Jep. Älytön ralli ollut Suomessa 22vuodessa. 18000 pistettä vuonna 2000 ja nyt 10 000. On ollut kyllä hurjaa kehitystä.
21 tykkäystä
Lohdutusta rommaukseen oheisessa ketjussa…
Osakemarkkinoiden on tapana ollut olla tuottoisia, vaikka välillä kolisee…
14 tykkäystä
Napierin haastattelu. Tiivistys. 1940 luku tulee, velat nollataan inflaatiolla, capex buumi, near shoring, osta sektoreita: aseet, energia, ilmastonmuutos, älä osta: valtion lainat.
27 tykkäystä
Napierilla on ollut tuo pointti jo parisen vuotta, ja mielestäni se on hyvä.
Avain inflaatioon on, että valtiot ovat ”ryöstäneet” keskuspankeilta oikeuden ”printata” rahaa.
Tässä lienee aiheellista muistuttaa, että keskuspankki ei voi ”printata” oikeaa rahaa talouteen toisin kuin usein kielikuvista saa käsityksen.
Kun valtio vetää alijäämiä joita keskuspankki epäsuoraan rahoittaa QE:lla tai yritykset ja kotitaloudet nostavat pankista lainaa, syntyy uutta rahaa.
Vain taloudessa kuluttavat ja investoivat toimijat voivat pistää rahaa kiertoon.
Ja tämä vaihe on jäänyt päälle. Ja toisaalta se on ymmärrettävää: nyt tarvitaan sievoisia summia läntisen maailman uudelleen teollistamiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja puolustuksen vahvistamiseen.
Analogia 40-70-lukujen enemmän komentotalousmalliin on osuva.
4-6 % inflaatio sulattelee myös velkoja mukavasti, jos korkoja aletaan manipuloida alaspäin tai alemmalle tasolle.
Huom. osakkeille 40-60-luvut olivat hyvää aikaa.
Tämä on puhdasta arvailua, mutta jos Napierin skenaario toteutuu osakkeiden tie olisi ensin rysähtää kun ne adjustoituu korkeampaan inflaatioon ja korkotasoon.
Sitten kun adjustoituminen on valmis, matka jatkuu uudella inflaation ja talouskasvun vauhdittamalla ladulla.
Onko adjustoituminen jo valmis? Paikotellen monet indeksit seilaa jo vain 10-12x tuloksen verran. Jenkeissä ei ihan vielä…
59 tykkäystä
Tähän liittyen kysymys, joka on vähän aiheen sivusta, osaavat leikelköön kysymyksen toiseen ketjuun.
Taustaksi näkemys jonka olen saanut ilman talousalan koulutusta vain vaihtelevia internet-kirjoituksia lukien:
Suunnilleen 90%:ssa englanninkielisissä teksteissä aiheesta erotetaan tiukasti toisistaan sanat “money” ja “credit”, kun taas suomalaisessa talouspuheessa käytetään sanaa “raha” tarkoittamaan sekä kansan ymmärtämää raha-sanaa (käteinen, tilillä olevat eurot, mutta lainaa tai velkaa en osaa kadunmiehenä kutsua rahaksi) että luottoa/velkaa. Englanninkielisissä teksteissä korostetaan että yksityiset liikepankit eivät siis oikeastaan luo nimenomaan “rahaa” vaan “luottoa”. Luottoa voi kierrättää edes takaisin niin että se lisääntyy, mikä saa jotkut sanomaan että “pankit luovat rahaa tyhjästä”. Mutta homma toimii vain niin kauan kun kansa ei keksi tulla samalla hetkellä kysymään pankilta saisivatko he käteistä, tavaroita ja palveluita koko tilinsä saldon ja pankilta hankittujen velkakirjojen arvon edestä. Silloin raha, oli se sitten kolikoita, seteleitä tai bittejä, olisi tultava keskuspankin kautta “rahaa printtaamalla”, koska pankeilla ei ole omia setelejä joita jakaa tai jotka saisi kelpaaman kaupan kassalla.
Miten väärin olen asian käsittänyt? Onko “pankit luovat uutta rahaa” juttu money/credit-semantiikkaa vai tajuanko rahan käsitteen ja keskuspankin osuuden sen luomisessa/hävittämisessä jotenkin väärin?
Muokkaus: “Vain taloudessa kuluttavat ja investoivat toimijat voivat pistää rahaa kiertoon.” Aa… Tuon voi käsittää niinkin, että raha tulee keskuspankilta, mutta se ei liiku mihinkään tai osallistu talouteen ilman kuluttajia ja investoijia. Mutta kysymys silti pätee, koska en täysin ymmärrä miksi on kaksi niin vastakkaisen tuntuista näkemystä rahan luomisesta.
1 tykkäys
Inflaatio:
- headline
- core
- underlying
Headlinessa on joskus paljonkin hälyä. Pohjainflatiossakin voi olla hälyä – esim. käytetyt autot viime vuonna.
Underlying inflation on subjektiivinen arvio siitä mitä alta paljastuisi jos saataisiin pois ihan kaikki häly ja ohimenevät esim. epäoptimaaliseen metodologiaan liittyvät jutut. Esim. USA:ssa asumiseen liittyvä inflaatio tulee lukuihin viiveellä.
USA:ssa jossain kohtaa viime vuonna optimisti saattoi ihan järkevästi argumentoida että underlying inflation oli 2 %. Sitten optimistin arvio oli 3 %. Sitten 4 %.
Mikä on optimistin arvio nyt? Vajaa 5 %?
Pörssillä ei ole taipumus pudota kuin kivi. S&P 500 on pudonnut tänä vuonna poikkeuksellisen jyrkästi, mutta siihen on kuulunut myös monia optimismin purskahduksia.
Nikkeissä ei ollut ostopaikka vuonna 1990 sen jälkeen kun indeksi oli laskenut 25 % ja p/e 60x ==> 45x.
Pitäisi arvioida jokainen tapaus erikseen minkä verran mikäkin lasku tervehdyttää arvostustasoja.
En näe S&P 500:ssa ollenkaan pelkoa vaan tosi rauhallista uudelleenhinnoittelua.
Tuleeko jossain vaiheessa pelkoa kuvaan? Aika näyttää.
23 tykkäystä
Tämä kuullostaa ikävältä.
“Numerot niin pahat että emme ole ehtineet vielä sopivasti tohtoroida niitä ja oikaisua tarvitaan sen verran paljon että tarvitsemme lisäaikaa jotta emme jää rumasti kiinni peukaloinnista” tulee itselle mieleen.
Tai sitten vain ei viitsitä lorauttaa käynnissä olevan Xi-fanipoikien kokoontumisajojen uljaiden puheiden sekaan ikäviä uutisia. Jos luvut maagisesti tulevat heti 22. päivän jälkeen kun puolueen kokous päättyy, syy on tällöin aika selvä.
Kiina…
48 tykkäystä
Bofa aloitti Q3 raportoinnin USA:n isoista pankeista. Hieman yli ennusteesta taisi mennä
15 tykkäystä
Italian kymppivuotinen alkaa jo olla eurokriisin lukemissa. Ihmekkös tuo, että tilanne nousee esille lähes joka varoituksessa. Italian lainaamista tuetaan edelleen EKP:n toimesta jatkamalla QE toimia, kun erääntyvät velkakirjat sijoitetaan uudelleen. Jo pienikin koron muutos aiheuttaa valtavan muutoksen velkojen uudelleenrahoituksen kuluissa, kun velkasuhde huitelee yli sadan prosentin.
16 tykkäystä
Euroopassa energian hinta on laskenut merkittävästi syksyn huipuista. Oljyn hinta on laskenut mukavasti maailmalla ja Euroopassa maakaasun ja sähkön hinta on laskenut merkittävästi. Voidaankin ehkä todeta, että energiakriisin uhka on hälventynyt merkittävästi.
Kuva kaasun hinnasta Euroopassa:
44 tykkäystä
Tässä kannattaa toki muistaa konteksti jos aikajänne ei ole vain spot hetki. Eli kun inventaariot täytetään hinnalla millä hyvänsä (kalliilla) ja keli on erittäin lämmin niin eipä tuolla mitään muuta suuntaa voi olla jos ostajia ei ole markkinoilla. Sama sitten öljyssä jossa volyymit on olemattomat.
Pörssien suunnan kannalta olennaisempaa löytynee syistä mitkä aiheutti TTF:n a. Nousun alunperin b. Laskun nyt.
A. Venäjän kaasu loppui. Tämä tuskin tulee muuttumaan.
B. Tämä ei parantunut supply puolen kasvattamisesta vaan täyttyneistä varastoista ja suotuisasta kelistä näin shoulder seasonilla.
Eli kun kyseessä on supply/demand ratio niin pitkällä aikavälillä selkeään inflaation laskuun tarvitaan tämän ration korjaaminen. Historiallisia chartteja katsomalla tämän voisi helposti todeta olevan boom/bust kun capexit jyllää ja sama on näkynyt vaikka konttien rateissa missä inflaatio on syönyt ostovoimaa ja sitä kautta kysyntää ja samalla pajalta saapuu sellainen armada joka lisää supplyta.
Energiassa tämä perinteinen syklisten kaava ei kuitenkaan mielestäni nyt toteudu vaan mennään puhtaammin kysynnän lasku edellä. Jos se ei tapahdu tarjonnan kasvattamisesta vaan inventaarioista (jotka riittää mahdollisesti talven mutta ei ole vielä keksitty miten ne täytetään ensi kerran koska US lng on hyvin kysyttyä myös aasiassa) sekä demand destructionista (joka tarkoittaa käytännössä toimiessaan taantumaa/lamaa tai sitten se demand nousisi taas), niin tässä on vielä ongelma ratkaistavana johon ei ole näkynyt selkeitä vastauksia. Jokainen energia-alan ammattilainen puhuu tällä hetkellä sen kovemman talven tulevan vasta vuoden päästä ja se on transitory ajatusten kannalta melko huolestuttava ajatus. Tämäkin spotin lasku on kuitenkin saatu aikaiseksi ostamalla mottipäisen kallista kaasua.
Kaikilla voi olla aiheesta oma mielipide, mutta omasta mielestäni energiakriisi ei ole laskenut, mutta taantuma on syventymässä. Sinälläänhän sijoittajan kannalta ei liene sen positiivisempaa jos nämä hinnat pidemmäksi aikaa laskisi lama, etenkin kun (vaikka pidänkin opecin leikkausta hyvin poliittisena) se taantuma ei varmasti helpota supply puolta vaan päinvastoin.
Eli kaasu on halventunut mutta jos me todetaan että tämä on juhla ja energiakriisi on ohi koska Saksassa on varastot melko täynnä niin se melko huono lähtökohta perusteeksi sille että trendi olisi pysyvästi laskeva. Ainakin jossei tehtaita ja muuta toimintaa rajoiteta pidemmäksi aikaa, mutta tuokaan ei liene positiivista markkinoille ja luonee pullonkauloja uusille sektoreille jotka on ajettu kalliin energian takia ajamaan tuotantoa alas.
42 tykkäystä
Niin, vai voiko asian nähdä tulevan taantuman indikaattorina. Olen itse ymmärtänyt asian siten, että varastotasot ovat sellaiset, että tästä talvesta pitäisi selvitä vielä suhteellisen helposti- Energiakriisin tapauksessa kannattaa ehkä enemmänkin pohtia talvea 2023-24. Hinnat lyhyellä aikavälillä heijastelevat epävarmuutta, josta tuo hintapiikki johtuukin.
Sitten vähän laajemmin raaka-aineista ja niiden hinnasta yleisesti:
Raaka-aineisiin ja niiden kulutukseen liittyy olennaisesti Kiina, siksi tuo, että Kiina siirtää lukujen julkaisua on melko huolestuttava signaali kysynnän kehityksestä.
Yksinkertaistaen voisi sanoa, että laskeva kysyntä laskee raaka-aineiden hintaa. Mutta mitenkäs korot liittyvät tähän yhtälöön?
Korkoa voidaan teoriassa pitää myös varaston pitämisen kustannuksena. Nouseva korko laskee käytännössä yrityksen intressiä pitää varastoa, mikä johtaa lopulta raaka-aineiden hinnan laskuun.
Institutionaaliset sijoittajat käyvät kauppaa raaka-ainemarkkinoilla, mutta eivät konkreettisesti koskaan omista “öljyä, kaasua tai kuparia”. Ne kuitenkin ovat määrittämässä niiden hintaa. Valtion korkotuotto alkaa olemaan institutionaalisille sijoittajille houkutteleva. Tämä luo intressin siirtyä pois raaka-ainemarkkinoilta samalla laskien näiden hintaa.
Korkea korko tarkoittaa samalla suurempaa diskonttotekijää. Tällaisten hyödykkeiden kohdalla, jota ei saa lisää, niin se kannustaa kuluttamaan tänään ja laskemaan kulutusta tulevaisuudessa. Tämän pitäisi teoriassa ainakin johtaa siihen, että tarjonta lisääntyy ja täten laskee hintaa. Tämä on hieman kiistanalainen, sillä tästä ei ole merkkejä, vaan tilanne on ehkä päinvastoin, eikä myöskään kirjallisuus aiheesta ole kovinkaan yksimielistä. Asiaa monimutkaistaa myös valtava epävarmuus tulevaisuudesta ja poliitikkojen sekaantuminen markkinoiden toimintaan sääntelyllä yms.
Viimeisenä on vielä valuuttakurssivaikutus. Raaka-aineista käydään kansainvälistä kauppaa, joka perustuu pitkälti dollareihin. Jos dollarin arvo nousee, niin se laskee raaka-aineiden hintaa. Nyt dollari on vahvistunut ennennäkemättömästi suhteessa lähes kaikkiin muihin valuuttoihin. Vaikka raaka-aineet tuntuvat kalliilta Euroopassa ja sitä ne edelleen ovatkin, ne voivat kuitenkin “näyttää” halvemmilta valuuttakurssivaikutuksen vuoksi.
Yleensä stagflaation aikana raaka-aineiden hinnan ei teoriassa pitäisi laskea, vaan pysyä paikallaan tai nousta, joten sinänsä kaikista pahin skenaario ei ehkä mahdollisesti toteudu.
18 tykkäystä
@Antti_Jarvenpaa on tehdyt kiintoisan 4,5 minuutin setin dollarista. 
Aiheet
00:00 Aloitus
00:38 Dollari vahvistuu – ja syystä
03:10 Dollari avittaa suomalaisyhtiöitä
04:00 Taala maksaa mm. Finnairille
11 tykkäystä
Omin sanoin pikkuisen tätä samaa teemaa jota @Marianne_Palmu on tuonut esiin.
Kun taloudessa on laaja, vankka luottamus siihen että julkinen talous on rakenteellisesti riittävän lähellä tasapainoa, siinä on hieno perusta hintavakaudelle.
Tällöin keskuspankin on kohtuullisen helppoa torjua inflaatiota sellaisessa poikkeustilanteessa jossa inflaatiopainetta sattuu olemaan.
Mitä syvemmälle juurtuu oletus että julkinen talous on rakenteellisesti hyvin ikävästi alijäämäinen, sitä suuremmat epävarmuustekijät liittyvät keskuspankin harjoittamaan inflaation torjuntaan.
Hankalin yhdistelmä on sitten se että samaan aikaan kun pitkän tähtäimen luottamus julkiseen talouteen rapautuu, heitetään vielä lyhyellä tähtäimellä elvytystä ja subventioita inflaatioliekkeihin.
Keskuspankki sitten yrittää omilla yllättävän rajallisilla ja kömpelöillä keinoillaan kompensoida tätä.
16 tykkäystä
Itse olen tulkinnut tuon niin, että Napier näkee sen muutoksen tapahtuneen erityisesti noissa valtioiden myöntämissä takauksissa. Eli valtio takaa yksityiselle sektorille lainoja, joka kannustaa uuden rahan luontiin (=velkaantumiseen), vaikka talous muuten yskisi. QE ja valtioiden vajeethan ei ole mikään uusi juttu, mutta toki vajeisiin suhtautuminen on muuttunut entistä huolettomammaksi.
Mitä tulee capex boomiin ja noihin sektoreihin, niin itse asiassa Suomen pörssi saattaa kuulua selviin hyötyjiin sen aikana. Täällä on pörssissä melko runsaasti investointivetoisia teollisia yrityksiä, joilla päämarkkinat länsimaissa.
Inflaation tulevaisuuden suhteen nuo sektorit on vähän huolestuttavia. Jos uutta rahaa “printataan”, jotta tehdään aseita, niin yhteiskunnan resursseja ohjautuu sitten sinne enemmän, eli kaiken muun hinta nousee. Aseet taas ei laske mitään CPI korin tuotteiden hintoja. Samoin ilmastonmuutokseen liittyvät energiainvestoinnit tuottaa kyllä puhtaampaa energiaa jatkossa, mutta se sama sähkö/energia niiden kautta tuotettuna maksaa todennäköisesti enemmän. Niihin siirtyminen edellyttää myös valtavaa mineraalien käyttämistä ja pullonkauloja oletettavasti riittää (=inflaatiota). Joskus todella kaukana tulevaisuudessa tilanne voi toki olla toisin. Myöskin near shoring kaikella järjellä nostaa kustannuksia vs. off shoring, koska ei muuten jälkimmäiseen kehityssuuntaan olisi koskaan lähdettykään.
Tähän yleiseen uskomukseen liittyen olisi mielenkiintoista, jos joku tutkisi tuon velkojen sulatuksen nettovaikutuksia. Euroopassa valtioiden menot ylittää tulot ja suurin osa menoista inflaatiosidonnaisia, eli vajeet todennäköisesti entisestään kasvaa inflaation mukana. Samoin nousseet korot kasvattaa vajetta, vaikka ne olisivat inflaation alapuolella. Debt/GDP suhde saattaa toki silti laskea, jos se GDP palanen vaan kasvaa vähintään inflaation tahdissa, mutta mitä käy sitten, jos/kun velkavetoinen investointiboomi päättyy, tai mitä jos ne julkiset investoinnit ei onnistukkaan ja reaalinen talouskasvu jää negatiiviseksi?
Oli miten oli, niin erittäin mahdollista, että koimme vastikään suuren muutoksen inflaation luonteessa ja korkotasoissa. Nollakorot jäivät mahdollisesti pitkäksi aikaa historiaan ja 3-5%:n korot yhdistettynä vielä astetta korkeampaan inflaatioon saattaa olla se todellisuus Euroopassakin pitkälle tulevaisuuteen. Tällainen muutos tarkoittaisi, että hyvin eri tyyppiset osakkeet ja sijoitusstrategiat pärjäisi tulevaisuudessa kuin edellisen 20 vuoden aikana.
10 tykkäystä
Juuri näin. Paljon on puhuttu keskuspankkien uskottavuudesta, mutta kyllä sitä luottamusta täytyy löytyä talouspoliittista päätöksentekoakin kohtaan. Tämä on jäänyt hieman taka-alalle viime vuosina, kun tämä luottamusriski on ulkoistettu keskuspankkien taseeseen. Nyt kun keskuspankkien kädet ovat sidotut inflaation vuoksi, sitä luottamusta taas punnitaan, viimeksi Britanniassa.
Ison-Britannian hallituksen eilinen takinkääntö talouspolitiikassa oli varmasti järkevä päätös ja osoitti, että julkisen talouden menopuolella ei voi tehdä nykypäivänäkään mitä sattuu ilman jonkinasteista kurinpalautusta sijoittajilta. Ohessa makrokommentti aiheesta:
28 tykkäystä
Näillä luvuillla ei korkeista prosenteista huolimatta olla vielä katastrofin partaalla, mutta oma jatkuva huoleni työllisyyden kehittymisestä ei ole helpottamassa.
Tällaisen kehityksen jatkuessa tulevan taantuman syvyys on pelkkää arvailua. Erityisesti energian hinta kurittaa koko Eurooppaa, joten mistään paikallisesta ilmiöstä tuskin on kyse.
Konkursseista valtaosa lienee palvelusektorin pienyrityksissä – toistaiseksi. Tarkempaa tilastoa tästä asiasta ei taida vielä löytyä.
Nousevat korot ja inflaatio johtavat työttömyyden kasvaessa stagflaatioon. Se taas tarkoittaa, että pörsseillä ei välttämättä ole kohta suuntaa.
Edit. Taloussanomien juttu aiheesta.
Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli miltei 1400, mikä on noin 550 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa.
15 tykkäystä
Toivon säde pilkahtaa Jenkkijätin pääjohtajan kommenteista….
…. pankkiasiakkailla riittää rahaa kulutukseen ja sitä edelleen käytetään!
High inflation and rising interest rates haven’t done much to weaken the health of the American consumer, Bank of Amer-ica Corp. Chief Executive Brian Moynihan said Monday.
The company’s data show that spending growth remains strong in terms of both amounts and number of transactions. Americans are spending in particular on travel and entertainment, which tend to be discretionary items. Deposit balances remain higher than prepandemic levels by multiple times and delin-quencies remain low.
The customers’ re-silience and health remain strong, Mr. Moynihan said Monday on a call with analysts after the com-pany reported its third-quarter earnings.
14 tykkäystä
Linkataan aamun Vartti tänne talteen. Useimmat videon käppyrät ovat jo täällä, joten en niitä laita kertaalleen.
Kävin videolla läpi täällä keskusteltua Napierin argumenttia tulevasta investointibuumista. Mukana myös juttua pankkien tuloskaudesta, inflaatiosta sekä pohjien arvailua.
Monet etuudet on indeksisidonnaisia, mutta ainahan ne voidaan irroittaa indeksistä. Palkat on iso menoerä, minkä ei tarvitse seurata inflaatiota käsi kädessä. Yritystukien ei tarvitse seurata inflaatiota, jne.
Tuo velan BKT-suhteen lasku on se avain. Nimellinen velanmäärä todennäköisesti jatkuu. Mutta jos investointibuumi paisuttaa taloutta nopeammin, tämä ei ole ongelma.
Oleellista on, että velka on nimellistä. Siksi sen reaaliarvo kutistuu nopeasti inflaation jyllätessä.
Jos nuo ei onnistu, sitten se on stagflaatio. Sitä ei tarvinne ihan heti murehtia kuitenkaan ("in the long run we are all dead"…).
Jep. Sen lisäksi Pohjoismaissa energiatilanne on paljon parempi.
23 tykkäystä