Fed kertoi jo puoli vuotta sitten, että inflaation ei tarvitse olla jatkossakaan tasan 2%, vaan riittää että pitemmällä ajalla tarkastellen se keskimäärin on 2%. Problem solved. Kun takana on tarpeeksi monta vuotta alle 2% inflaatiota, saadaan oikea tulos venyttämällä tarkasteluaikaa. Kyllä Juurikin pitäisi itse siellä olla hommat hoitamassa, kun näyttää olevan niin vaikeaa. 
Voit ottaa huumorina tai miettiä, miten tarkastelunäkökulman valinnalla saa aina haluamiaan tuloksia.
Illan projektiksi päädyin excelöimään(Google sheetsittämään) pienet backtestit neljällä eri indikaattorilla.
-Cape ratio eli Shillerin PE
-Buffett indikaattori eli US stock market to GDP
-Asset allocation, osakkeiden %-osuus
-Margin debt
Datat otin tammikuun 1. 1988 lähtien, paitsi margin debt:n osalta, jonka data on vasta -98 lähtien. Näitä vertasin SP500 10, 5, 2 ja 1 vuoden tuottoihin tietyin intervallein. Esim. jos Cape ratio on 20…22, niin mitkä ovat olleet historiallisesti tuotot näillä ajanjaksoilla tuolloin ostettaessa.
Jokaisen osalta vertailin kuukausittaisia arvoja, paitsi Buffett indikaattorin GDP lukujen osalta, jotka päivittyvät kerran kvartaalissa.
Cape ratio / Shiller PE ratio for the S&P 500.
Price earnings ratio is based on average inflation-adjusted earnings from the previous 10 years, known as the Cyclically Adjusted PE Ratio (CAPE Ratio), Shiller PE Ratio, or PE 10
Kuvassa X-akselilla CAPE ratio ja SP500 kokonaistuotto sen mukaan mikä CAPE ratio ostohetkellä on ollut. Kuten kuvista näkee, trendi on melko selvä. Mitä halvemmalla ostat, sen paremman tuoton saat. Nykyinen CAPE ratio on 28.
Jotta kuva olisi selkeämpi, alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).
Buffett indikaattori,
The Buffett Indicator is the ratio of the total United States stock market to GDP.
X-akselilla Buffett indikaattori. Alemmassa vuotuisen kasvuprosentin kuvaajassa 1v. ja 2v. käyrät poikkeavat trendistä valtavasti. Nämä siis kuvastavat koronan jälkeistä aikaa täysin. Kuvia tulkitessa jättäisin kaikki yli 140% luvut huomioimatta ja olettaisin pitkällä tähtäimellä tämän ylittävillä arvoilla negatiivista tuottoa. Nykyinen Buffett indikaattori on 158%.
Alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).
Assett allocation,
luvut perustuvat AAII:n assett allocation kyselyyn, jossa Amerikkalaiset sijoittavat kertovat allokaationsa osakkeiden, Bondien ja käteisen välillä. Luvuissa keskityin vain osakkeiden prosenttiosuuteen.
X-akselilla %-osuus, joka sijoittajilla on osakkeissa. Trendi tässäkin melko selkeä. Mitä suuremmalla painolla sijoittajat ovat osakkeissa, sitä huonompaa tuottoa on odotettavissa. Tällä hetkellä osakepaino on 64%.
Alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).
Margin debt,
X-akselilla marginaalivelan vuotuinen muutos%. Alemmassa vuotuisen kasvuprosentin kuvaajassa 1v. ja 2v. kuvaajissa “kuoppa” -40%…-10% kohdalla. Selittyy IT-kuplan useamman vuoden romahduksella, jonka aikana yli kahden vuoden ajan marginaalivelka laski. Trendi tästä huolimatta havaittavissa. Viimeisin marraskuun marginaalivelnan vuotuinen muutos% on -30%.
Yhteenvetona nykyluvuilla vuotuiset kasvuprosenttiennusteet jokaiselle ajanjaksolle. Kannattaa jättää huomiotta ainakin tuo Buffett indikaattorin anomalia parin viime vuoden ajalta:
| 10 | 5 | 2 | 1 | |
|---|---|---|---|---|
| Cape | 6,47% | 4,11% | 3,54% | 5,21% |
| Buffett ind. | -2,00% | 2,00% | 15,60% | 28,67% |
| Assett allocation | 11,53% | 14,76% | 10,99% | 9,42% |
| Margin debt | 8,73% | 9,83% | 1,57% | -8,08% |
Mitä tästä kaikesta sitten voi sanoa? Suottaapi mennä ylös, suottaapi mennä alas. Who knows?
-FED ja EKP:n puh joht ja jäsenien puheet eri yhteyksissä kuulostaa jo liiankin käsikirjoitetuilta ja yhteisesti sovituilta. Pläni on uhkailla joka suunnasta ja tilanteessa koronnostojen jatkuvan hamaan tappiin saakka jotta markkina varautuu siihen, kuten on tehnytkin jo, jolloin koronnostoja ei tarvitse lainkaan tehdä. Eli koronnostojen haittavaikutuksia ei tule, mutta uhkailemalla niiden positiiviset vaikutukset saadaan voimaan.
0.5% max voi enää tulla lisää ennen kuin jää tasolle ja siitä seuraavat muutokset on alas päin. Euroopan velkaantuneiden maiden vuoksi täällä korot ei voi nousta 4%:n koska se olisi aivan liikaa ja valtioiden maksukyky ei sitä kestä. USA taas ei voi yksin nostaa paljoa ylemmäksi(max 5%) koska taala nousee. Taannoin kun USA käynnisti koronnostot mutta EKP ei, niin Taala lähti nousemaan, nousi 20% ja USA:n isot firmat raportoi valuutan heikentävän merkittävästi tulosta ja kilpailukykyä. Nythän taalan kurssi on laskenut 10% verran huipuista kun EKP tuli jälkijunassa mukaan koronnostotalkoisiin.
Aloitin korkoihin sijoittamisen pari kk sitten, myin tänäänkin muutamaa tamminoussutta osaketta ja siirsin yrityslainoihin, 15% sijoituksistani koroissa/yrityslainoissa nyt.
Onneksi EKP voi toteuttaa “vakauttamistoimia” ja ostaa loputtomiin näitä velkakirjoja. Samasta syystä EKP aloittaa taseen supistuksen auttamatta myöhässä koska todellisuudessa eivät sitä pysty tekemään.
Tai voivat he sen tehdä, mutta Italia pääsee hyvin nopeasti tukipakettia hakemaan.
Olen tätä miettynyt, että eikö Italian pelastaminen ole eettisesti ja poliittisesti melko arvelluttavaa? Kehnosta taloudesta on huudeltu, mutta tarvittavia toimia ei ole tehty ja silti kaadutaan lopulta EKP:n syliin. Tuskin tätä euromaissa hyvällä katsotaan? Lisäksi Italia on avoimesti arvostellut EKP:ta jolloin elvyttäminen näyttäisi siltä, että taivuttiin Italian tahtoon. Ajatus ei ole omani vaan luin sen jostain taannoin.
Muutama poiminta aamun Vartista. Blummalla oli kooste peräti 500:sta ennusteesta vuodelle 2023 joista valtaosa oli pessimistisiä, joten ajattelin nostaa Vartissa esiin positiivisia näkökulmia. 
Kiinan yli pyyhkii dramaattinen korona-aalto. Sen odotetaan kuitenkin menevän muutamassa kuukaudessa ohi. Metroliikenne palautuu jo joissain isoissa kaupungeissa indikoiden aktiviitetin palautumista:
Kiinan avautumisen voimakkuudesta on kaksijakoisia näkemyksiä. Esimerkiksi Goldman Sachs ennustaa talouskasvun yltävän annualisoituna jopa 10 %:iin Q3:lla talouden palautuessa. Konsensus on varovaisempi.
Joka tapauksessa maailman toiseksi suurin talous elpyy eikä siellä näytä olevan halua kiinteistökuplan kriisiytymiseen vaan hitaaseen sulatteluun.
Eurooppa, maailman 3. isoin talousalue. Inflaatio taittuu, kaasun hinta on romahtanut. Odotuksia lievempi energiakriisi on melkoisen positiivinen asioiden kehitys.
Tässä kuvaajassa on veikeä huomio, miten sirupulan helpottaminen tapahui kreivin aikaan. Kun Saksan kaasuintensiiviset sektorit ottavat osumaa, puolijohdeintensiiviset sektorit palautuvat voimalla. Ei ihme että maan talous on päässyt tähän asti vähemmällä!
Maailman suurin ja tärkein talousveturi Yhdysvallat. Viime noususykli jäi vaimeaksi, kun katsotaan bisnes- ja asuntoinvestointeja. Pörssihulina ei yltänyt reaalitalouteen varsinaisesti. Yleensä syvempi taantuma vaatii taakseen runsaita yli-investointeja minkä sulatteluun menee vuosia. Ja, pankkisektorin ruvelle menemistä. Sitä ei ole näköpiirissä pankkien ollessa aikas vahvoja.
Kaiken kaikkiaan toistaiseksi data ja nämä lähtökohdat eivät tue syvää taantumaa.
Kaikki odottaa lisää dippiä osakkeisiin 2023, mutta olisi perus pörssin henkistä että tapahtuu jotain odottamatonta ja talous pärjääkin ihan ok ja osakkeet vain mörnii eteenpäin romahtamatta. Tai jopa nousee vähän. Mitään suurta rallia ei kannata kyllä odottaa.
Eli näin kun povaat niin kusetusmarkkina painelee kuuhun Fedin kääntäessä kelkkansa ja leikatessa korkoja puskista sen jälkeen kun on vannonut että 2023 ei vielä leikata mitään…
Ja vaikkei näin kävisikään, pitää myös katsoa paljonko markkinalla on karhuja shorttipinojensa kanssa jotka jossain vaiheessa huomaavat että kusetusmarkkina ei saa heidän haluamaansa lamaa ja kaikki lähtevät kerralla kohti ovia. Seurauksena karhujen luovuttaessa laman povaamisen shorttien sulkeminen käynnistää ainakin lyhytaikaisen rallin. Ja koska katsomossa on paljon rahaa odottamassa Sitä Oikeaa Hetkeä niin moinen voi sitten tuoda bandwagon-efektinä mukavan pompun joka voi kantaa jopa viikkoja.
Jos talous mörnii ja pörssiltä uupuu selvä suunta, kohina kasvaa. 5-10% heilahduksia kumpaankin suuntaan muutaman päivän aikajänteellä kertoisi juuri tällaisesta sekoilusta joka isommalla sihdillä katsottuna on vain kohinaa, mutta kyydissä istuminen voi sekoittaa heikomman masun pahan kerran verrattuna normaaliin tasaisen tylsään (hitaaseen) ylämäkeen jota pörssi yleisemmin tarjoaa.
Edellisissä “karhumarkkinoissa” lysti on vasta alkanut, kun korkoja on lähdetty laskemaan ja suuret rahamassat siirtyvät korkopapereihin, joiden arvo nousee korkojen laskiessa. Tällöin siis kurssit ovat lähteneet kyykkäämään ja “romahtaneet” 50%, kunnes keskuspankit ovat pelastaneet tilanteen.
Itse otan mielummin bondeista riskittömän 4-5% tuoton kuin SP500:sta historiallisen korkeilla marginaaleilla P/E:llä 19 sen laskennallisen erittäin epävarman 100%/19= reilu 5% tulostuoton🤔
Mutta entäpä jos jenkkien 10 vuotinen korko jääkin heilumaan 4% tasoon tänä vuonna, jolloin siirtymä osakkeista bondeihin jäisi vaisuksi. Silloinhan ei olisi luvassa osakemarkkinan romahdusta vielä tänä vuonna?
Liittyen SP500:sen ennätyksellisen hyvään kannattavuuteen…
Etsin passiivisesti tätä kuvaajaa ja sattumalta se tupsahti eteeni Twitterissä.
SP500:sen marginaalien parannus selittyy merkittäviltä osin teknologiasektorin kannattavuusparannuksella. Muillakin sektoreilla on ollut parannusta, mutta paljon vähemmän.
Jos uskoo “keskiarvoon” korjaamiseen, sen kun välttelee tuota sektoria ja hodlailee muuta indeksiä tyytyväisenä.
Käsittääkseni myös SP500:sen ROICin parantumisen takana nykyiseen noin 17:stä (arvio McKinseyltä tätä ei oikein saa suoraan mistään jostain syystä 
) aiemmasta kympistä selittää teknosektorin kasvu. (Muillakin sektoreilla ROIC on käsittääkseni nähty tuota marginaalien sekä pääoman käytön parantamista, mikä selittää sijoitetun pääoman tuoton parantumista.)
SP500:sen korkeammalle P/E:lle, joka siis johdetaan ROICista ja kasvusta, löytyy vallan järkevä syy.
Jos uskoo paluuseen pidemmän aikavälin keskiarvoon, pitäisi miettiä miksi rakenteellisesti kannattavuus ja pääoman tehokkuus menisi sinne. Ja keskiarvohan muuttuu koko ajan… Erityisesti teknologiasektorin pitäisi muuttua. Voittajat sen sisällä voi muuttua, mutta ainakin nyt näyttää siltä että maailmassa on tilaa Microsofteille ja Guugleille joilla on rakenteellisesti parempi kannattavuus. Tai no Google on melko väsynyt (ROIC usein alle 20 %:in viime vuosina) mutta Microsoft on melkoinen kone.
Tuo -50% on tapahtunut kylläkin tasan yhden kerran. Kuten tuosta kuvakaappauksesta näkyy, niin jokainen noista tapahtumista on ollut sellainen, että jenkeillä on itsellään ollut ns. kunnolla kusi sukassa niiden kanssa. Lähimmäksi tapahtumaksi juuri nyt, voisi noista mieltää tuon “Gulf War Recessionin” ja tällä hetkellä jenkit ovat vain proxy-sodassa, eivätkä itse sekoile siellä. Nyt kun alkaa hiljalleen näyttämään siltä, että ei tässä välttämättä saada aikaan mitään jäätävää lamaa, vaan kevyt taantuma, niin lasku pivotin jälkeen saattaa tosiaan jäädä tuonne -4-5% kieppeille, mikä on nykypäivänä jo sellaista päivätason heilahtelua
Alkaa ehkä menemään vähän sivuraiteille tai politiikaksi, mutta mun mielestä mennään toistuvasti harhaan, kun käytetään termejä pelastaminen tai muu vastaava. Antavat ymmärtää, että ongelma poistuisi, kun todellisuudessa sitä vain siirretään. Jos esimerkiksi valtio X elää velaksi jo ilman korkomenoja ja velkataakka alkaa realisoitua ongelmaksi, niin velkojen mitätöintihän ei pelasta maata, vaan ostaa lisäaikaa. Tuo lisäaika voidaan kyllä käyttää ongelmien korjaamiseksi, mutta pitäisi puhua lisäajan antamisesta, eikä ongelman poistamisesta. Kun käytetään jälkimmäistä, niin keskustelu kääntyy pian muotoon: “Eikö sinun mielestäsi euroaluetta pitäisi pelastaa?”, kun sen pitäisi olla: “Eikö sinun mielestäsi euroalueelle pitäisi ostaa lisää aikaa (korjata ongelmia)?”
Sama pätee todella moneen muuhunkin asiaan, missä keskitytään oireisiin ja annetaan ymmärtää, että oireet poistamalla ongelma korjaantuu. Samaa näki ja näkee todella paljon korona-asioissa. Eli jos tauti saadaan kuriin toimilla, niin siitä puhutaan, kuten asia olisi tällä poistunut päiväjärjestyksestä. Ja kuten jokainen maa, viimeisimpänä Kiina, on näyttänyt, niin toimilla ostettiin lisää aikaa rokotuksille ja vaikka sairaalakapasiteetin nostolle, mutta eivät ne tautia mihinkään hävittäneet eivätkä tule hävittämäänkään.
@Vodel1 Olet oikeassa, tällä kertaa toki härkämarkkina on ollut reilusti pidempi kuin koskaan aikaisemmin ja velkaa enemmän kuin koskaan ennen. Tärkeintä on varmaankin kokonaiskuvan hahmottaminen ja sen hahmottaminen kuinka paljon firmoja menee nurin jos korot oikeasti jäävät 3%+ tasoille.
@MoneyWalker Sekin on mahdollista, jolloin koettaisiin todennäköisesti talouden hitaampi ja raskaampi sulaminen. Mutta itsessään korkojen jääminen noin korkealle tasolle jäähdyttäisi taloutta melkoisesti.
Eli jos korot laskevat, pörssit romahtavat, mutta vuoden ajan korkojen nousua on käytetty syynä pörssilaskun selittämiseen? Eli osakkeissa laskua luvassa riippumatta siitä mihin korot menevät? 
. Näin helppoa se ennustaminen näemmä on loogista päättelyä käyttäen 
Tuo korkojen lasku on mielestäni haastava miettiä, koska toisaalta matalampi korko tukisi osakkeita, mutta korkojen laskiessa bondien arvo nousee mikä suhteessa pörssiin voi näyttää pahalta? 
Ei korkopapereiden markkinahinnan muutoksissa ole kyse muusta kuin vallitsevaan korkotasoon sopeutumisesta. Varmistaa sen, että vanhalla ja uudella paperilla on sama tulevan kassavirran nykyarvo jos paperit erääntyvät samaan aikaan ja ovat muuten samanlaiset.
Minun on vaikea nähdä miten tuo vaikuttaisi suurten rahavirtojen liikkeeseen osakkaiden ja korkojen välillä. Todennäköisempi syy osakemarkkinoiden laskulle koronlaskun aikaan on sama syy, jonka vuoksi korot laskevat: reaalitalous ja siten yhtiöt ovat ongelmissa.
@Geologiopiskelija On osittain markkinapsykologiaakin, sama asia kuin se, että osakkeet laskivat viime vuoden, vaikka työllisyys oli vahva ja inflaatio lähti laskuun. Inflaatio lähtee laskuun kun talous jäähtyy ja inflaation laskeminen 2% tasolle on Fedin tavoite. Toisaalta Fed on viestittänyt että nostaa korkoja siihen asti, kunnes työttömyys lähtee nousuun, jolloin puolestaan talous jäähtyy siinäkin tapauksessa. Eli talous jäähtyy joka tapauksessa, joko sillä että inflaatio tulee alas tai sitten Fed pakottaa inflaation alas nostamalla korkoja. Oma näkemykseni on se, että Fed varmistaa että taantuma tai jopa lama saadaan aikaiseksi seuraavan parin vuoden aikana
-Italia on EU:n elämän ja kuoleman kysymys, siksi Italian velkakirjoja on siirretty EKP:llä useilla sadoilla miljardeilla. UK:n lähtö oli hyväksyttävissä, mutta jos Italia lähtee EU:sta se on EU:n loppu siinä muodossa kuin se perusidea on. Siksi Italia on pelastettava mihin hintaan tahansa, myös EKP:n korkopolitiikka on määritetty huolellisesti seuraamaan Italian tilaennetta EKP ottanut lainoja omiin nimiinsä riittävästi jotta Italia selviää tällä korkotasolla.
Italia tietää että he päättävät EU:n olemassaolon, eli kiristävät maksimaalliset nettohyödyt ja pitävät elintasoaan huomattavasti korkeammalla(pitämällä verotuksen keinotekoisen alhaalla) kuin se ilman EU:n satojen miljardien eurojen vuosittaista rahoitusta olisi.
Lainojen siirto EKP:lle on suora rahan siirto Italian valtion budjettiin koska ottava lisää lainaa tilalle.
Ja me maksamme osaltamme Italialaisten huomattavasti meitä korkeamman elintason.
@Isa_Hudd ja @Marianne_Palmu makroilivat jälleen Turussa. 
There will be no escape from macro-related topics during 2023. The TOP3 picks to follow, as well as today’s agenda; Fed: mission not yet completed, ECB and Lagarde: not backing down and China: re-opening after more than 1000 days of national lockdown.
Videocontent: 00:00 Start 00:16 The year 2023 is making macro hot again 00:58 FED 02:07 ECB 02:45 China
