Ymmärrän reaktiosi. Olisi hirveän mukavaa jos sijoittamiseen liittyvän suuren epävarmuuden voisi päihittää jollain tavalla ja löytää sen varmasti toimivan tavan tehdä tuottoja, esimerkiksi lukemalla muutaman hyvän sijoituskirjan ja noudattamalla niiden oppeja dogmaattisesti. Valitettavasti sijoittamisessa ei ole kovinkaan montaa kovaa sääntöä, sillä pörssipeli muuttuu jatkuvasti ja pitääkseen pään pinnan yläpuolella on sopeuduttava virtojen liikkeisiin eikä kuluttaa voimiaan taistellakseen luonnonvoimia vastaan.
Niin kauan, kun minä olen ollut sijoittaja, on yleisesti puhuttu siitä että noususyklin huipulla haluat omistaa korkolappuja, että korot ovat matalariskisempi omaisuuserä kuin osakkeet eivätkä ne laske samaan aikaan osakkeiden kanssa, vaan päinvastoin nousevat. Sitten tulikin vuosi 2022…
Kaikkien olisi kyllä pitänyt nähdä että nollakorkoaikana korkolaput tarjoavat riskiä ilman tuottoa, mutta tätä perinteistä ajattelutapaa ei haastettu tarpeeksi ja liian moni ajoi laput silmillä tuottohelvettiin. Pitämällä katseen tiukasti menneisyydessä haksahtaa helposti näinkin alkeellisiin ansoihin, kun huonolaatuinen data tarjoaa sijoittajalle liiallisen varmuuden tulevaisuudesta. Vanhat trendit ovat kelvollinen lähtökohta tulevaisuuden ennustamiseen, mutta aina täytyy pitää silmät auki ja etsiä katalyyttejä, jotka muuttavat vanhan trendin toisenlaiseksi ja rikkovat yleisiä sijoitustotuuksia vastaan.
Mitä korkeamman luokan sijoitusviisauksia voi edes keksiä, jos yrittää tutkia jotain kultakanta-Neuvostoliitto-lankapuhelin -aikakausien pörssejä? Mehän elämme aivan erilaisessa maailmaa, jossa on Internet, seulontatyökalut ja algoritmit. Kannattaako ylipäätään backtestata sitä uutta strategiaa vuoden 2008 jälkeisen keskuspankkivetoisen nollakorkomaailman perusteella ja odottaa että saa jonkin merkityksellisen tuloksen miten tämä strategia toimii nyt alkaneessa aivan uudenlaisessa taloussyklissä? Seuraavat suuret voittajat tuskin löytyvät sieltä mistä kaikki niitä etsivät.
Julkinen laajasti saatavilla oleva data + suuri määrä informoituja sijoittajia = ei kestävää kilpailuetua. Minusta tämä yhtälö on itsestäänselvyys, jonka vuoksi koen sen kummallisena, miten paljon sijoitustieteessä käytetään aikaa vanhojen käppyröiden tutkimiseen. Ylipäätään missään muussa pehmeässä tieteessä ei juurikaan anneta näin suurta arvoa menneisyyden huonolle numerodatalle, joten epäilen, että valtaosa sen käytöstä selittyy samasta syystä miksi tuo hirmuisen surkea P/E -luku on niin laajasti käytössä. Koko homma on vain yksi iso saatavuusharha! Ei kenelläkään tulisi mieleenkään alkaa ennustamaan Marinin hallituksen työllisyystoimien vaikutusta tutkimalla mitä Lipposen hallituksen työllisyystoimet saivat aikaan aivan toisenlaisessa taloudessa 
Jotta voi edes yrittää tavoitella poikkeuksellisia tuottoja, täytyy pyrkiä tekemään asioita toisin kuin muut. Ajattelemalla ja tekemällä eri tavalla voi tietysti käydä varsin huonosti (ja yleensä käykin), mutta aina silloin tällöin muutama yksilö löytää jonkin hieman erilaisen lähestymistavan sijoittamiseen, jolla kykenee saavuttamaan markkinoilta ylituottoa.
Suurin osa ylituoton tavoittelijoista tulee väkisinkin epäonnistumaan ja keskimäärin varmasti saavuttettaisiin parempi tulos sijoittamalla matalien kustannuksien indeksirahastoon. Silti on pakko yrittää, koska jos ei edes yritä ja luovuttaa jo lähtöruudussa, ei voi mitenkään ikinä onnistua. Siksi vedänkin nyt käden lippaan ja tervehdin kaikkia teitä jotka uskaltavat tavoitella menestystä sijoittamisessa 
Onnea ja hyviä sijoituksia
Minua ihmetytti lähinnä yksi sana (luovuttaminen), mutta ymmärtänen nyt kontekstin.
