Nähdäkseni varakkaita eläkeläisiä ei kovin suuria määriä ole. Sen sijaan on aika paljon köyhiä eläkeläisiä. Tällä hetkellä korkea inflaatio kai kuitenkin johtuu pohjimmiltaan energian hinnan noususta.
2 tykkäystä
Mitenhän merkittävä asia nämä AI työkalut tulevat olemaan lähivuosina?
" Raportti: Chat GPT ja muut tekoälyt voivat korvata neljänneksen nykyisestä työstä
Tekoälyteknologian yleistyminen saattaa saada aikaan merkittävän tuottavuusloikan taloudessa, arvioi Goldman Sachs -pankki."
2 tykkäystä
Ajankohtaisesta liikekiinteistöjen härdellistä naapurin puolelta:
1 tykkäys
Fedin pivotti ei välttämättä ole osakkeille kovin positiivinen asia, varsinkaan jos korkoja on pakko leikata.
Kuvan mukaan lasku alkaa vasta kunnolla kun koronnostot lopetetaan tai leikataan.
7 tykkäystä
Niinpäs, Subprime-kriisi taisikin luoda eräänlaisen ns. “Topsy-Turvy”:n omaksi ajakseen…
3 tykkäystä
Kyllä minulla on perusskenaariona että käydään vuoden sisällä vielä syksyn pohjien alapuolella ja olen kohtuullisella hedgellä myös shorttina markkinaan. Jos kysyt minulta, miksi osakemarkkina on tästä eri mieltä, niin haluaisin muistuttaa että osakemarkkinat ostivat vielä pari vuotta sitten Kuuttia 150 € ja Teslaa 350 €. Mikä olisi tehnyt markkinatoimijoista sen fiksumpia tässä kuluneiden parin vuoden aikana? Veikkaan että ne ihan samat toopet ovat siellä nyt ostamassa salkun täyteen Nvidiaa 250 €, koska maailma muuttuu, mutta ihmiset eivät. Kursseja ajavat lyhyellä tähtäyksellä enimmäkseen sentimentti ja likviditeetti.
Toisin kuin pörssiä, ei taloutta kannata mielestäni ajatella sarjana diskreettejä tapahtumia, vaan trendiviivana, jonka kulmakerrointa samanaikaisesti käynnissä olevat alisyklit liikuttavat. Länsimäinen kapitalistinen helvetinkone on pohjimmiltaan vain kasvavaa elintasoa jauhava momentum-ilmiö. Kun mainitset että 2022 talous kohtasi shokkeja eikä romahtanut, niin mielestäni täytyy myös huomioida, että koronanelvytyksessä vedetyt käsittämättömän fiskaali- ja rahapoliittiset överit aiheuttavat talouteen positiivisia kaikuja vielä vuosiksi eteenpäin.
Tämän vuoden ongelmat johtuvat pitkästi jo vuosia sitten tehdyistä päätöksistä ja keskuspankeilla onkin yleisesti vahva tendenssi toimia liian myöhässä, koska niitä johdetaan aivan liian datapohjaisesti ja siksi toimet aloitetaan yleensä vasta kun trendi on jo vahvasti kääntynyt väärään suuntaan ja silloin on jo liian myöhäistä yrittää alkaa saada momentumia enää pysähtymään. Mielestäni olemme nyt jo jäljessä korkojen laskussa ja Amerikassa korkoja olisi pitänytkin laskea jo kohti 3 % tasoa.
Vaikka pörssi reagoi välittömästi siihen, että korkoja lasketaan varmaankin jo loppuvuonna tai ensi vuoden alussa, ei se kuitenkaan näy taloudessa kuin vasta joskus tulevaisuudessa. Siihen mennessä pienpankit ja kiinteistösektori ovat jo mahdollisesti ehtineet murskaantua täysin.
Kyse ei ole suoranaisesti mistään pankkikriisistä, koska keskuspankit voivat aina tunkea pankit väkisin täyteen kallista likviditeettiä ja estää niiden kaatumisen, vaan siitä että pankit eivät välttämättä kykene enää antamaan tarpeeksi lainaa ja koska äärirajoille vivutettu kiinteistösektori on niin valtava osa taloudesta, lähtee talouden trendiviiva vahvasti kohti kaakkoa. Nykyisenkaltainen poikkeuksellisen vahva työllisyys on minun ajattelussani tavallaan myös heikkous, koska se ei voi varsinaisesti enää vahvistua ja lähtiessään heikentymään se vain koventaa negatiivisia trendejä.
Jos katsottaisiin pörssiä tyhjiössä, niin olisin ehdottomasti samaa mieltä että pohjat nähtiin jo ja olemme uudessa härkämarkkinassa. Oma teesini on kuitenkin se, että talous ei missään vaiheessa 20-luvulla ole varsinaisesti ehtinyt kunnolla kriisiytyä ja olemme koko ajan olleet tässä samassa koronan jälkeisessä ylikuumassa talouden tilassa, jonka jäähtyminen on vasta edessäpäin. Toteutuessaan tämä selvästi heikkenevän talouden ja laskevien tuloksien teesi yllättäisi mielestäni valtaosan sijoittajista housut kintuissa, mikä lienee paras lähtökohta äkilliseen ja laajamittaiseen pörssilaskuun.
136 tykkäystä
Kysytään nyt paremmin tietäviltä, kun tiedetään että yleensä vasta FEDn pivotin jälkeen saavutetaan pohjat niin ovatko nämä tilanteet olleet sellaisia että ollaan oltu lopulta taantumassa/lamassa ja työttömyys korkealla?
Ja sitten seuraava ajatus, voidaanko Yhdysvalloissa ajautua taantumaan/lamaan jos työmarkkinat ovat samaan aikaan kireät? Tuntuisi hassulta kombinaatiolta taantuma ja kireä työmarkkinat.
1 tykkäys
On.
Se mikä on erikoista niin vaikuttaa siltä että lähivuosien talouden notkahdusten aikana työllisyys on noussut ennen taloutta ja on myös havaittavissa talouden supistumista ja silti työttömyyden laskua, johtunee kai siitä kun eläköityvien määrä on suurta ja tilalle ei saada työntekijöitä. Eli ajatuksesi näyttää voivan olevan mahdollista…
Näihin @Pohjolan_Eka pohdintoihin on helppo yhtyä lähes jokaiseen kohtaan. Meillä kellään ei ole kristallipalloa, joten en väitä että minun skenaario olisi yhtään todennäköisempi kuin Ekan. Seuraavan 12kk aikana nähdään mennäänkö jenkeissä taantumaan ja/tai tehdäänkö uusia pohjia osakemarkkinoilla.
Näitä on kuitenkin mielenkiintoista pohtia, joten jatketaan yleistä pohdintaa asian tiimoilta.
Törmäsin eilen osuvaan ja nykytilannetta kuvaavaan termiin “rolling recession”. Se kuvaa mun mielestä aika hyvin tilannetta, jossa ollaan oltu vuoden 2022 alusta lähtien. Jenkeissähän käytiin viime vuonna jo teknisessä taantumassa (kaksi peräkkäistä kvartaalia negatiivista BKT kehitystä) ja nyt tulokset ovat laskeneet jo 3-4 kvartaalia (q/q) putkeen. Taloudessa siis on ollut jo pidempään ilmiselvää heikkoutta, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole syntynyt lumipalloefektiä, joka voimistaisi negatiivista kierrettä. Este sille kierteelle on ollut nimenomaan työmarkkina, minkä laaja-alaista heikkenimistä ilman on hyvin epätodennäköistä mennä taantumaan.
Toinen tärkeä havainto on sekin, että vaikka osaisi ennustaa heikkouden työmarkkinalla, yritysten tuloksissa tai BKT:ssa, osakemarkkina saattaa silti mennä eri suuntaan.
Esimerkiksi 1970-luvulla työmarkkina vahvistui ja tuloksetkin oli pääosin kasvu-uralla karhumarkkinan loppuun asti. Nämä alkoi heikkenemään vasta, kun osakemarkkina oli kääntynyt jo pysyvään nousuun.
Toinen esimerkki on vuoden 1990 taantuma, jossa BKT oli kasvussa karhumarkkinan päättymiseen asti ja tuloksissa ja työmarkkinoillakin oli vain pientä vavahtelua ennen kuin osakkeet pohjasivat. Varsinainen heikkous talouden puolella näkyi vasta siinä vaiheessa, kun osakemarkkina oli jo kääntynyt uuteen härkämarkkinaan.
Kuten näiden esimerkkien kautta voi todeta, talous ja pörssi voivat hyvin mennä hieman eri suuntiin eikä niiden syklillä ole varmaa korrelaatiota. Lisäksi valtaosa ei usko karhumarkkinan päättyneen silloin, kun se todellisuudessa on jo ohi. Itse asiassa nimenomaan looginen päättely yleensä ohjaa näissä tilanteissa harhaan. Siksi tukeudun omassa “tutkimuksessa” myös tekniseen analyysiin, eli pörssin hintaliike antaa itsessään suhteellisen luotettavia signaaleja karhumarkkinan päättymisestä.
Kuten olen aiemmin tännekin kirjoittanut, Golden Crossin tapahtuessa karhumarkkina on ollut jokaisen kerran ohi. Tai kun ollaan oltu yli kuukausi 200 liukuvan keskiarvon päällä, ei olla enää tehty uusia pohjia yhdessäkään karhumarkkinassa. Data vuodesta 1950. Joku kerta tulevaisuudessa nämäkin signaalit feilaa, mutta toistaiseksi niiden osumisprosentti on 100 % viimeisen 70 vuoden ajalta. Katsotaan miten tällä kertaa käy.
140 tykkäystä
Ketjua on ollut mukava seurata ja se on herättänyt muutamia pohdintoja sekä kysymyksiä.
Osakkeiden arvot nousee jos osakkeita ostetaan enemmän kuin myydään. Yhtiöiden liikevaihdot ja tulokset nousee jos rahat ei makaa pankkitileillä. Jos rahat makaa pankkitileillä niin pankit lainaa niitä eteenpäin siten, että joku tuottaa jotain mihin ne pankkitilillä olevat rahat voisi tuhlata?
Taantuma tulee kun ihmiset, koneet yms. Ovat tyhjän panttina eikä tuota mitään, eikä osta mitään. Silloin pääomien on täytynyt siirtyä pienen piirin pankkitileille?
Raha ei kuitenkaan häviä missään vaiheessa mihinkään niin talouden ainoa ongelma on jos raha kerääntyy liian pienelle porukalla ilman, että se jatkaa kiertoa.
Osakekkeiden puolesta ainoa ongelma on jos rahat jää pienelle piirille ja ne saavat rahoilleen inflaatiota isompaa korkoa? Muissa tapauksissa osakkeiden arvostukset ovat korkealla vaikka yhtiöt eivät tienaisi paljon tai yhtiöt tienaa paljon, mutta ne ovat vain halpoja?
3 tykkäystä
Kiinan teollisuuden PMI jatkoi laajentumistaan.
Mielenkiintoisesti kuitenkin maan ölpän kulutus ei näytä elpyvän heikon 2022 jälkeen.
19 tykkäystä
Aika laaja kysymys, mutta sitäkin mielenkiintoisempi.
Ennen vastausta pieni tarkennus: mielikuva on oikea siitä, että pankit lainaa meidän käteisen tilillä eteenpäin. Mutta käytännössä pankki luo lainan ”tyhjästä” ja se meidän talletus näkyy siellä edelleen. Ja kun pankki lainaa sehän luo lisää talletuksia mutta ei mennä sen pidemmälle. 
Rahaa tuhoutuu, kun maksaa lainan takaisin (velka=rahaa) ja pankki on taas alkupisteestä missä sillä on oma pääoma ja talletukset. Vähän mutkia suoraksi vetäen.
Kasvava taloudellinen eriarvoisuus varallisuuden pakkautuessa harvempien käsiin on ollut useiden tutkimusten kohteina viime vuosina. Koska toisen säästö on toisen velkaa (tai toisen säästäminen on pois toisen tuloista), voi ylisäästävät talousalueet kuten Kiina ja Saksa aiheuttaa velkaantumista muualla. Esim. Kiina Yhdysvalloissa, Saksa muissa euromaissa.
On myös teorisoitu, että romahtanut keskiluokan säästäminen jenkeissä joutuisi osin rikkaiden kasvavasta osuudesta talouden piirakassa. Tämä taas olisi ajanut korkoja ajas ja osakkeita ylös. No viimeiset pari vuotta nämä on jäänyt unholaan, koska inflaatio ja keskiluokkakin voi paremmin pandemiabuustin saatuaan. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko trendi jahka näistä hälinävuosista päästään yli.
Tässä esimerkiksi yksi paperi aiheesta:
Vastaavaahan koettiin ennen vuotta 1914 yhteiskuntien eriarvoisuuden ollessa käsin kosketeltavaa mutta pari maailmansotaa, inflaatio ja valtioiden kasvava rooli sekä verotus kuittasi ongelman pois. Nykyinen eriarvoisuus alkoi kasvamaan uudelleen vasta 80-luvulla.
Tämä menee jo vähän metatasolle joten kun mietin vaikkapa Fortumin tulevaa osinkovirtaa en miettisi eriarvoisuuden vaikuttamista sadan mutkan kautta yhtiön nykyarvoon.
Lisäys: ylätasolla olet asian ytimessä siinä että jos raha ei liiku eli ihmisten ei osta tai eivät lainaa niin talouden rattaat alkavat kummasti hyytymään. Juuri tähänhän tämän hetken rahapolitiikka tähtääkin korkeammilla koroilla.
27 tykkäystä
Aahhh odotuksiin.
42 tykkäystä
Kiitos.
Mietinkin lähinnä riskejä omille sijoituksille. Miten ajallisesti, maantieteellisesti ja alakohtaisesti hajautettujen sijoitusten arvo voisi tuhoutua. Eli yrityksien yleinen arvostus tulisi alas pitkäksi aikaa samalla kun niiden tuotot näivettyisi.
Onko tämä edes teoriassa mahdollista?
Helposti. 
Osakkeiden nykyarvoa ohjaa lopulta niiden a) kasvu b) kasvun kannattavuus (kuinka hyvää tuottoa ne saavat liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle) ja c) sijoittajien tuottovaade. Käytännössä tuottovaateeseen vaikuttaa korot, (ja korkoihin inflaatio) ja likviditeetti ja sijoittajien fiilis riskistä.
Jos lähtee näiden kautta purkamaan niin yksittäisille firmalle tämä on melko selvää. Jos firma menettää kilpailuetunsa ja sen kasvu tyssää, osake rysähtää (olettaen että sijoittajat aiemmin hinnoittelivat siihen ruusuisempaa tulevaisuutta).
Pörssin ja useiden omaisuusluokkien kautta vaikutukset on moninaisempia.
Osakkeille pahin skenaario on (kommunistisen vallankumouksen lisäksi mutta jätetään nuo ilmiselvät pahat skenaariot pois ) stagflaatio missä talous junnaisi taantumassa ja samalla inflaatio jyllää. Silloin tulokset kasvaisi hitaasti, kannattavuus kärsisi ja samalla tuottovaade olisi katossa. Näin kävi 1974–1982 ja osakkeet julistettiin kuolleeksi omaisuusluokaksi.
Periaatteessa syvä lama olisi myös tuhoisaa, mutta niistä voi nousta elvyttämällä. Myös kuplien poksahdus on pitkäjänteisyyttä kysyvää: SP500 ylitti 2000 vuoden huippunsa vasta 2013.
Tässähän aikajänne vaikuttaa myös paljon: parin vuoden säteellä osakkeet voi singota minne vain, pitkässä juoksussa ne seuraa tuloksia suhteellisen kiltisti.
Jos pitäisi jostain valita, en pidä henk.koht. enää stagflaatiota niin isona riskinä kun keskuspankit on hereillä. Lamat voi hoitaa yleensä rahalla. Mutta jos haluaa piruja haluaa maalille seinille voisi osakkeilla olla edessä viime vuosien epätavallisen korkeiden kannattavuuksien korjaantuminen pidemmän aikavälin keskiarvoon.
Maailmassa monet omaisuusluokat olivat ja ovat edelleen kuplan kaltaisessa tilassa (kiinteistöt, etenkin Kiinassa) mistä voi tietysti seurata pidempi velkadeflatorininen sulattelujakso.
Osakepoimijalle on tietysti aina tilaisuuksia jossain päin markkinaa.
29 tykkäystä
Löytyykö euroalueen inflaatiodatasta samanlaista analyysiä, kuin rapakon takaisesta? Äkkiseltään silmiin osui Nordean von Gerichin tulkinta, että johtui pelkästään energian hinnan laskusta ja pohjainflaatio oli ennätyksellisen korkeaa. Gerich tosin tuntuu löytävän aina ja kaikesta negatiivista, joten otan hänen twiittinsä yhden filtterin läpi.
Mutta onko euroalueella sama laahaava mekanismi asumisen hintaan liittyen, kuin USA:ssa? Tai jotain muita tekijöitä, jotka kertoisivat enemmän, kuin pelkkä kaiken kattava numeerinen arvo?
3 tykkäystä
Alla on HS:n Petri Sajarin “alokasystävälliseen” (=helposti ymmärrettävää tekstiä) tapaan kirjoitettu kirjoitettu juttu erityisesti koskien euroalueen inflaatiota. Ei maksumuuria.
Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen mukaan kokonaisinflaatio hidastui 6,9 prosenttiin, kun se helmikuussa oli 8,5 prosenttia. Tästä huolimatta pohjainflaatio kiihtyi 5,7 prosenttiin. Euroalueen pohjainflaatio ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä voimakasta.
EDIT:
Lisään tämän vain tähän:
OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen tviitin.
21 tykkäystä
Joo pohjainflaatiohan kiihtyi edelleen maaliskuussa.
Asuminen on vain 15 % indeksistä sisältäen veden ja muun eli pysty samalla tavalla selittelemään asiaa pois laskevilla kustannuksilla.
Mutta, miettisin vähän miten viime aikojen luotontiukennus vaikuttaa inflaatioon jatkossa. Kuten eilen Vartissa ja täällä nostin, luottoimpulssi sukeltaa euroalueella jo.
1 tykkäys
Oliko 1974-1982 stagflaatio globaali ilmiö? Luulis, että jos inflaatio jyllää niin joku kääriiny rahat jenkeiltä? Ainakin omissa sijoituksissa nykyinen inflaatio syönyt toisten yhtiöiden tulosta kasvaneissa kuluissa ja toiset firmat tuonut rahaa ikkunoista ja ovista sisään.
1 tykkäys
Jotenkin jännä tämä suomalaisen keskustelun fiksaatio maksajiin.
Olennaista on reaalitalous. Kaikille tekijöille löytyy työtä: eläkeläisten palvelut ja hoiva työllistäisi vaikka koko työikäisten joukon jos vain olisi tarpeeksi tekijöitä. Lisäksi pitää löytää tekijät kotimaiselle välttämättömyyshyödykkeiden (elintarvikkeet, asuminen, turvallisuus) tuotannolle. Koska elintasomme on riippuvainen tuonnista, on myös toivottavaa löytää riittävästi tekijöitä vientituotantoon. Tämä kaikki johtaa hyvin kireään työmarkkinaan.
Viimeistään euroerolla tuo saadaan myös toimimaan rahataloutena. Kotimarkkinoilla kiertää kotimainen markka, joka on olennaisesti valtion velkaa. Julkinen sairaanhoito ja Kelan maksamat eläkkeet rahoittuvat siten osittain valtion velalla ja osittain verotuloilla, kuten nytkin. Tämä velkamarkka tulee palkkana tekijälle, joka sitten laittaa sen taas kiertoon ostamalla palveluita tai osakkeita. Markka kiertää myös kotimaisen välttämättömyystuottajien ja vienti/tuonti-sektorin kautta. Reaalitalous on kingi: se, mitä kyetään tuottamaan, se on käytettävissä ja kyse on enää tulonjaosta. Maksajia ovat kaikki työlliset yhdessä.
Sama itse asiassa pätee jo euroaikana, niin kauan kuin vienti ja tuonti ovat suunnilleen tasapainossa.
Toki jos vienti yskii, niin tästä tulee ongelmia. Vaihtoehtoina ovat fiskaaliunioni eli huonosti pärjäävän alueen julkinen tuki, mikä mahdollistaisi edellä kuvatun kierron jatkumisen huonon viennin kanssa myös euroaikana. Jos fiskaaliunionia ei tule eikä vientiä ei saada korjattua, on edessä euroero.
Mikäli euroero tulee, eikä vienti vedä, tuontikin alkaa sakkaamaan, ja elintaso laskee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita työttömyyttä, vaan sitä, että suomalaisella työllä ei enää kykene maksamaan samaa elintasoa kuin aiemmin.
Ja tästä päästäänkin takaisin ketjun aiheeseen: täystyöllisyys ei välttämättä tarkoita talouskasvua. Mahdollinen skenaario on myös kansakunnan köyhtyminen täystyöllisyydestä huolimatta. Tämä antaisi aihetta ennakoida hyvinkin pitkään kestävää karhumarkkinaa. Tie ulos on oikeastaan keksiä tapa tuottaa sama elintaso pienemmällä työväestöllä, eli automatisointia. Ehkä ChatGPT pelastaa meidät sittenkin?
Toki jos meillä on eläkerahastoissa ja eläkeläisten säästöissä paljon Suomen ulkopuolista varallisuutta, niiden kotiuttaminen tukisi tuontia niin kauan kuin ne riittävät. Se hidastaisi prosessia olennaisesti.
Sama pätee myös Yhdysvaltoihin ja muihin isoihin talouksiin (mukaan lukien EU kokonaisuutena). Riski siellä ei ole ulkomaankaupassa vaan siinä, riittääkö tekiölitä kaikkeen tarvittavaan. Köyhtyminen on sitä kautta mahdollinen myös suljetussa taloudessa.
Ehkä paras lukuvinkkini viime kuukausilta on jo aiemmin mainittu The Great Demographic Reversal. Se muutti ajatteluani aika radikaalisti, eikä yllä sanomani oikeastaan sisällä juuri mitään uutta sen lukeneelle.
7 tykkäystä