Mielestäni tiedon hakemisesessa tuosta kannattaa hakea vertailukohtia laajemmalti länsimaista. Pohjoismaissa on tapahtunut useammin asuntojen hinnan reippaita pudotuksia, parhaillaankin Ruotsissa. Näistä muista maista ja niiden pörssien kehityksestä samanaikaisesti voi tehdä ilmeisen päteviä päätelmiä. Tosin aina pitää pohtia mikä on se laukaiseva tekijä, josta esimerkiksi asuntojen hintojen raju lasku saa alkunsa.
5 tykkäystä
Plus, mistä puhuttiin TC:ssäkin, asuntolainaa on myönnetty hyvän credit scoren omaavalle poppoolle. Tämä kuvaaja New Yorkin Fediltä on puhutteleva:
Jos asuntojen hinnat laskeekin vielä lisää (voi ihan hyvin laskeakin 10-20 % niin nuo hinnat olisi enemmän linjassa tuloihin yms.) osuman ei pitäisi olla samanlainen talouteen, kuin pahamaineisina vuosina 2006–2009 (ja krapula jatkui vuoteen 2013 asti muistaakseni).
33 tykkäystä
Onko ylitulkintaa, jos ajattelee, että tämä on monilta osin ikäpolvikysymys ja jossain määrin sosioekonomisesta asemasta kiinni? Nuorilla ei tyypillisesti ole paljoa omaisuutta, eikä paljoa lainaa. Minulla ei ole asiaan kuin mutua, mutta olettaisin, että tyypillisesti ensimmäinen asunto ostetaan lähempänä 30v, kuin 20v ja sitten olettaisin vielä, että kalleimmat asunnot ovat perhasuntoja, jotka taas sijoittuvat sinne 30-50v akselille. Vastaavasti iäkkäämmät ovat ehtineet maksaa jo asuntolainansa pois, tai ainakin suuren osan sitä, ja ehkä muuttaneet taas pienempiin asuntoihin, kun lapset ovat muuttaneet kotoa. Pienempi ei tietty aina tarkoita halvempaa, jos vaikka iso kauempana ollut omakotitalo vaihtuu pienempään kerrostalokämppään keskustasta läheltä palveluita, mutta joka tapauksessa.
Näin ollen korkojen nousu osuu pääasiassa keski-ikäisiin ja ehkä keskiluokkaan? Sillä taas keskiluokan alapuolella ei ehkä asuta niin paljoa omistusasunnoissa ja taas yläpuolella ei välttämättä tarvita niin paljoa asuntolainaa, koska suvun varallisuus. Ilmiössä on tavallaan samaa, kuin pitkän keskuspankkielvytyksen inflatoimassa reaaliomaisuudessa, kun tuottovaateet tippuivat ja varallisuus raketoi niillä, joilla varallisuutta jo oli. Tämän ei siis ole tarkoitus olla kannanotto mihinkään, vaan koitan miettiä sitä päätellessäni, että mitä taloudessa tapahtuu, kun korkotaso muuttuu.
Mikäli tämä päätelmä pitää paikkaansa, niin korkotaso iskisi kulutuskäyttäytymiseen siten, että mihin nyt ikinä “keski-ikäiset” ja varsinkin perheelliset rahojaan kantavat, ovat paineen alla. Ja taas nuorison, ja iäkkäämpien, suosimat kulutusmuodot eivät. Tähänkään mulla ei ole mitään mutua kummempaa tarjota.
16 tykkäystä
Asuntomarkkina on Leading Indicator. Nyt ei ole kysymys niinkään siitä kuinka paljon asuntojen hinnat laskevat. Pikemminkin siitä että asuntokauppa on täysin jumissa ja uusien rakennuskohteiden aloitukset jäissä. Tämä johtaa vääjäämättä taantumaan. Mutta millä aikajänteellä?
4 tykkäystä
Ei vielä ihan jumissa, mutta tietysti tätä luisua kannattaa seurata. 
Ja jos kun korot nousevat lisää tämä voi todellakin pahentua.
10 tykkäystä
Muutama kuvaaja aamun Vartista.
Kävin Fedin tiistai-iltaisia kommentteja läpi tarkemmin videolla. Powell on todellakin pitämässä kiinni 2 % inflaatiotavoitteesta, maksoi mitä maksoi. Mukana myös pieni huomio siitä, miten pandemia-aikana suuria verotuloja ja tukiohjelmia nauttinut paikallishallinto (kunnat ja osavaltiot) ovat taloudellisesti tanakoita, mikä “piiloelvyttää” taloutta samalla kun Fed yrittää vuorostaan jäähdyttää sitä.
Markkinakorot ovat syöksyneet ylöspäin. 2-vuotisesta saa nyt 5 % korkoa, 10-vuotinen kelluu 4 %:ssa.
Näin korko-odotukset ovat kehittyneet vain muutamassa kuukaudessa. Vihreä käppyrä on nykyinen markkinaodotus Fedin ohjauskoron kehityksestä, keltainen vastaava näkymä joulukuulta. Hetkessä on noustu melkein yhden prosenttiyksikön verran! 
Inflaatisuojautuista velkakirjoista saa nyt muuten jo 1,6 % takuuvarmaa reaalituottoa.
37 tykkäystä
Alfilta sisäpiiritietoa asuntomarkkinoista. Suolan kanssa tietenkin tällaiset nimettömät kuvakaappaukset.
20 tykkäystä
Luetaanko tätä niin, että korkohuippu olisi nyt 6 kuukauden päässä?
1 tykkäys
Kiitos. Mun eka ajatus kuvan tulkinnasta oli että hyvä ei siis paljoa hätää. Sitten aloin pohtia että reaalihinnat tarkoittaa nominaalihinnat kertaa inflaatio. Teoriassa reaalihintojen pitäisi olla suora viiva jolloin asuntojen hinnat säilyttäisivät arvonsa ja nousisivat inflaation mukana. Miksi asuntojen hintojen pitäisi nousta inflaatiota enemmän? Uuden asunnon tekemisen kustannukset voi laskea inflaatiosta. Uuteen asuntoon tarvitaan raaka-aineita, tarvikkeeita ja palkkoja jotka ovat mukana inflaatiossa.
Asuntojen hintojen nousu täytyy siis johtua maan arvon nousemisesta niissä sijanneissa joihin asuntoja on rakennettu. Trendit kaupungistuminen, rikastuminen ja matalat korot auttavat maanarvon kautta tapahtuvassa arvon nousussa. Pidän todennäköisenä että reaalihintojen osalta tultaisiin trendiviivan alapuolelle ehkä tuohon 100 tietämiin jolloin reaalihinnat laskisivat noin 35%. Tämä voidaan hoitaa inflaatiolla tai nominaalihintojen laskulla.
Vertailuna asunto-osakkeiden reaalihinnat Suomessa. Dataa vain vuodesta 1988. Ei tuohon kuvaan oikein ilkeä sovittaa nousevaa trendiviivaa. Vuodesta 2006 on poljettu paikallaan.
Alla on rakennusluvat. Historiasta ennustamalla ne ovat menossa 750 tasolle josta näyttää löytyvät tukea. Tämä aiheuttaa työttömyyttä ja laskee inflaatiota.
4 tykkäystä
Mistäs niitä saa ostaa? Ei Juurikki itselle, vaan pankin nollakorkoa harrastavalle tutulle.
1 tykkäys
Kaikki piti varmana, että taantuma tulee ja asuntomarkkinat romahtaa. Alla eilinen Biggerpocketsin video miksi jenkkien asuntomarkkinat eivät (vielä?) ole romahtaneet.
TLDR: matala kysyntä on selvä, mutta myös inventory/supply matala eli tarjonta rajoitettu, hinnat ei juuri jousta. Paikallisia eroja paljon. Suurimmalla osalla kiinteät korot → halutaan pitää nykyisestä lainasta kiinni → koko markkina jäätynyt, mutta hinnat ei romahtaneet.
10 tykkäystä
Koska talous kasvaa reaalisesti ja ihmisillä (ja yrityksillä) on enemmän ostovoimaa käytettävänä kiinteistöihin. Manhattanin ja San Franciscon pinta-ala ei ole kuitenkaan kasvanut. Kaupungistuminen väkisinkin niukentaa halutun maaperän saatavuutta ja nostaa arvoa.
Tuon yo. graafin pätkällä USAn reaalinen BKT on kolminkertaistunut ja nuo kiinteistöjen reaaliset hinnat noin tuplaantuneet. Ei tunnu minusta mitenkään järjesttömälle suhteelle.
5 tykkäystä
Eilen Traders’ Clubissa huipputreidaaja Jukka Lepikko totesi mittareiden viittaavan, että härkämarkkinat ovat ovella 80 % todennäköisyydellä.
Tänään toisesta lähteestä kerrotaan, että Lehman Brothers-indikaattoreiden perusteella pörssiromahdus sylissämme 60 päivän kuluessa.
Arvostan tällaisen infomyllerryksen keskellä, että Vernerin vartissa nähdään isoa linjaa ja autetaan meitä liiketoimintapoimijoita yrittämään selviytyä tämän markkinamyllerryksen keskellä:scream: 
https://finance.yahoo.com/news/stock-market-crash-60-days-144835480.html
44 tykkäystä
Kerkeääkö joku kirjoittamaan auki tähän mihin näkemykseen huipputreidaaja Jukka Lepikon näkemykset perustuvat? En valitettavasti kerkeä kuuntelemaan tuota ajatuksenjuoksua arkikiireiden vuoksi.
Oikeastaan kysymys on nyt siitä luottaisinko rapakon takana työskentelevien analyytikoiden ja ekonomien näkemyksiin vai huipputreidaaja Jukka Lepikon villiin argumentaation, joista täällä saamme nauttia.
4 tykkäystä
Mitä “rapakon takana työskentelevät analyytikot ja ekonomit” sitten väittävät? Liittyykö tämä kommenttisi tuohon linkattuun juttuun ja luitko sitä lainkaan? Siinä oli kyse tasan yhdestä henkilöstä.
Haluan tietää mihin tämä 80% todennäköisyys härkämarkkinoiden alkamiseen liittyy? Kysymys lienee myös tässäkin yhdestä henkilöstä ja hänen subjektiivisesta näkemyksestään. 
Jeeeeeee, työttömiä lisää jenkeissä. Kurssit pomppasi heti. 
(logiikka tietenkin että työttömyys nousussa? FED todennäköisemmin himmaa koronnostoja. Osakkeet tykkää!)
54 tykkäystä
Eilinen pörssipäivä Yhdysvalloissa oli hyvin mielenkiintoinen, koska erityisesti pankit pannuttivat (vasen alalaita).
Pankki-indeksi otti itseasiassa ihan kunnolla runtua:
Sektoria ravisuttaa nyt uutisissa start upeja rahoittaneen Silicon Valley Bankin kosahdus, mutta sektorin ongelma on laaja-alaisemmin superkääntynyt korkokäyrä. Talletukset ja lyhyt raha maksaa enemmän, kuin pitkät lainat eteenpäin!
Tämä jos jokin iskee lopulta pankkien kykyyn lainata, tai jopa pysyä pystyssä pienempien pankkien tapauksessa. Sen lisäksi kun likviditeetti kiristyy, etenkin pienet pankit ovat vaikeuksissa pitää itseään pinnalla. Pankeilla on valtavia holdauksia turvallisissa valtion velkakirjoissa, mutta jos velkakirjoja joudutaan myymään niistä kirjautuu isoja tappioita nyt kun korot ovat nousseet ja niiden arvo on alentunut.
Lisäys: SVB:n tapaus konkretisoi tätä hyvin:
" SVB, which does business as Silicon Valley Bank, launched a $1.75 billion share sale on Wednesday to shore up its balance sheet. It said in an investor prospectus it needed the proceeds to plug a $1.8 billion hole caused by the sale of a $21 billion loss-making bond portfolio consisting mostly of U.S. Treasuries. The portfolio was yielding it an average 1.79% return, far below the current 10-year Treasury yield of around 3.9%."
Aiheesta hyvä ketju Alfilla:
Myös raaka-aineet laski. Ehkä se taantuman pelko alkaa palata markkinalle?
HUOM! Jenkeissä korkokäyrä on kääntynyt pitkään ja pankit alkaa oireilemaan nyt. Euroopassa korkokäyrä kääntyi vasta aivan hetki sitten… be prepared. 
72 tykkäystä
March 09, 2023 09:54 a.m. EST
There is a big puzzle in today’s market: Treasurys appear to be anticipating a recession, while stocks and corporate bonds aren’t, despite recent falls. How can such big markets be sending such different signals?
There are several decent answers—and none of them suggest an easy time for investors.
Start with the conundrum. Since Federal Reserve Chairman Jerome Powell warned Tuesday that bigger interest-rate rises were back on the table, 2-year Treasury yields are more than a full percentage point higher than benchmark 10-year yields, the biggest differential since 1981.
This perverse situation means no reward for locking money up for longer, and is known as an inverted yield curve, a reference to the shape of a chart of yields against maturity dates.
Many economists treat an inverted yield curve as a surefire sign of an impend-ing recession, because recessions have in the past always been preceded by inversions (the 3-month-to-10-year inversion is an even better sign, and is also deeply inverted).
An inverted yield curve may be the best historical indica-tor that recession is on the way, but it isn’t foolproof. It hasn’t worked well interna-tionally, for example, warning of eight of the last four British recessions. And it has occasionally given false alarms in the U.S., too, as in 1966.
7 tykkäystä
