Suomen pankit ovat juuri naita pankkeja. Ehka viela puoli vuotta sitten Euroopassa kuulemma naureskeltiin Suomen pankeille, jotka olisivat voineet tuottaa prosentin osia paremmin, jos olisivat laittaneet EU-vaatimusten ylittavan osan rahaa tahkoamaan. Eivat naura enaa.
Jo pankkikriisissa saatiin huomata, etteivat pankit roskasijoituksia niinkaan itselleen ostaneet, vaan rahastosijoittajien salkkuihin. Miksi ostivat? Koska piti tehda tulosta, kun omatkin bonukset niista riippuvat. Mutta miten meni koko ketju?
USA:ssa pankkiirit saivat enemman bonusta, kun antoivat asuntovelkaa persaukisille. Nama velat leivottiin sisaan uusiin sijoitustuotteisiin, joille luottoluokittajat antoivat huippuarvosanat. Suomen pankit ostivat naita, kuten varmaankin kaikkien maiden pankit. Ei ole tiedossa, menivatko ne suoraan vai vasta myohemmin rahastoihin. Osui sitten tuulettimeen ja myos suomalaiset rahastosijoittajat ottivat turskaa ja kovasti jenkkimeklareiden bonusten takia, meidan omathan saivat bonukset ja synninpaaston luottoluokittajien arvioiden kautta. Lue uudestaan, jos putosit karryilta.
On erittain hyva, etta EU vaatii pankeilta vakavaraisuutta. Joskus hieman hymyilyttaa, kun Finanssiala ry eli meidan pankkien, vakuutuslaitosten yms. edunvalvoja vastustaa jopa esityksia, joiden vaatimukset kaikki suomalaiset pankit jo tayttavat. Puolustavat siis Etela-Euroopan hulttiopankkien oikeutta levaperaisyyteen ihan ideologisista syista. Kokoomuspoliitikkojen palkkiovirkaleikkikehahan nayttaa tama FA olevan.
-Sitä ihmettelen että kun sitä on vaadittu joi 10 vuoden ajan eikä etelän pankit tee elettäkään noudattaakseen EU:n vaatimuksia. Persaukiset Espanjan pankit maksoivat osinkoja EKP:n Korona osinkokiellonkin aikana ihan pokkana, kun pohjoisen vakavaraiset pankit ei maksaneet.
Miksi noille ongelmapankeille ei tehdä mitään, ei vaadita oikeasti kovempia toimia riskirahoituksen vähentämiseksi. Päin vastoin kerätään Pohjoisen pankeilta vararahastoa jolla sitten maksetaan Etelä Euroopan pankkien “kiellettyjen” vivutusten aiheuttamat vahingot.
Melko erikoista toimintaa?
On sentaan jotain tehty. Valtioiden mahdollisuus pelastaa pankkejaan on ilmeisesti lahes lopetettu. Ei tietysti kaytannossa koske Italiaa, Espanjaa, Kyprosta, Saksaa ja mita naita reppanoita nyt onkaan.
Euroopan pankit on pantu kahteen sakkiin (saekkiin). Isoimmat, Suomessa vain OP, Nordea ja Kuntarahoitus, pelastetaan jos menee ihan ryssimiseksi. Kaikki muut annetaan menna konkurssiin, jos isosti pieleen menee. Sijoittajan kannalta ihan sama, silla molemmissa tapauksissa omistus nollautuu. Isot pelastetaan, jottei systeemiriski laukea. Kuka maksaa? Pankin asiakas tietysti lopupelissa, mutta sita ennen EU:n pysyva kriisinratkaisurahasto tai joku vastaava, ei Juurikki muista ihmistenkaan nimia, miksi EU-elinten. EKP perii rahat muilta pankeilta tulevina vuosina tai vuosikymmenina korotettuna vakuusrahana, jota pankit nytkin jo maksavat.
Yhden konkurssi on toisen hyva bisnes. Kysykaa vaikka Oolannin pankilta, joka ei olisi nyt niin menestynyt, jos ei olisi kaynyt siivoamassa Ruotsissa islantilaisen Kaupthingin ja myohemmin surullisenkuuluisan ruotsalaisen vakuutusyhtio Allran konkurssipesat. Vakavaraiset pankit parjaavat varsinkin murrostilanteissa. Eikos ne suomalaiset pankit olleet just niita …
Muuten miksi kukaan ei puhu enaa luovasta tuhosta? Konkurssi on kiva juttu! Konkurssi on ainoa tie saada aikaan muutosta.
Euroopan keskuspankki eli EKP julkaisee korkopäätöksensä tänään kello 15.15. Alla on @Marianne_Palmu:n ennakkopohdinnat siitä.
Informatiiviset asiaan liittyvät viestit ja kysymykset ovat tietysti tervetulleita!
Tässä alla on muutamia ketjuja, joihin voi myös kirjoitella korkopäätökseen liittyviä asioita, jotka eivät varsinaisesti kuitenkaan sovi tähän ketjuun.
Koronnostot toki lisäävät valtioiden kuluja, mutta sitä kannattaisi miettiä jo erilaisia tukipaketteja kasatessa. Varsinkin energian suhteen valtioiden toimet sotkevat markkinamekanismin toimintaa ja ylläpitävät inflaatiota, sen päälle tulee sitten valtioiden lisävelka.
Nuo puheet tuskin vaikuttavat EKP:n päätöksiin nyt, ne on enemmän ehkä äänestäjille suunnattu, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat vahingollisia. Kuten jutussa sanotaan:
“On selvää, että keskuspankkiirit silti keskustelevat kotimaidensa päättäjien kanssa ja ottavat näkemyksiä huomioon jollakin tasolla. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde osallistuu EU-johtajien huippukokouksiin sekä käy säännöllisesti Euroopan parlamentin kuultavana pankin rahapolitiikasta.”
Tulee ikävä Britanniaa EU:ssa. Viimeaikaisista sekoiluista huolimatta se on kuitenkin Euroopan maista vahvimmin markkinatalouteen suuntautunut maa.
Kulutus on hyvällä tasolla erityisesti vapaa-ajanviettoon liittyvissä palveluissa.
Suomalaiset kuluttavat edelleen runsaasti rahaa vapaa-ajan viettoon. Nordean korttidataan perustuvan Kulutusmittarin perusteella vapaa-ajan palveluiden kulutus kasvaa edelleen vahvasti viime vuosiin verrattuna, ja on jopa koronaa edeltävää tasoa korkeammalla.
Suomalaiset käyvät aktiivisesti muun muassa kuntosaleilla ja muissa liikuntakeskuksissa, huvi- ja elämyspuistoissa sekä elokuvissa ja teattereissa. Suosittua vapaa-ajan tekemistä on myös äänikirjojen ja suoratoistapalveluiden kuluttaminen. Tämä käy ilmi Nordean tuoreimmasta Kulutusmittarista, jonka data perustuu korttiostoihin.
Vapaa-ajan palvelut vetävät edelleen vahvasti ja niiden kulutus on jopa korkeammalla tasolla koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Mitä parhainta torstai-iltapäivää! EKP:n korkopäätös siis tulossa muutaman minuutin kuluttua ja puolisen tuntia sen jälkeen lehdistötilaisuus. Tässä päätöksessä yllättävää olisi se, jos EKP tekisi “Kanadat” ja nostaisi ohjauskorkoaan + talletuskorkoaan vain 50 korkopisteellä odotetun 75 sijaan. Kanadan keskuspankki siis yllätti markkinat aikaisemmin tällä viikolla odotettua pienemmällä koronnostolla, ja aloitti välittömästi spekulaatiot keskuspankkien takinkäännöstä. Itse en tätä takinkääntöä henkeä pidätellen vielä odottele, mutta luonnollisesti pääjohtaja Lagarden arviot hinta- ja palkkakehityksestä kiinnostavat ja se, onko puheissa nähtävissä minkäänlaista “pehmeyttä” näiden suhteen.
Toisena mielenkiintoisena asiana ovat TLTRO-ohjelman ehdot. EKP:n odotetaan siis kiristävän pankkien pitkäaikaisen rahoituksen ehtoja, sillä pankit ovat nyt saaneet tehdä riskitäntä tuottoa tallettamalla edullista lainarahaansa keskuspankkiin, joka maksaa niille positiivista talletuskorkoa (nyt 0,75 %). Tiukemmat ehdot vähentäisi ylimääräisiä reservejä järjestelmästä, mutta se on luonnollisesti saanut pankkien lobbarit (tässä ESBG) jo varpailleen, kuten alla olevasta Bloombergilta poimitussa lainauksessa on nähtävissä.
Ja sieltä tuli muutos myös näihin TLTRO-ohjelman ehtoihin. Korkoja näköjään nostetaan, lehdistötilaisuudessa olemme varmasti viisaampia siitä, miten. Tämä voi osua joihinkin operaatioita ahkerasti käyttäneisiin pankkeihin. Bloombergin mukaan esim Deutsche Bank on tehnyt näiden operaatioiden kautta 253 miljoonan euron korkotulot tänä vuonna. Ei ihme, että pankin johtoa on nähty myös ehtojen muutosta kritisoimassa.
Kolmas huomio: Taseen supistamistoimia ei velkakirjaostojen osalta julkistettu: erääntyvien velkakirjojen uudelleensijoituksia jatketaan “vielä pidemmän aikaa” APP-ohjelman puitteissa. Ehkä näitä toimia voidaan nähdä ensi vuonna, mutta nyt ei näytä olevan niiden aika ja tuskin euroalueen velkakirjamarkkina kovia QT-toimia kestäisikään.
Tämä on kiinnostavaa: keskuspankin viesti koronnostojen tahdista on muuttunut viime kokouksesta.
Tässä ote syyskuun päätöksestä:
"Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Koronnostotahtia nopeutettiin, sillä rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on nyt saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto odottaa joutuvansa nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. "
Ja tässä tämän päivän päätöksestä:
“Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Tällä peräkkäin jo kolmannella suurella koronnostolla EKP:n neuvosto on edistynyt merkittävästi rahapoliittisen elvytyksen vähentämisessä. EKP:n neuvosto päätti nostaa korkoja ja niitä nostetaan todennäköisesti vielä lisää, jotta inflaatio palautuisi keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto päättää tulevista koronnostoista kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella.”
Syyskuussa koronnostoja odotettiin vielä useassa kokouksessa, nyt nostoja tulee todennäköisesti lisää, eli aika paljon ovat sanamuodot muuttuneet. Samalla keskuspankki kehaisee itseään edistymisessä elvytyksen vähentämisessä. Ehkä tämä tarkoittaa sitä, että korkohuippu on pian käsillä, mikä olisi luonnollisesti hyvä uutinen sijoittajille. Luulenpa, että tähän kappaleeseen tiivistyy se päätöksen tärkein anti: vähemmän haukkamaista keskuspankkia. Näin se myös valuuttamarkkinalla tulkittiin, sillä nopeasti silmäiltynä euro on liikkumassa alaspäin jälleen kohti pariteettia dollaria vastaan.
Nyt siis EKP:n ohjauskorko on 2 % ja talletuskorko on 1,5 %. Näyttää siltä, ettei EKP:lla ole halukkuutta nostaa ohjauskorkoaan ainakaan yli 3 %:n tasoille. Toki täytyy pitää mielessä, että Frankfurtin pääkonttorilla täytyy tiirailla kiikarilla Atlantin taas ja Fedin tekosia, jottei rahapolitiikan korkoero lipeä liian suureksi ja euron heikentyminen pahenna entisestään korkeana jylläävää tuontihintojen nousua.
Täytyy tässä vaiheessa todeta, että olivatpa Yhdysvaltain talousluvut yllättävän hyviä Q3:lta. Etenkin yksityinen kulutus näytti edelleen kantavan, ja toi talouskasvuun 1 %-yksikön lisän. Ei tämä taantumahuolia vielä varsinaisesti ruoki.
Sitten lehdistötilaisuuteen. Lagarde muistutti taas, että talouspoliittisen tuen energiakriisissä pitäisi olla väliaikaisia ja kohdistettu haavoittuvimmille. Tässä esimerkki talouspolitiikan ja rahapolitiikan köydenvedosta, jonka riskinä on pysyvästi korkeampi inflaatio.
