Onko kyseessä alin, ylin vai 31.12.2023 arvaus?
3 tykkäystä
25 tykkäystä
Tässä on uusin jakso. 
Traders’ Clubin joulujaksossa pääaiheena aiemmat taantumat sekä niiden vaikutukset pörssikursseihin. Mantelina riisipuurossa suuri katsojakysymyspläjäys. Katso/kuuntele jakso!
0:00 Intro 1:37 Pörssit nyt 13:41 Markkinakatsaus 27:17 Q&A 54:20 Salkkukatsaus
21 tykkäystä
Huomenta! Summeerasin makrokatsauksessa tänään vuotta 2022 ja loin vilkaisun ensi vuoteen hintakehityksen osalta.
Sekä korot että inflaatio yllättivät 2022 reilusti ylöspäin, mutta ensi vuonna etenkin jälkimmäisellä on sijaa yllättää alaspäin. Koroista en ole niin varma, sillä keskuspankit haluavat pitää kynsin hampain kiinni nyt haukkamaisuudestaan, etteivät vain lähde laskemaan korkoja liian aikaisin. TS Lombardin rapparissa oli mielestäni hyvin tiivistetty poikkeuksellinen vuosi:
“One point we have emphasized all year is that this is not a normal business cycle.
Instead, massive distortions – first from the pandemic and then from the war in Ukraine – have
created a stagflationary environment that was always likely to fade as those same distortions
unwound. In the context of the 2023 outlook, this reversal could mean both lower inflation and
stronger real economic activity than any investor currently dares to contemplate. And it would be wickedly ironic if something resembling a mild Goldilocks environment returned just when every policymaker had finally lost hope (although they would, of course, claim credit for such an
outcome).”
Eli nyt kun konsensus on yllättävän yksimielinen siitä, että taantuma tulee ja inflaatio pysyy korkealla, on tilaa myös positiivisille yllätyksille.
Näissä ajatuksissa aloitan tänään joululoman, ja palaan makrokatsausten pariin taas tammikuussa. Tässä vaiheessa toivotan oikein hyvää joulua foorumin väelle 
116 tykkäystä
Näyttää hieman nyt siltä, että pieni joulupukkiralli saadaan 
7 tykkäystä
En pysty sanomaan mitään hyödyllistä liittyen aiheeseen pörssien suunta.
Mutta pystyisinkö sanomaan jotain hyödyllistä liittyen siihen pörssien suunta -aiheiseen keskusteluun jota tänäkin random-torstaina maailmassa käydään?
Väitän että hirveän suuri enemmistö kaikesta tutkimuksesta, ajatustyöstä tai keskustelusta on liikaa ankkuroitunut lähimenneisyyden ilmiöihin, tapahtumiin, kokemuksiin ja arvostustasoihin.
Osakekauppa syntyy kun löytyy kurssi jolla:
- ostaja omalla sijoitushorisontillaan näkee osakkeessa riittävästi potentiaalia
ja - myyjä kokee hyväksi ideaksi vaihtaa osakkeensa käteiseen
Riippumatta kurssitasosta täytyy aina olla – kunkin sijoitushorisontilla – sekä optimisteja että pessimistejä jotta kauppoja syntyy. Muuten ei ole likvidiä markkinaa.
Maailman, mittakaavaltaan valtava, pörssien suunta -keskustelu syntyy niin että optimistit ja pessimistit sanottavat oman fiiliksensä – melkein aina aivan tolkuttoman yli-itsevarmasti.
Jos joku on tosi tiiviisti ajan hermolla pörssien suunta -keskustelussa, hänen on tosi vaikea nähdä metsää puilta.
Olen tällä foorumilla joitakin kertoja tutkiskellut olosuhteita ja markkinapsykologiaa:
- USA, elokuu 1982
- Suomi, elokuu 1992
S&P 500 on nyt futuureista katsottuna 3913 pisteessä.
OMXH25 on nyt 4919 pisteessä.
Mitä jos S&P 500 olisi tänään arvostettu elokuuta 1982 tilannetta vastaavasti suhteessa liikevaihtoihin ja kirja-arvoihin?
Sama juttu OMXH25:lle mutta vertailu elokuuhun 1992?
S&P 500 @ 600 pistettä tänään.
OMXH25 @ 1000 pistettä tänään.
Pörssien suunta -keskustelua USA:ssa 1982 ja Suomessa 1992 kävivät henkisiltä resursseiltaan meidän vertaiset ihmiset, sama ihmislaji kuin me.
Jälkikäteen voi hämmästellä miten kaikki eivät nähneet kerran sukupolvessa tai kahdessa toistuvaa tilaisuutta laittaa kaikki rahat osakkeisiin. Mutta me olisimme olleet kuin he. Joku on optimisti, joku pessimisti suhteessa niihin noteerauksiin jotka depressiivinen Mr. Market arpoo ja jotka jälkikäteen näyttävät niin absurdeilta.
Kuvitellaan että olet poikkeuksellisen valistunut ja fiksu nuori eläkesäästäjä USA:ssa elokuussa 1982.
Keiju tekee sinulle tarjouksen: “Lukitaan sinulle seuraavalta 40 vuodelta 3 prosenttiyksikköä p.a. sellaista ylimääräistä tuottoa joka ei selity omistamiesi bisnesten kasvulla. Korkoa korolle tuo on oikein kiva. Hyväksytkö?”
Etköhän sinä hyväksy.
Keiju pitää sanansa. Ja siis päästään siihen paratiisiin eli S&P 500 @ 2000 pistettä 22.12.2022.
Tai ajatellaan että ollaan Tokiossa joulukuussa 1989. Olet joka päivä kartalla siitä miten Nikkei liikkuu ja miten niitä liikkeitä selitetään.
Olet tosi hyvin ajan hermolla pörssien suunta -keskustelussa. Olet optimisti tai pessimisti suhteessa siihen miltä maailma näyttää sillä hetkellä.
Koska olet ajan hermolla, olet optimisti tai pessimisti suhteessa konsensusnarratiiveihin. On tosi epätodennäköistä että osaat olla tarpeeksi pessimistinen suhteessa konsensusnarratiiveihin. Se vaatisi rajua irtiottoa päivittäisestä pörssien suunta -keskustelusta.
Voisiko nykyhetkessä olla pörssien suunta -keskustelussa joitakin sellaisia aspekteja joihin olemme ankkuroituneet ja jotka estävät näkemästä metsää puilta?
Jotain sellaista että keskustelijasta tulee tosi fiksu vaikutelma jos hänellä on perusteltu kanta siihen mutta joka myöhemmin osoittautuu totaalisen epäolennaiseksi?
Jotain sellaista jonka suhteen melkein kaikki ovat hirveästi liian pessimistisiä?
Jotain sellaista jonka suhteen melkein kaikki ovat hirveästi liian optimistisia?
Kuinka monta prosenttiyksikköä vähemmän Buffettilla olisi rahoitusvarallisuuden CAGR 70 vuodelta jos hänellä ei olisi ollut ihan niin täysin poikkeuksellinen kyky eristää itsensä irti kaikesta pörssien suunta -keskustelusta ja -pohdinnoista?
59 tykkäystä
Elokuu 1992 oli kieltämättä loistava paikka ostoksille Hexistä.
Mutta ihan puhtaasta markkinapsykologiasta eivät nuo arvostuserot sentään johtuneet. Suomen Pankki puolusti edelleen markan ulkoista arvoa erittäin korkeilla koroilla. Yksityissijoittajien korkosijoituksia vieläpä hellittiin matalammalla verotuksella tuolloin, vaikka toki piensijoittajien vaikutus kurssitasoon on pieni.
Moni toivoi, mutta harva uskoi, että rahapolitiikassa tehtäisiin niin merkittävä käännös kuin tapahtui jo seuraavassa kuussa. Siis markan päästäminen kellumaan.
Edit. Jälkikäteen, kun tietää mitä tapahtui, on helppoa pistää asioita psykologian, pelon, paniikin jne. syyksi. Mutta on hyvä muistaa, että vaihtoehtoisetkin kehityskulut olisivat voineet olla mahdollisia. Lopputuloksesta ei voi päätellä todennäköisyyksiä.
25 tykkäystä
Sekä Euroopassa että Atlantin toisella puolella harjoitettava massiivinen fiskaalinen elvytys sotkee keskuspankkien kuvioita. Kun keskuspankit yrittävät hillitä kysyntää, syytävät hallitukset rahaa kulutukseen fiskaalisesti ennen näkemättömiä määriä. Tämä johtaa siihen että keskuspankit joutuvat nostamaan korkoja ennakoitua enemmän ja pitävämään niitä kohollaan pidempään. Kuuma talous on saatava käännettyä laskuun tai muutoin inflaatiosta ei päästä eroon.
Mihin tämä kehityskulku johtaa? Taantuman alkaminen saattaa viivästyä. Taantuma saattaa alkaa lievänä, mutta syventyä myöhemmin vakavaksikin kun korkeat korot, QT ja fiskaalielvytyksen loppuminen (väheneminen) iskevät täydellä voimallaan. Paljon riippuu siitä pystyvätkö (haluavatko) poliitikot jatkamaan elvyttävää politiikkaa ja julkisten vajeiden kasvattamista pitkälle tulevaisuuteen vai ryhtyvätkö säästämään pahimmalla mahdollisella hetkellä kun talous on menossa yhä syvempään taantumaan.
Mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta sitten ajatella? Näkisin että kyyti tulee olemaan pomppuista, mutta ennemmin tai myöhemmin osakemarkkinat käyvät testaamassa pohjia ja kenties tekevät uudet pohjat. Korkosijoittajalla on helpompaa sillä korot ovat jo lähellä huippujaan. Hajautettu korkosalkku tuo nyt vakautta sijoittajille ja korkojen kääntyessä laskuun odotettavissa on huomattavaa tuottoa varsinkin pitkissä papereissa.
Itse olen varautunut tulevaan vuoteen kasvattamalla käteispositiota, allokoimalla varoja sekä joukkovelkakirjalainoihin (IG) että USAn valtionlainoihin ja ruuvaamalla osakesalkkua piirun verran defensiivisempään suuntaan. Pidän hyvin mahdollisena että koemme osakemarkkinoilla tammirallin. Jos näin käy niin aion myydä osakkeita edelleen ja kasvattaa korkopositioitani.
15 tykkäystä
Pörssipeli ei ole uskonto eikä ideologia, mutta massapsykologia varmasti selittää paljon. Pitääpä lukaista Reichin Fasismin massapsykologia uudestaan. Pitäisi löytyä omasta hyllystä, kun vain muistaisi missä kaupungissa.
Juurikki pääsi taas keskustelemaan itseään fiksumman kanssa. Hän kommentoi tähän asiaan, että ei tarvitse selittää lopputuloksesta käsin, kun voi osoittaa kykyä ennustaa tulevaa. Tieteenfilosofian lähtökohtia tai jotain.
Kyllä kehityssuuntia voi ennakoida, mutta suuntaviivoja vain, ei pörssikursseja. Eksakti tiede on aika laiha luuranko mittaamaan elämän runsautta. Ymmärrys liittyy suuriin linjoihin. Matemaattisesti mitattujen tulosten vaatiminen on osoitus rajoittuneesta ymmärryksestä. Miten mittaat esim. ystävyyden?
Logiikka ei vaadi formaalin logiikan todistusketjuja risuaitoineen. Vaihtoehtojen pluralismi on vastuun pakenemista. 5 + 7 = 12. Voi tietysti olla muitakin mielipiteitä. Varmaa ei ole, että päivä nousee huomennakin, koska entinen ei ole tae tulevasta. Mutta jos epävarmuus kovasti ahdistaa, on syytä hakeutua ammattiauttajan juttusille.
Nyt alkoi Juurikkia janottaa, mutta voi tietysti olla, ettei Juurikkia janota, vaan Juurikista vain tuntuu että janottaa. 
10 tykkäystä
11 tykkäystä
Nyt en kyllä ihan tajua. Markkina pelkää taantumaa/lamaa mutta bruttokansantuote kasvoi enemmän kuin odotettiin ja työttömiä on vähemmän kuin odotettiin = Seppo lähti pulkkamäkeen?
31 tykkäystä
Olisko tämä samassa syssyssä tullut lukema vähän väräyttänyt?
Tai sitten GDP-raportissa on jotain ikävää pellin alla, en vielä ole ehtinyt tutustumaan.
8 tykkäystä
Hyvät uutiset on huonoja uutisia ja vice versa. Sitten kun hyvät on hyviä/huonot huonoja ollaan jo käännytty ylämäkeen.
15 tykkäystä
Tuntuu että tällä hetkellä kaikki uutiset ovat huonoja. Vähemmän työttömiä ja korkeampi bkt = Powell setä rankaisee taas kovemmin = laskua.
Jos olisi ollut päin vastoin niin Lama puheet olisi saanut tuulta alleen = laskua.
On tämä erikoista mutta näillä mennään 
Luulen kyllä amerikkalaisten korjaavan pörssin suunnan kunhan ehtivät töihin.
27 tykkäystä
Yritän kaiken kohinan keskellä palauttaa itseäni maanpinnalle arvostustasoista verrattuna riskittömiin korkoihin:
Sp500 tulostuotto on nykyisellä 190 epsillä ja 3800 hinnalla 5%. Jos taantumassa ajatellaan tulosten laskevan 180 tai 170 tasolle, tulostuotot olisivat vastaavasti 4,7% ja 4,5%.
2v treasury bondi antaa tänään 4,2% tuoton, vuoden bondi 4,6%.
Tulostuoton kannalta ERP on seitinohut sp500:ssa. Bondeille voisi ajatella myös mahdollisuuden “tuloskasvuun” jos korot laskevat (tai tulospettymykseen, jos vielä merkittävästi nousevat, mutta tämä näyttää vähemmän todennäköiseltä). Tuotto-odotus tuntuisi olevan melko vahvankin tai minimissään positiivisen tuloskasvun varassa, vai mitä ajattelette?
Helsingin pörssi on hieman armeliaampi. Tulostuotto forward p/e:stä (15) johdettuna 6,7%, ja toisaalta 10% ja 20% tuloslaskuilla höylättynä tulostuotto olisi 6% tai 5,3%. Suomen 2v valtionlainan korkoon 2,6% verrattuna varsin kilpailukykyinen, toki valuuttariskillä mikäpä estää lähtemästä Yhdysvaltain bondimarkkinoille suurempien kalojen perään. Toki tuloslaskut vaikuttavat euroopassa selvästi todennäköisemmiltä kuin energiaomavaraisessa Yhdysvalloissa ja tämä lienee arvostuskuvan pihvi yhdessä toki sen kanssa, että Eurooppa on tehoton tulonsiirtohimmeli karmaisevalla demografialla ilman teknologiayrityksiä.
27 tykkäystä
Aika muted lasku vielä noihin lukuihin, korot kyllä reagoi mutta pörssi arpoo vielä lasketellaanko kunnolla vai vähän muodon vuoksi.
Ainakaan vielä FEDillä ei ole huolta työllisyyden tuhoutumisesta tai tuotannon hidastumisesta. Selvästi markkina kestää kovemmat korot jos ei inflaatio oikeasti ala taittumaan.
DAXilla kriittinen tuo 14k taso, kyllä se tänään pitäisi alaspäin puhki mennä.
2 tykkäystä
Osakkeiden tuotto-odotus ei ole tulostuotto ja tulostuotosta et saa johdettua riskipreemiota vertaamalla bondeihin.
EDIT:jos aihe kiinnostaa niin Asnessin Fight the Fed model on erinomainen artikkeli
5 tykkäystä
Hussmannin kirjoituksesta vielä. Jos tämä on näin helppoa niin miksi kaikki ei tee näin?
Olisko jollain heittää mitää karkeaa proxyä tuosta “favourable market conditions” mittarista? Mulle tuli mieleen matala Shillerin PE:n ja kun SP500 on 200 päivän liukuvan keskiarvon päällä. Silmämääräisen vertailun perusteella ei noista kumpikaan täsmännyt tuohon käppyrään.
Vuoden alussa oli tietysti nihkeä vaihtaa käteiseen tai siis t-billeihin, kun ei saanut korkoa. Toisaalta nyt t-bill eli alle vuoden maturiiteetin lainat antaa USA:ssa noin 4,5% eli se sama kuin pommin varmaan tuottoa antava osake PE:llä 22.
5 tykkäystä
Tulostuoton ja tuloskasvun summaa käytin yllä tuotto-odotuksen aproksimaationa. Sekään ei tietysti ole sama kuin tuotto-odotus, mutta karkea yleistus (osinkotuottoa ja buybackeja en jaksanut selvittää ja arvostuskertoimien kehitystä voin vain arvailla). En yrittänyt määrittää tarkkaa fair valueta, vaan lähinnä hahmotella suuntaviivoja että mitä toiveita lähinnä tuloskehityksen suhteen arvostuksessa on sisällä verrattuna bondeihin. Vaikka tulostuotto valuisi kokonaan osinkoihin ja takaisinostoihin, silti yield on samalla pallokentällä bondeihin. Sp500 pitää siis sisällään tuloskasvuodotuksia, millä perustellaan omistaminen bondien sijaan.
4 tykkäystä
Tuohan on vain esimerkki, ei oikea portfolio. Mitään ei kannata uskoa sokeasti, eikä mikään toimi varmasti. Se mitä itse saan irti näistä, kuten tuosta postaamastani kuviosta, että osoittavat mahdollista suuntaa historian perusteella. “History never repeats itself, but it does often rhyme”.
Nämä yhdistettynä kaikkeen muuhun, kuten Rule of 20, misery index, sijoittajien allokaatio/sentimentti muutokset, margin debt, korkokäyrien muutokset jne. yhdessä osake/sektorikohtaisten fundamenttien kehityksen ja arvostustasojen kanssa koitan saada jotain arvoa luotua tai säilytettyä. Vältyin enimmiltä laskuilta esimerkiksi tämän vuoden aikana, mutta en ole myöskään päässyt viime kuukausien nousuihinkaan mukaan. Toivotaan että pidemmällä aikajaksolla saan tästä ajoittamisen yrittämisestä jotain hyötyä. Jos en, niin ainakin ollut hauska harrastus.
// Kerran bongasin nopeasti tämän viestin jälkeen taas yhden “rimmaavan” kaavion, niin heitän sen tähän loppuun. Hurja olisi ensi vuosi jos tämä osuu oikeaan.
10 tykkäystä