OP:n Kojonen ja marraskuun näkymät.
Sijoitusmarkkinoiden pessimismi hellitti hieman lokakuussa, kun korot pysyttelivät aiemmilla tasoillaan tai jopa paikoin laskivat. Talousluvut eivät vieläkään heikentyneet yhtä paljon kuin markkina tuntui odottaneen, kertoo OP:n strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen.
Hauskinta tässä on narratiivi. Biden on pitänyt Trumpin asettamat pakotteet ennallaan, mutta en ole kuullut tammikuun 2021 jälkeen sanaa “kauppasota”.
Ehkä vuonna 2025 tämäkin sana otetaan naftaliinista.
Ihan sama kumman “tiimin” vanha pieru siellä on presidenttinä, silti isossa kuvassa yllättävän vähän asioita muuttuu. Virkamiesten duuni on pitää laiva vakaana riippumatta mitä poliitikot huseeraavat tai mölisevät äänestäjien viihdyttämiseksi.
Perjantai oli erityinen päivä maailman pörsseissä. Kupari, öljy, kulta, kiinalaiset osakeindeksit ja DAX nousivat huimasti. Kuparin hinnan nousu oli 8. suurin 20 vuoteen.
Raaka-aineiden hintojen nousua on selitettiin eilen spekulaatiolla Kiinan Zero-COVID-politiikan mahdollisilla muutoksilla, jotka voisivat tulla voimaan maalikuussa 2023 eli 5-6 kk kuluttua. Öljylle selityksenä oli myös tuleva Venäjän öljyn hintakatto. Mielestäni tuo selitys on kuitenkin jo vanha.
Jos Kiinan COVID-politiikka todella muuttuisi avoimempaan suuntaan näinkin pian, antaisi tämä shokin maailmantalouteen. Raaka-aineiden kysyntä (Kiinassa) kasvaisi ja lopputuotteiden tarjonta (Kiinasta) kasvaisi. Itselleni on pieni kysymysmerkki, olisiko kasvaneelle tarjonnalle kysyntää. Nykyisessä inflatoorisessa ympäristössä veikkaan, että olisi kysyntää nimenomaan halvoille kiinalaisille tuotteille.
Sehän on varmaa, että Kiinan COVID-rajoitteet purkautuvat joskus. Kyse on ajankohdasta. Kiina on maailman suurin vientitalous ja toiseksi suurin bkt:llä mitattuna. En lainkaan ihmettele markkinan reaktiota.
Olen tänne aiemminkin kirjoittanut kuparista ja pidän siis kuparia parhaana taloudellisen aktiviteetin eteenpäin katsovana indikaattorina. Tällaiset jutut saivat herätyskelloni soimaan.
Edit: Tänään ei luvattu COVID-höllennyksiä, mutta vanhusten rokottamista kiihdytetään China vows to continue with 'dynamic-clearing' COVID strategy | Reuters
Officials said they would begin a push to increase vaccinations among the elderly, noting that while 86.35% of citizens aged 60 and over are fully vaccinated, fewer people 80 and older have had vaccinations and boosters.
Olen samassa uskossa. Muutama päivä sitten kuuntelin Mr. Wonderfulin selittävän U.S. inflaatiota osaltaan juuri sillä, että Kiinasta ei ole saatu rakamateriaalia, puolivalmisteita ja halpoja osia / tuotteita normaaliin tyyliin. Tämä on johtanut siihen, että on siirrytty käyttämään n. 30-50 % kalliimpia kotimaisia korvikkeita. Kotimaisen tuotannon kysyntä kasvaa ja jo lähtökohtaisesti korkeamman hinnan lisäksi kysyntä ylittää tarjonnan, joka kiihdyttää inflaatiota.
Mr. Wonderful piti varmana, että saatavuuden normalisoituessa firmat siirtyvät takaisin edullisempiin Kiinalaisiin vaihtoehtoihin, eikä kotimaisten lähteiden käytöstä tule uutta normaalia.
Tässäkin on varmaan suuresti tuotekohtaisia eroja. Voisi mututuntumalla olettaa, että itsestä ei haluta tehdä kiinariippuvaista esim. komponenttien osalta, kuten eurooppalaiset houkuteltiin venäjästä riippuvaiseksi halvalla energialla. En tiedä, kunhan spekuloin ja pohdin.
OMXH large cap ttm -mediaani-p/s (siinäpä oli ihana litania 
) on 1,2x.
Jos ajatellaan optimistisesti että mediaanifirma pääsisi syklien yli 8 % nettomarginaaliin…
… p/e olisi 15x.
Syyskuun vikan viikon alimmilla kursseilla markkinan p/s oli noin 1,1x.
Ikinä taantuman yhteydessä pohja-arvostukset eivät ole olleet näin korkeat.
Vakavan inflaatio-ongelman oloissa – pohjainflaatio 5 % – korostuu tuo huomio että OMXH ei ole käynyt edullisen puolella.
Taustapeilistä näkyvä ok makrodata ja samoin taustapeilistä näkyvät 4Q2021–3Q2022-tulokset ovat epäilemättä rohkaisseet härkäilijöitä ja pelästyttäneet karhuilijoita.
Fortum ja Nokian Renkaat ovat ensi vuoden liikevaihtoennusteella, muut siis ttm.
| ttm-p/s | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Revenio | 11 | mediaani | Metsä B | 1,2 | |
| Kojamo | 8,9 | Telia | 1,2 | Nokia | 1 |
| Qt | 7,7 | TietoE | 1 | ||
| Orion | 5 | Stora E | 1 | ||
| Nordea | 3,9 | Fiskars | 0,9 | ||
| Elisa | 3,7 | Valmet | 0,9 | ||
| Vaisala | 2,8 | Huhtamäki | 0,9 | ||
| Sampo | 2,5 | Nokian R | 0,9 | ||
| Kone | 2,1 | Wärtsilä | 0,9 | ||
| UPM | 1,7 | Kesko | 0,7 | ||
| Fortum | 1,6 | Cargotec | 0,7 | ||
| Sanoma | 1,4 | Kemira | 0,6 | ||
| Neste | 1,4 | SSAB | 0,4 | ||
| Metso O | 1,3 | Outokumpu | 0,2 |
Kannattaa pitää mielessä että jos katsoo 25 yrityksen ryppäästä mediaania ja P/S kerrointa yhden desimaalin tarkkuudella, tuohon saa yhden tai kahden yhtiön pienillä liikkeillä isoa heiluntaa. Esimerkiksi Metso Outotec oli reilu kuukausi sitten lähes 20 % alempana. Tuohon lisäki Telia tai Metsä B pyörähtää himpun alemmaksi niin sama P/E luku syklien yli onkin 13.8 ja kuulostaa paljon paremmalta.
Erinomainen huomio!
Pitäisi joskus jaksaa siis päivittää tämä:
Eipä ole juhannuksen jälkeen kummemmin menty mihinkään. Volaa vaan.
Arvostustasot toki ovat laskeneet hieman kun on saatu mukaan kaksi inflaation, vahvan dollarin ja resilienttien tai suorastaan vahvojen volyymien lihottamaa kvartaalia.
JPMorganinin artikkeli Midterm elections preview: Potential outcomes and market implications (Oct 28, 2022) esittelee historiallista dataa USA:n välivaalien vaikutuksesta S&P 500 indeksiin.
Artikkelissa esitetään kaavio SP500:n indeksin keskimääräisestä historiallisesta kehityksestä ajan funktiona vaalipäivän ympärillä (Days since election: -150…250). Artikkelissa kaaviota tulkitaan niin, että S&P 500:lla on taipumus nousta korkeammalle, kun poliittinen epävarmuus laskee vaalien jälkimainingeissa. Toki on hyvä huomata, että kaavio perustuu historiallisille keskiarvoille. Historiallinen keskimääräinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä, sillä yksittäisten vaalien osalta tulokset saattavat poiketa keskiarvoista oleellisestikin. Mielenkiintoisia havaintoja ja tulkintoja artikkelissa kuitenkin.
Luin juuri uusimman Arvopaperin (marraskuu) julkaisusta sivulta 12, että nyt osakekurssit ovat saaneet pohjakosketuksen.
Onkohan USAssa ollut aiemmin välivaaleja, joiden vaihtoehtoiset tulokset ovat olleet:
Republikaanit voittavat kaiken
Vaalitulosta ei hyväksytä, kaikki mahdollinen kiiistetään ja puolet maailmasta haastetaan käräjille. V***n kusetus vaalit ja salaliitot stana.
Mitenköhän markkina suhtautuu siihen, että toisen puoliskon äänekkäimmän kannatusosaston mielestä sisällissotakin olisi parempi vaihtoehto kuin demokraattien voitto.
Irtisanomisjuna on nyt nytkähtänyt vauhdilla liikkeelle ja kiihdyttänee tästä eteenpäin. Tuoreimmat merkittävät irtisanomiset ovat tulleet Opendoor:lta (550 hlöä / 18% työvoimasta), Lyft:ltä (700 / 13%), Stripe:lta (1000 / 14%) ja tietysti Twitter:ltä (3700 / 50%). Seuraavaksi vuorossa on META, joka irtisanoo tuhansia työntekijöitä ensi viikolla.
Alla olevasta linkistä voi seurata teknologiasektorin irtisanomisia lähes reaaliajassa:
Apple Inc. warned shipments of its high-end iPhone models would be hindered amid Covid-19 restrictions at one of its major suppliers in China, an inopportune disruption as the com-pany enters its all-impor-tant holiday shopping season.
Ottaen huomioon viime vuosien rekrytahdin kaiken maailman ropelliprojekteihin metaversestä web3:seen ja ties mihin ”älyllä” höystettyihin sitruunan puristimiin, tämä vastaliike ei yllätä.
Mutta kokonaisuutena työttömyyshakemukset ei kasva voimakkaasti. Nuo luvut vähän hukkuvat datassa jossa sadat tuhannet ihmiset vaihtavat työpaikkaa, irtisanoutuivat tai irtisanotaan viikkotasolla.
Mikä vähän painaa on se seikka että noiden teknofirmojen palkkataso on aika korkea joten jos sektorilta laajemmin tulisi työttömiä se voisi iskeä kulutukseen kokonaistasolla, ehkä. Helpottaen inflaatiota.
Taitaa twitter anella jo takaisin työvoimaansa. Ei taida koskea kuin jotain muutamia kymmeniä avainhenkilöitä…
PE (private equity) rahastot ovat keränneet massiivisesti rahaa nollakorkoaikana. Blummalla oli mielenkiintoinen huomio, miten nyt nuo rahastot nettona pyytää lisää rahaa sijoittajilta. Nuo on hyvin epälikvidejä, jos jos ei sijoittajalla ole varaa laittaa lisää rahaa hän joutuu todennäköisesti myymään likvidejä osakkeita tai velkakirjoja.
Listaamattomia sijoituskohteita oli syyskuussa 2021 10 biljoonan arvosta, eli ei niin suuri verrattuna mitä lie 100 biljoonan osakemarkkinaan ja yli 100 biljoonan velkakirjamarkkinaan, mutta kyllähän tuokin voi vähän tuntua jos tilanne kärjistyy.
Vastakkainen vaikutus on sitten IPOjen vähenemisellä. Nuo rahastot ovat taas saamapuolella kun antimarkkina virkistyy.
Aika samoilla linjoilla. Nyt kuitenkin kun raha taas maksaa, kuluttajien ostovoima on rapautumaan päin, luottokorttivelat osoittaa koilliseen, säästötilit on sulamassa, lainan saanti järjellisellä korolla on vaikeutunut ja kustannussäästöpainetta lyödään varsinkin tappiollisille firmoille sijoittajien puolelta, niin monella teknologiafirmalla voi tulla haastavammat ajat myös palkkauksien suhteen ja uutta työpaikkaa ei välttämättä kohta löydy niin helposti. Tämä irtisanomispyörä kun laitetaan pyörimään, niin valitettavan usein se ei taida kääntyä hetkessä. Myöskään esimerkiksi Teslat (yleensä tosin aliarvioin Teslan vetovoiman) eivät välttämättä mene tulevaisuudessa kaupaksi ihan samalla kulmakertoimella, jos potentiaalisimpia asiakkaita irtisanotaan ja laajemmat irtisanomisaallot etenkin teknologiasektorilla leviävät seuraavien kvartaalien aikana. Irtisanomisten trendi vaikuttaa nyt tekevän toista piikkiä kesän jälkeen ja paine säästötoimille tulee etupäässä sijoittajien puolelta. Nähtäväksi jää onko trendi kiihtyvä vai onko tämä piikki ohimenevä vaiko vasta alussa.
Työttömyyden nostaminen on tietysti ollut FED:n ja Powellin tavoite, jolla yritetään tappaa inflaatio ja se tulee todennäköisesti lopulta onnistumaan kipuilun kanssa. Jarrun painaminen ajoissa, niin elvytyksessä ja historiallisten nopeiden korkojen noston suhteen, ei kuitenkaan ole välttämättä FED:n tehokkain taito ja nähtäväksi jää onnistutaanko ajoittamisessa tälläkään kertaa.
Listautumattomien teknologiafirmojen yrityslainojen korot alkavat olla tällä hetkellä 10-14% ja ne ovat jo ihan valideja sijoituskohteita pääomasijoittajille, mutta riskejä tietysti on, eikä rankasti cash burnia harrastaviin kassavirtanegatiivisiin puljuihin ole enää yhtä helppo löytää löysää rahaa ilman, että firmoissa tehdään kustannusleikkauksia. Sama koskee varsinkin heikkoja ohjeistuksia antavia pörssissä majailevia tulevaisuuden lupauksia, joilla kassavirrat ovat hamassa tulevaisuudessa. Kilpailua rahasta voi olla yksinkertaisesti kohta liikaa. Kymmenien prosenttien kurssiromahdukset eivät siten pitäisi yllättää ketään. Loistavan tuotteen tai mullistavan uniikin idean myyminen sijoittajille onnistunee kuitenkin edelleen taloustilanteesta riippumatta. Joka tapauksessa sijoittajat vaativat säästötoimia ja heti alkuun suurempia RIF:jä, (eli reduction in force) markkinoiden kiristyessä, mikä luultavasti näkyy tänään mm. META:n positiivisena kurssikehityksenä.
Hyvänä puolena tosiaan on, että kokenutta työvoimaa on entistä paremmin saatavilla ja syklien ja taloustilanteiden murroksissa luodaan uusia voittajia ja arvioidaan edellisten voittajien muuntautumiskykyä ja ketteryyttä. Myös tarkalle osakepoimintaa harjoittavalle piensijoittajille tämä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia ajan kanssa.
Vasemmalla listautumattomat teknologiafirmat ja oikealla pörssissä majailevat. Kilpailua rahasta löytyy kiitettävästi listautumattomien keskuudessa. Alkaakohan lähivuosina suuntaus kääntyä oikealta vasemmalle, eli ”väärään” suuntaan.
