olisi saada nuo taulukon keskiosan rivit sinertämään myös.
Monien raaka-aineiden halpeneminen kertoo taantuman lähestyvän mutta inflaatiossa on tarpeeksi laajuutta ja momentumia niin että kyseessä on stagflatorinen tilanne. Kuinka kauan se sitten jatkuu, en lähde ennustelemaan.
Korkoennusteet on aina vain ennusteita, mutta OECD ei ainakaan usko etteikö euroalueellakin jouduta (päästä?) nostamaan ohjauskorkoa 4 %:iin. Siis melkein 
tasolle.
Moni sijoittaja saattaa tyydyttyä ajatukseen, ettei Italian takia korkoja voisi nostella, mutta eiköhän vakautusmekanismin avulla tuonkin voi ratkoa. Italia on kuitenkin ”vain” talouden kooltaan alle pari biljoonaa euroa kun koko eurotalous on yli kymmenen biljoonaa euroa.
4 % ohjauskorolla olisi mielenkiintoisia vaikutuksia sijoittajan kannalta. Ensinnäkin todnäk. ainakin lyhyistä velkakirjoista, ehkäpä jopa säästötileiltä, alkaisi saamaan vastaavaa tuottoa.
Siinä voi äkkiä alkaa osakkeiden 3-4 % osinkotuotto näyttämään kalpealta, koska osakkeet ovat todella riskisiä.
Efekti osakkeiden nykyarvoon on vekkuli. Viime vuosinahan euroalueen riskitön korko on ollut nolla. ERPiä voi laskea monella tapaa, mutta esim. tässä PWC:n (joku random konsulttikioski vai…?) arvio Helsingin pörssin equity risk preemiolle on ollut 7 % maissa.
Oletetaan, että tuo 7 % pysyy ennallaan (naiivi oletus talouden sulaessa). Onhan se jo jenkeissäkin 6 % muistaakseni Damodaranin dynaamisissa laskelmissa.
4 + 7 = 11 %.
Inderesin DCF:ien keskimääräinen WACC on 8 %…
DCF on monelle syystäkin kummajainen, mutta lopulta kyse ei ole sen kummoisemmasta asiasta kuin a) ennustaa tulevaisuuteen firman koko elinkaaren vapaa kassavirta ja b) ottaa huomioon se seikka että euro tänään on arvokkaampi sijoittajalle, kuin euro huomenna eli kassavirtojen nykyarvoa ”alennetaan”, diskontataan, tähän päivään.
Esim. 10 % pääoman kustannuksella euro nyt on 1 euro, vuoden päästä 91 senttiä (1€ / (1 + 10 %)) jne.
Päässä laskeminen on vaikeaa, mutta jokainen voi kohtuullisen nopeasti laskea mitä käy vaikkapa firmalle, jolle ennustetaan 5 % kassavirran kasvua pitkälle tulevaisuuteen kun diskonttokorko rävähtää pari pykälää ylemmäs.
Toinen ja helppo tapa ajatella asiaa on miettiä se staattisesti.
Jos firman tulos on vakaa, sanotaan FCF per osake olisi 10€ ja diskonttokorko 8 % olisi käypä arvo 125€ ja eräänlainen kassavirroista juonnettu P/E -luku 12,5.
Entä jos diskonttokorko nousee 11 %:iin?
Osakkeen arvo olisi 91€ eli melkein 30 % lasku! 
Uusi bulkki P/E-luku staattiselle firmalle on 9x.
Huom. käytännössä näin ne P/E-luvut pitäisi (mielestäni) juontaa firmoille, ei verrokeista tai hihasta revittynä.
Ostaessaan nyt osakkeita jotka näyttävät vuosien 2017–2021 kontekstissa ”halvalta” kannattaa muistaa että se eilisen P/E 12,5 saattaa olla tänään 9x. Mitä kauempana nuo kassavirrat on, sitä suurempi vipuvaikutus.
Sijoittaja voi helposti vitsailla, että esimerkiksi Qt:n EV/Sales 30x on nyt P/E 30x, mutta takana on pitkälti juurikin se seikka että sen kaltainen kasvuyhtiön kassavirtojen arvo tämän päivän vinkkelistä on murentunut. (Fiksut) sijoittajat eivät siis ole multippelia vaihtaneet vaan tuo juontaa yhtiön kassavirroista joilla arvioidaan sen käypä arvo. Kassavirtoja taas ajaa kasvu ja kasvun kannattavuus.
Lisäys: tietysti diskonttokorkoa pitäisi arvioida koko firman elinkaaren ajaksi ja 11 % korko olisi melko tyly oletus. Mutta en ole varma, ajatteleeko sijoittajien enemmistö näin jos korot nousisi korkeammalle koska olemme mestareita projisoimaan asioiden nykytilaa tulevaisuuteen.
Onko jollakulla tuoretta ennustetta euroalueen budjettivajeesta ensi vuodelle?
Vajetta tullee isosti ja QE jatkuu koska periferia. Lisäksi heikko euro ja energiaongelma. Koronnosto on sitten tapa kompensoida noita.
Näissä yksinkertaistetuissa pohdinnoissa jää tosin äkkiä olennaisia muuttujia pois. Jos korkotaso nousee kertoo se myös inflaatio/luotonannon kasvuodotuksista. Näiden voi olettaa vaikuttavan positiivisesti kannattavan ja hinnoitteluvoimaisen yrityksen kassavirtoihin tulevaisuudessa.
Nousevat korothan on olleet kai historiallisesti ihan hyvä juttu osakkeille, jos vaan talouskin on kasvanut samaan aikaan. Stagflaatio on toki sitten se konkreettinen riski, että tulee osakkeissa turpaan ja kunnolla.
Yhdysvallat ja Fed onnistuneesti hajauttaa inflaatio-ongelmansa muualle maailmaan. Suurin osa energiakaupasta tehdään dollareissa puhumattakaan sen asemasta reservivaluuttana.
Ainakin yksi poikkeuskin näyttää olevan nimittäin Sveitsi
Quarterly non-financial accounts for general government [GOV_10Q_GGNFA]
Ei ole ennustetta, mutta 2022 Q1 vaje oli reilu 3% BKT:sta. Yllättävän “hyvä”, mutta en tiedä onko koko totuus.
Koronakriisissä budjettivaje oli USA:ta pienempi varmaankin, koska elvytettiin paljon myös antamalla lainatakauksia yksityiselle puolelle.
Korkojen nousun pitäisi laskea luotonantoa. Yhä pienemmällä joukolla on varaa lainata. Myös valtiolla on yhä suurempia vaikeuksia rahoittaa menojaan joka pakottaa kiristämään vyötä. Miksi laitaa rahoja US kymppivuotiseen 3,8% korolla jos FED Funds over night antaa nyt 3% vuoden vaihteessa 4%.
Tässä videossa sanottiin että money market fundeihin (mmf) ei ole vielä tullut ryntäystä. Mmf guru oli siitä hiukan yllättynyt, mutta oli luottavainen että jahka niiden korko nousee Fedin mukana niin rahaa menee mmf:iin parkkiin yhä enemmän. Tämä raha on pois kaikesta muusta osakkeet, velkakirjat, asunnot, kulutus jne.
Heiluntaa odotettavissa lyhyellä tähtäimellä, bear saattaa olla pitkäänkin…
MARKETS
Futures are up, pointing to an opening rebound for stocks after the Dow industrials closed in bear-market territory. I’m James Willhite, setting you up for Tuesday’s trading.
The British pound is staging a partial bounceback, and benchmark U.K. government bonds are also rallying. Bitcoin has clawed back above $20,000. A flurry of data is due this morning, including durable-goods orders, home prices and sales and a reading on consumer confidence
Mietin tovin laitanko tähän ketjuun (”putkien räjähtely ei vaikuta pitkän aikavälin kassavirtoihin”) mutta Euroopan kaasusta 25 % tulee Norjasta ja jos noille putkille kävisi jotain…
Hyvä tiedostaa sekasorron mahdollisuus. Vaikea tosiaan kvantifioida vaikutusta pörssiin ja tottakai taas pitkässä juoksussa asiat yleensä lutviintuu mutta tämäkin epävarmuus painaa osakkeita.
Hoenig olisi ollut Fedin chair vuonna 2010, ja nyt ei olisi läheskään tällainen krapula.
Vaikea sanoa. Julkinen puoli veti elvytystä pois melko kovalla vauhdilla samalla, kun yksityinen puoli vielä haukkoi happea ja rakensi taseitaan kriisin jäljiltä. Joku kertoi Obamalle että Liittovaltion rahat on loppu mikä oli tietysti täysin falski väite.
Jos keskuspankki olisi ollut siihen päälle vielä tiukka, olisi elpyminen mahdollisesti ollut vieläkin kankeampaa.
Kenties isoin virhe oli (näistähän voi depatoida loputtomasti) liian vähäinen julkinen elvytys tuolloin. Jos sitä olisi tehty runsain mitoin olisi keskuspankit voineet olla kireämpiä.
Mutta nyt on nyt eikä tehtyä saa tekemättömäksi.
Täytyy myös jälleen huomauttaa että ohjauskoron ulkopuolella keskuspankin valta talouteen on hyvin rajallinen ja ennustuskyky ehkäpä parhaimmasta päästä mutta silti heikko. Hekin heiluu kuin lastu laineilla mutta ison vasaran kanssa. Jos talouden ongelmat on muuta kuin nauloja niin voi voi.
Keskuspankki ei mahda mitään demografialle, talouspolitiikalle, muiden maiden säästämis- ja kulutusratkaisuille, teknologiselle kehitykselle, luonnonilmiöille, sodille yms.
Lisäys: Fedin ajatteluun vaikutti finanssikriisissä paljon tutkimus 30-luvun lamasta ja se halusi välttää ne virheet. Näitä virheitä mm. oli likviditeetin kiristäminen kriisissä mikä niitti pankkeja kuin heinää. Ilman talletussuojaa (se tuli vasta kriisin jälkeen) efekti oli katastrofaalinen talouteen kun ihmisten säästöt tuhoutuivat.
Sen lisäksi talouspolitiikka ja rahapolitiikka (muistaakseni molemmat) kiristyivät niin että 37–38 humpsahdettiin taas taantumaan. Sekin oppi kaikui mielessä 2010-luvun alussa.
Paljonkos heikko euro pahentaa inflaatiota? Eikö näin tapahdu kaikelle kaupankäynnille joka käydään dollareissa? Esim. Öljyn hinta laskenut huomattavasti mutta pumppuhinnat eivät niinkään koska euro heikkenee samaa tahtia.
Eipä tuo taala nyt ole sentään niin lujaa vahvistunut.
Kesäkuussa kun barreli oli 120, oli taala 1.05.
Nyt 77 ja 0.96
Eli öljy laskenut kolmanneksen, euro 10%.
