No huh huh, siinäpä kysymys tähän aamuun 
Minulla ei ollut “varastossa” tilastoja, mutta penkomalla löysin IMF:n Gita Gopinathin tutkimuksen (kylläkin vuodelta 2015), jossa vaikutusta on vertailtu eri maiden kesken. Lopulliseen valuutan ja inflaation väliseen linkkiin vaikuttaa pitkälti ulkomaankaupan rakenne: niillä mailla, joilla tuontituotteiden osuus kulutuksesta on suuri, ja joilla tuonti on ulkomaan määräisessä valuutassa, valuuttakurssin vaikutus inflaatioon on suurempi. Tuon tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa 93 % tuonnista laskutettiin dollareissa eli kotimaan valuutassa, jolloin USA:ssa “suojaus” valuuttakurssimuutoksia vastaan oli parempi kuin useissa maissa. Toista ääripäätä taas edustaa Turkki, jossa vain 3 % tuonnista laskutetaan liiroissa. Moni euromaa on näiden kahden välissä, sillä esim. Saksassa oman valuutan määräinen osuus tuonnista oli 30 %. Tässä ote tutkimuksen tuloksista (s. 36).
Saksalaisten kuluttajien luottamus on laskenut aina uusiin pohjiin jo neljä kuukautta peräkkäin. Lähellekään tällaisia lukuja ei ole mitattu kahteenkymmeneen vuoteen. Saksassa (ja Euroopassa) eletään hyvin poikkeuksellisia aikoja. Euroopan energiainfrastruktuuri on edelleen mitä luultavimmin sabotaasien kohteena tulevana talvena aiheuttaen talouteen isoja vaikeuksia.
Paljonkohan Euroopan pörssit ottaa alas jos tuo Norjan putki tai tietoliikennekaapelit kohtaa sabotaasia jonka korjaamisessa tulee kestämään? Todennäköisyyshän tälle on varmaan minimissään 20-30%.
Aika korkean todennäköisyyden tuolle arvoit. Kyseessähän olisi hyökkäys NATO-maahan, joten pörssit reagoisivat sen mukaisesti. Mutta se ei olisi suurin huolenaihe.
Tarkoitukseni ei ole levittää jälkiviisastelun ilosanomaa.
Päätösten laatua ei pidä arvioida lopputulosten perusteella vaan sen perusteella kuinka laadukas päätöksentekoprosessi oli kulloinkin saatavilla olevan tiedon perusteella.
Ja on totta että makrossa hyvin herkästi voi syyllistyä siihen että yksinkertaistaa syy–seuraus-suhteita. Esim. Fed voi saada kehuja tai syytöksiä hyvin summittaisesti asioista joiden taustalla on lukematon määrä muuttujia.
Ja kyllä, finanssipolitiikan päättäjät laittoivat Fedin hankalaan tilanteeseen 2010. Toisaalta Fed oli aiheuttanut finanssikriisin holtittomalla rahapolitiikallaan.
the Committee intends to purchase a further $600 billion of longer-term Treasury securities by the end of the second quarter of 2011, a pace of about $75 billion per month
2010 U.S. bkt oli 15 300 miljardia silloista USD.
Eli suunnitelma 3.11.2010 oli ostaa bondeja 4 % bkt:sta vastaava määrä.
- Ostetaan lähtökohtaisesti tuon verran ja katsotaan tilannetta uudestaan prossessin edetessä.
Välitön reaktio markkinoilla hukkui normaaliin hälyyn.
| korkokäyrä | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1.11.2010 | 1.12.2010 | |||
| 2y | 0,50 % | 0,60 % | ||
| 5y | 1,40 % | 1,90 % | ||
| 10y | 2,80 % | 3,30 % | ||
| 30y | 4,20 % | 4,40 % |
Ajatellaan että vaikkapa Tanskan keskuspankki olisi tehnyt vastaavan irtioton vanhoista toimintatavoistaan tuolloin. Suora vaikutus maailmantalouteen olisi ollut hyvin pieni siinäkin tapauksessa – samoin kuin tuolla Fedin QE2:llä oli.
Mutta sitten tämä:
On kaveriporukka jolla on takana kolme rankkaa vuotta. Pahimmasta on päästy yli mutta kaikki ovat ryytyneitä.
Porukan karismaattinen keskushahmo päättää lähteä muutamaksi kuukaudeksi Balille nollaamaan. Siellä tulee otettua drinksua. Takaisin tullessaan hän vaikuttaa hitusen hyvävointisemmalta kuin lähtiessään.
Sitten reilut kymmenen vuotta myöhemmin kaveriporukasta muutama muu jäsen saa haimatulehduksen. Lähtikö kaikki siitä liikkeelle että porukan keskushahmo näytti mallia?
Jos Tanskan keskuspankki olisi tehnyt jotain vastaavanlaista kuin Fed 2010
- muut olisivat kiinnittäneet vähemmän huomiota vs. Fedin linjaukset
- Tanskan kruunun mahdollinen laskupaine ei useimmille ole vastaava potentiaalinen huolenaihe kuin USD laskupaine
QE2:n perintöä?
- reaalitalouden toimijoilla ja sijoittajilla tuudittautuminen QE eternityyn paikka paikoin
- aluksi toki valitettava austerity, myöhemmin valaistuminen siitä että vajeilla ei ole väliä ==> syömävelkaantuminen, ei tarvetta rakenteellisille uudistuksille
- assetteihin liittyvä globaalisti ainutlaatuisen laaja ja syvä nousumarkkinapsykologia ==> nyt varallisuusarvot sulamassa ja velat jäljellä
- tuotannolliset investoinnit epämuodikkaita – toki tästä oli oireita jo aiemmin
- eriarvoisuuden kärjistyminen ==> polttoainetta populismille
Edit: QE2 tietty
https://twitter.com/saxena_puru/status/1575079666234593280?s=21&t=FX89I5Y4vVdWnoagQqE0CA
Britannian keskuspankki markkinoiden ensimmäinen uhri. Taitaa muut keskuspankit kohdata saman kohtalon pian.
BofA:n hyvät uutiset; surkeus (karhumarkkina) jatkuu enää reilut 20pb.
Huonot uutiset: laskua vielä reilusti jäljellä…
history says bear market ends Oct 19th 2022 (35th anniversary Black Monday) with S&P 500 at 3020
Fedin itseluottamus kiristää rahapolitiikkaa on tänään varmaankin kovempi kuin viikko sitten.
Hirveän paljon ahtaammassa raossa oleva BoE saa markkinat vakautettua hienosti.
Jos USAn markkinoilla tulee jotain hämminkiä, puoli sanaa Fedistä ja pandemialikviditeetti fomottaa niin että huoli on vain se että markkinat nousee hirveästi liikaa.
Eli selusta sikäli varmistettu ja voi kiristää niin paljon kuin sielu sietää.
Päivässä -20%. Britanniassa korkojen nousu saatiin taitettua keskuspankin ilmoituksella aloittaa velkakirjojen ostot.
Tätä uumoilen tällä hetkellä syyksi joka voisi käynnistää rallin, kenties vain karhumarkkinarallin? Nytkun ensimmäinen keskuspankki on jo kääntänyt vähän kiristysruuvia pienemmälle (BoE) niin sijoittajien konsensuksessa voi voimistua ajatus siitä että kohta ne muutkin sen tekee. Tästä tulikin mieleen että mikähän oli 2008 yleinen konsensusmielipide siitä pelastaako FED Lehmanin? Tätä ennenhän oltiin FED:in toimesta taattu Bear Stearnsin huonot lainat josta ehkä vedettiin johtopäätöksiä että Lehmanille tehdään samoin.
Saksassa kuluttajaluottamus kyntää yhä syvemmälle, mutta USA:ssa kuluttajaluottamus parani toista kuukautta putkeen ja ylitti reippaasti ennusteen.
Edit: Siis tämä lukema jo eilen.
Aikalailla lyhytnäköinen toimi kuitenkin? Pahentaa vain tilannetta pitemmällä tähtäimellä ja tullee olemaan esimerkki muille keskuspankeille. Verrokkina Turkin keskuspankin toimet? Seuraavana Ruotsalaiset?
Allaolevia all in tietyltä tasolta indekseissä ja yksittäisissä osakkeissa tyyppejä jo varmaan aika monta foorumilla. Tällä kertaa keskuspankit ei pysty pelastamaan.
Toivossa on hyvä elää… Pohjien missaaminen, ettei saanut all-in - pistää miettimään strategiaa. Kumpiko on pahempi - myöhästyä hieman vai olla liian aikaisessa? TA:ta ymmärtävät ovat tässä vahvoilla, vaikkei pohjiin osuisikaan. Tällaisena pomppupäivänä NYSE:ssä monella varmaan on jo huoli, ettei osunut pohjiin 
Kuvastaa kuinka vahvasti bullina ollaan edelleen.
Mielenkiintoisempaa on että hyvin pian Lehmanin jälkeen oli yksi tyyliin 10 % nousupäivä kun Fed vakuutti että se huolehtii finanssijärjestelmän sujuvasta toiminnasta.
Enemmänkin ehkä kuvastaa vahvaa karhua, hänhän myi salkkunsa tyhjäksi liki koronamontussa ja jätti melkoiset tuotot keräämättä.
Läheltä liippasi tänään, että koko Britannian talous olisi romahtanut Bloonbergin lähteiden mukaan.
Voineeko tuosta Britannian esimerkistä ja muuallakin nousseista koroista päätellä, että “Bond Vigilantet” on takaisin 
Jos se trendi jatkuu, niin valtiot joutuu kohta tosissaan miettimään elvytyspakettejaan, kulutustottumuksiaan ja velkaantumistaan.
Tämä Britannian tapaushan on kai tietynlaista yield curve controllia. Venttiili tässä ratkaisussa taitaa sitten olla punnan valuuttakurssi. Ainakaan heti punta ei tosin lähtenyt laskemaan sen enempää kuin mitä on jo aiemmin tehnyt.
Oma veikkaus, että FED jatkaa kiristystietä pisimpään ja siihen asti, että sillä on konkreettisia tuloksia toteutuneesta inflaation laskusta. Useimmilta muilta talousalueilta loppuu paukut aiemmin. Sitä en sitten osaa sanoa johtaako tuo edelleen nousevaan dollariin, koska markkinathan ennustaa aina tulevaa ja markkina on jo nyt ennustanut tuota USA:n suhteessa vahvempaa kehitystä.
Tuohon markkinoiden toimintaan liittyen onkin viime vuosina oppinut hyvin usein käyvän niin, että vaikka ennustaisi makrokehityksen aivan oikein ei se luonnolliselta tuntunut treidi toiminutkaan ollenkaan