Pörssien suunta (Osa 2)

[Sijoittaja-alokas]

Harri Kojonen ja Tammikuun sijoitusnäkymät

2022 vuosi oli sijoitusmarkkinoilla monen lihavan vuoden jälkeen heikko sekä osake- että korkomarkkinoilla. Pääsyynä heikkouteen on selkeästi keskuspankkien inflaation ryöpsähtämisestä koitunut rahapolitiikan raju kiristäminen. Rahapolitiikka oli jälkikäteen katsottuna liian löyhää liian pitkään, mutta tämä on jälkiviisautta, joka on aina helppoa. Koronakriisi oli suurin kriisi sitten 2008 finanssikriisin ja siten oli ehkä ymmärrettävää, että talouden nousu polviltaan haluttiin keskuspankkien taholta varmistaa.

Tammikuun sijoitusnäkymät

[Jarnis]

First Squawk

First Squawk

Hieman ristiriitainen setti makrodataa. Ainakin inflaatio-odotukset saavat jälleen notkahduksen alaspäin kun tuottajahinnat sukeltaa, mutta toisaalta avoimia työpaikkoja jenkeissä jälleen enemmän, eli pulaa tekijöistä, joka voi tuoda paineita palkkainflaation muodossa?

Indeksitkin heiluvat edestakaisin vahvasti kun botit yrittävät pureskella tätä pläjäystä…

[Wallet_Nahlroos]

Value Stock vs. Growth Stock Performance

It was a terrible 12 months for growth stocks, which had their worst calendar year in over a decade. Amid the carnage, value stocks showed clear signs of a leadership comeback.
The Morningstar US Growth Index lost 36.7% in 2022 for its worst performance since the financial crisis in 2008. The Morningstar US Value Index ended the year down less than 1%.
Prior to last year, the growth index had consistently outperformed the value index since 2008. In 2020 and 2021, high-flying tech giants drove big gains for growth stocks, leading to some of the widest performance gaps over value stocks on record. But these sky-high tech valuations took a blow from quickly rising interest rates, leading to the growth stock implosion.
While tech stocks collapsed, value stocks remained relatively buoyant during the bear market, with some value names managing to carve out gains. Value stocks, as a group, are now ahead of growth stocks on a trailing one-, three-, and five-year basis.

15 Charts Explaining an Extreme Year for Investors

Glamour/kasvu/kalliit yhtiöt tekee mitä ne aina tekevät. Antavat ylituottonsa takaisin

[musa_2]

Pörssien suunta (Osa 2)

70-luvulla oli enemmän niin että Fed de facto otti matsia ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työntekijöillä oli joukkovoimaa, ja se oli yksi avainjuttu sitkeiden inflaatiopaineiden taustalla. Tällä hetkellä Fed ottaa matsia Corporate American kanssa. Viimeksi mainittu: puolustaa toistaiseksi erinomaisella menestyksellä marginaalejaan nostamalla aggressiivisesti hintoja (onnistuu koska kotitaloudet nauttineet ensin 11 vuotta talouden ekspansiota 2009–20 ja siihen päälle 2020–21 outoudet) pitää k…

Neel Kashkari kirjoittaa tästä teemasta. Fedin missio murskata Corporate American voittomarginaalit

Sijoittajat yleisesti ottaen eivät usko että Fedillä on tarmoa ja/tai tarvetta pysyä kyseisellä missiolla.

Aika näyttää.

Why We Missed On Inflation, and Implications for Monetary Policy Going Forward

[saku]

Fedin pöytäkirjojen annin tarjoilee jälleen Jari Hännikäinen.

Jari Hännikäinen

[aspee]

“…yksikään Fedin jäsen ei ennakoi tälle vuodelle koronlaskuja, vaikka markkinat hinnoittelevat laskuja loppuvuodelle. Joko Fedin jäsenet tai markkinat ovat väärässä”

Tätä olen itsekin pyöritellyt… ja aivan varmasti moni muukin.

Mitenhän tämä on historiallisesti mennyt… Fed vs markkinat…

Tämä on suurin syy miksi pörssi tuntuu olevan aivan tuulen viemää. Ei mitään konkreettista suuntaa. Tammikuu 2023 voi olla mitä tahansa rallia (US inflaatioluvut torstaina 12.1.2023), mutta “sedät datoineen” saa mikrofoniin keskiviikkona 1.2.2023.

TA:han ja sektoreihin en ota kantaa, mutta kyllä on suuri mahdollisuus lyhyen aikavälin kohinaan.

[Lexus]

FEDin lähihistoria ei ainakaan imartele sen suhteen että heidän sanansa olisi toteutunut. Olen käsityksessä että jos markkinat hinnoittelevat muuta, niin ovat yleensä oikeassa. Samoin tälläkin kertaa, näin itse uskon.

FEDin on nyt tärkeää pysyä tarinassaan, se on leijonan osa lopputuloksesta. Kun inflaatio palautuu 2 %:iin, on heidän työnsä siltä osin tehty. Silloin on tavallaan ihan sama että kuinka väärin ovat matkan varrella ennustaneet tai kertoneet.

[sillinkutoja]

Sven Henrich

Sven Henrich

[aspee]

@Lexus

FEDin lähihistoria ei ainakaan imartele sen suhteen että heidän sanansa olisi toteutunut. Olen käsityksessä että jos markkinat hinnoittelevat muuta, niin ovat yleensä oikeassa. Samoin tälläkin kertaa, näin itse uskon.

Tästä olen samoilla linjoilla.

@Lexus

FEDin on nyt tärkeää pysyä tarinassaan, se on leijonan osa lopputuloksesta. Kun inflaatio palautuu 2 %:iin, on heidän työnsä siltä osin tehty. Silloin on tavallaan ihan sama että kuinka väärin ovat matkan varrella ennustaneet tai kertoneet.

Mutta mitä tuo leijonan osa tarinaa on? Pelätäänkö alla olevaa 70-80 luvun taitteesta?

@Lexus

Silloin on tavallaan ihan sama että kuinka väärin ovat matkan varrella ennustaneet tai kertoneet.

Jos työmarkkinaa vaan kytätään, niin ollaanko jo menty yli…

[Lexus]

Niin meinaan että tästä eteenpäin heidän on pysyttävä haukkamaisessa retoriikassaan kunnes ollaan lähellä tavoitetta. Jos nostavat korkoa ja samaan aikaan muuttuvat kyyhkysmäiseksi, ei politiikka ole tehokasta ja uhkaa inflaation pitkittyminen.

Itsellä on se pelko että vetävät yli, ja sitten taas elvytellään. En usko kuitenkaan että vielä olisi se tilanne, mutta ei taida olla kaukana.

[aspee]

@Lexus

Itsellä on se pelko että vetävät yli, ja sitten taas elvytellään. En usko kuitenkaan että vielä olisi se tilanne, mutta ei taida olla kaukana.

Edelleenkin ollaan samoilla linjoilla… tai no elvytys on vähän siinä ja siinä, mutta “soft landing” voi mennä ohi. Olen jopa yllättynyt kuinka jyrkästi EU-maissa inflaatioluvut on jo muuttunut, vaikka vertailukausi on ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Elvytystä on ollut, mutta kuluerät kotitalouksiin alkoi paljon YoY jälkeen (ruoka, polttoaine yms).

Euroopan piti olla jarru, siinä missä Kiinan koronarajoitteetkin maailmantaloudelle. Mielenkiinnolla odottelen jo Q1/2023 talouslukuja ennenmin kuin tilinpäätöksiä.

[Juurikki]

@Lexus

FEDin on nyt tärkeää pysyä tarinassaan, se on leijonan osa lopputuloksesta. Kun inflaatio palautuu 2 %:iin, on heidän työnsä siltä osin tehty. Silloin on tavallaan ihan sama että kuinka väärin ovat matkan varrella ennustaneet tai kertoneet.

Fed kertoi jo puoli vuotta sitten, että inflaation ei tarvitse olla jatkossakaan tasan 2%, vaan riittää että pitemmällä ajalla tarkastellen se keskimäärin on 2%. Problem solved. Kun takana on tarpeeksi monta vuotta alle 2% inflaatiota, saadaan oikea tulos venyttämällä tarkasteluaikaa. Kyllä Juurikin pitäisi itse siellä olla hommat hoitamassa, kun näyttää olevan niin vaikeaa.

Voit ottaa huumorina tai miettiä, miten tarkastelunäkökulman valinnalla saa aina haluamiaan tuloksia.

[Sfinski]

Illan projektiksi päädyin excelöimään(Google sheetsittämään) pienet backtestit neljällä eri indikaattorilla.

-Cape ratio eli Shillerin PE
-Buffett indikaattori eli US stock market to GDP
-Asset allocation, osakkeiden %-osuus
-Margin debt

Datat otin tammikuun 1. 1988 lähtien, paitsi margin debt:n osalta, jonka data on vasta -98 lähtien. Näitä vertasin SP500 10, 5, 2 ja 1 vuoden tuottoihin tietyin intervallein. Esim. jos Cape ratio on 20…22, niin mitkä ovat olleet historiallisesti tuotot näillä ajanjaksoilla tuolloin ostettaessa.

Jokaisen osalta vertailin kuukausittaisia arvoja, paitsi Buffett indikaattorin GDP lukujen osalta, jotka päivittyvät kerran kvartaalissa.

---

Cape ratio / Shiller PE ratio for the S&P 500.

Price earnings ratio is based on average inflation-adjusted earnings from the previous 10 years, known as the Cyclically Adjusted PE Ratio (CAPE Ratio), Shiller PE Ratio, or PE 10

Kuvassa X-akselilla CAPE ratio ja SP500 kokonaistuotto sen mukaan mikä CAPE ratio ostohetkellä on ollut. Kuten kuvista näkee, trendi on melko selvä. Mitä halvemmalla ostat, sen paremman tuoton saat. Nykyinen CAPE ratio on 28.

Jotta kuva olisi selkeämpi, alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).

---

Buffett indikaattori,
The Buffett Indicator is the ratio of the total United States stock market to GDP.

X-akselilla Buffett indikaattori. Alemmassa vuotuisen kasvuprosentin kuvaajassa 1v. ja 2v. käyrät poikkeavat trendistä valtavasti. Nämä siis kuvastavat koronan jälkeistä aikaa täysin. Kuvia tulkitessa jättäisin kaikki yli 140% luvut huomioimatta ja olettaisin pitkällä tähtäimellä tämän ylittävillä arvoilla negatiivista tuottoa. Nykyinen Buffett indikaattori on 158%.

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).

---

Assett allocation,

luvut perustuvat AAII:n assett allocation kyselyyn, jossa Amerikkalaiset sijoittavat kertovat allokaationsa osakkeiden, Bondien ja käteisen välillä. Luvuissa keskityin vain osakkeiden prosenttiosuuteen.

X-akselilla %-osuus, joka sijoittajilla on osakkeissa. Trendi tässäkin melko selkeä. Mitä suuremmalla painolla sijoittajat ovat osakkeissa, sitä huonompaa tuottoa on odotettavissa. Tällä hetkellä osakepaino on 64%.

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).

---

Margin debt,

X-akselilla marginaalivelan vuotuinen muutos%. Alemmassa vuotuisen kasvuprosentin kuvaajassa 1v. ja 2v. kuvaajissa “kuoppa” -40%…-10% kohdalla. Selittyy IT-kuplan useamman vuoden romahduksella, jonka aikana yli kahden vuoden ajan marginaalivelka laski. Trendi tästä huolimatta havaittavissa. Viimeisin marraskuun marginaalivelnan vuotuinen muutos% on -30%.

---

Yhteenvetona nykyluvuilla vuotuiset kasvuprosenttiennusteet jokaiselle ajanjaksolle. Kannattaa jättää huomiotta ainakin tuo Buffett indikaattorin anomalia parin viime vuoden ajalta:

	10	5	2	1
Cape	6,47%	4,11%	3,54%	5,21%
Buffett ind.	-2,00%	2,00%	15,60%	28,67%
Assett allocation	11,53%	14,76%	10,99%	9,42%
Margin debt	8,73%	9,83%	1,57%	-8,08%

Mitä tästä kaikesta sitten voi sanoa? Suottaapi mennä ylös, suottaapi mennä alas. Who knows?

[Zizzler]

@Lexus

FEDin lähihistoria ei ainakaan imartele sen suhteen että heidän sanansa olisi toteutunut. Olen käsityksessä että jos markkinat hinnoittelevat muuta, niin ovat yleensä oikeassa. Samoin tälläkin kertaa, näin itse uskon.

-FED ja EKP:n puh joht ja jäsenien puheet eri yhteyksissä kuulostaa jo liiankin käsikirjoitetuilta ja yhteisesti sovituilta. Pläni on uhkailla joka suunnasta ja tilanteessa koronnostojen jatkuvan hamaan tappiin saakka jotta markkina varautuu siihen, kuten on tehnytkin jo, jolloin koronnostoja ei tarvitse lainkaan tehdä. Eli koronnostojen haittavaikutuksia ei tule, mutta uhkailemalla niiden positiiviset vaikutukset saadaan voimaan.
0.5% max voi enää tulla lisää ennen kuin jää tasolle ja siitä seuraavat muutokset on alas päin. Euroopan velkaantuneiden maiden vuoksi täällä korot ei voi nousta 4%:n koska se olisi aivan liikaa ja valtioiden maksukyky ei sitä kestä. USA taas ei voi yksin nostaa paljoa ylemmäksi(max 5%) koska taala nousee. Taannoin kun USA käynnisti koronnostot mutta EKP ei, niin Taala lähti nousemaan, nousi 20% ja USA:n isot firmat raportoi valuutan heikentävän merkittävästi tulosta ja kilpailukykyä. Nythän taalan kurssi on laskenut 10% verran huipuista kun EKP tuli jälkijunassa mukaan koronnostotalkoisiin.

Aloitin korkoihin sijoittamisen pari kk sitten, myin tänäänkin muutamaa tamminoussutta osaketta ja siirsin yrityslainoihin, 15% sijoituksistani koroissa/yrityslainoissa nyt.

[Seilori]

@Zizzler

Euroopan velkaantuneiden maiden vuoksi täällä korot ei voi nousta 4%:n koska se olisi aivan liikaa ja valtioiden maksukyky ei sitä kestä.

Onneksi EKP voi toteuttaa “vakauttamistoimia” ja ostaa loputtomiin näitä velkakirjoja. Samasta syystä EKP aloittaa taseen supistuksen auttamatta myöhässä koska todellisuudessa eivät sitä pysty tekemään.
Tai voivat he sen tehdä, mutta Italia pääsee hyvin nopeasti tukipakettia hakemaan.

[samamies]

Olen tätä miettynyt, että eikö Italian pelastaminen ole eettisesti ja poliittisesti melko arvelluttavaa? Kehnosta taloudesta on huudeltu, mutta tarvittavia toimia ei ole tehty ja silti kaadutaan lopulta EKP:n syliin. Tuskin tätä euromaissa hyvällä katsotaan? Lisäksi Italia on avoimesti arvostellut EKP:ta jolloin elvyttäminen näyttäisi siltä, että taivuttiin Italian tahtoon. Ajatus ei ole omani vaan luin sen jostain taannoin.

[Verneri_Pulkkinen]

Muutama poiminta aamun Vartista. Blummalla oli kooste peräti 500:sta ennusteesta vuodelle 2023 joista valtaosa oli pessimistisiä, joten ajattelin nostaa Vartissa esiin positiivisia näkökulmia.

Mitä jos kaikki menee ihan hyvin

Kiinan yli pyyhkii dramaattinen korona-aalto. Sen odotetaan kuitenkin menevän muutamassa kuukaudessa ohi. Metroliikenne palautuu jo joissain isoissa kaupungeissa indikoiden aktiviitetin palautumista:

Kiinan avautumisen voimakkuudesta on kaksijakoisia näkemyksiä. Esimerkiksi Goldman Sachs ennustaa talouskasvun yltävän annualisoituna jopa 10 %:iin Q3:lla talouden palautuessa. Konsensus on varovaisempi.

Joka tapauksessa maailman toiseksi suurin talous elpyy eikä siellä näytä olevan halua kiinteistökuplan kriisiytymiseen vaan hitaaseen sulatteluun.

Eurooppa, maailman 3. isoin talousalue. Inflaatio taittuu, kaasun hinta on romahtanut. Odotuksia lievempi energiakriisi on melkoisen positiivinen asioiden kehitys.

Tässä kuvaajassa on veikeä huomio, miten sirupulan helpottaminen tapahui kreivin aikaan. Kun Saksan kaasuintensiiviset sektorit ottavat osumaa, puolijohdeintensiiviset sektorit palautuvat voimalla. Ei ihme että maan talous on päässyt tähän asti vähemmällä!

Maailman suurin ja tärkein talousveturi Yhdysvallat. Viime noususykli jäi vaimeaksi, kun katsotaan bisnes- ja asuntoinvestointeja. Pörssihulina ei yltänyt reaalitalouteen varsinaisesti. Yleensä syvempi taantuma vaatii taakseen runsaita yli-investointeja minkä sulatteluun menee vuosia. Ja, pankkisektorin ruvelle menemistä. Sitä ei ole näköpiirissä pankkien ollessa aikas vahvoja.

Kaiken kaikkiaan toistaiseksi data ja nämä lähtökohdat eivät tue syvää taantumaa.

Kaikki odottaa lisää dippiä osakkeisiin 2023, mutta olisi perus pörssin henkistä että tapahtuu jotain odottamatonta ja talous pärjääkin ihan ok ja osakkeet vain mörnii eteenpäin romahtamatta. Tai jopa nousee vähän. Mitään suurta rallia ei kannata kyllä odottaa.

[Jarnis]

@Verneri_Pulkkinen

Mitään suurta rallia ei kannata kyllä odottaa.

Eli näin kun povaat niin kusetusmarkkina painelee kuuhun Fedin kääntäessä kelkkansa ja leikatessa korkoja puskista sen jälkeen kun on vannonut että 2023 ei vielä leikata mitään…

Ja vaikkei näin kävisikään, pitää myös katsoa paljonko markkinalla on karhuja shorttipinojensa kanssa jotka jossain vaiheessa huomaavat että kusetusmarkkina ei saa heidän haluamaansa lamaa ja kaikki lähtevät kerralla kohti ovia. Seurauksena karhujen luovuttaessa laman povaamisen shorttien sulkeminen käynnistää ainakin lyhytaikaisen rallin. Ja koska katsomossa on paljon rahaa odottamassa Sitä Oikeaa Hetkeä niin moinen voi sitten tuoda bandwagon-efektinä mukavan pompun joka voi kantaa jopa viikkoja.

Jos talous mörnii ja pörssiltä uupuu selvä suunta, kohina kasvaa. 5-10% heilahduksia kumpaankin suuntaan muutaman päivän aikajänteellä kertoisi juuri tällaisesta sekoilusta joka isommalla sihdillä katsottuna on vain kohinaa, mutta kyydissä istuminen voi sekoittaa heikomman masun pahan kerran verrattuna normaaliin tasaisen tylsään (hitaaseen) ylämäkeen jota pörssi yleisemmin tarjoaa.

[Valkeus]

@Jarnis

Eli näin kun povaat niin kusetusmarkkina painelee kuuhun Fedin kääntäessä kelkkansa ja leikatessa korkoja puskista sen jälkeen kun on vannonut että 2023 ei vielä leikata mitään…

Edellisissä “karhumarkkinoissa” lysti on vasta alkanut, kun korkoja on lähdetty laskemaan ja suuret rahamassat siirtyvät korkopapereihin, joiden arvo nousee korkojen laskiessa. Tällöin siis kurssit ovat lähteneet kyykkäämään ja “romahtaneet” 50%, kunnes keskuspankit ovat pelastaneet tilanteen.

Itse otan mielummin bondeista riskittömän 4-5% tuoton kuin SP500:sta historiallisen korkeilla marginaaleilla P/E:llä 19 sen laskennallisen erittäin epävarman 100%/19= reilu 5% tulostuoton🤔

[MoneyWalker]

Mutta entäpä jos jenkkien 10 vuotinen korko jääkin heilumaan 4% tasoon tänä vuonna, jolloin siirtymä osakkeista bondeihin jäisi vaisuksi. Silloinhan ei olisi luvassa osakemarkkinan romahdusta vielä tänä vuonna?