Suurin osa ihmisistä ei kuole työikäisinä, joten edessä on useiden vuosikymmenten mittainen jakso, jolloin entistä pienemmällä määrällä tekijöitä pitää elättää lähes nykyisen kokoinen kansa. Lisäksi ikääntyminen tuppaa lisäämään sairauksia ja hoivan tarvetta - ei toki jokaisella, mutta väestötasolla merkittävässä määrin.
1 tykkäys
Niin, no, jaa, en ole oikein kunnolla sisäistänyt sitä teoreettista viitekehystä, että mitä on raha. Onko se nyt sitten vain vaihdon väline, vai arvon mittari, vai velkaa vai mitä on luonteeltaan, vai onko kaikkea tätä ja paljon kivaa muuta.
Mutta kun markkinatalous toimii pohjimmiltaan siten, että on jotain, jota joku haluaa, ja on jotain muuta, jota joku toinen haluaa, ja sitten niitä keskenänsä vaihdetaan, missä puuhassa raha on tosi kätevä apuväline, kun saadaan tehtyä pitkiä ja monimutkaisia vaihtoketjua, joiden ansiosta ei tarvitse laskea, kuinka monta vehnäsäkkiä kuittaa yhden tankatun generaattorin. Niin. Kun meillä on iso ja vielä vuosikymmeniä kasvava joukko köyhiä vanhuksia, joilla ei ole antaa vaihdossa mitään, niin kaikki se hoiva ja hoito jne, mikä olisi köyhien vanhusten elämän eteen hyvä tehdä, on pois jostain muusta.
Ja siinä tulee se viime käden ongelma liittyen maksuun ja maksajaan. Köyhä vanhus ei itse voi antaa vaihdossa mitään, joten jonkun muun täytyy se vaihdettava hyvä antaa, jotta vanhus saa hoitoa. Ja tällöin se vaihdettavan hyvän antaja, eli maksaja, voi oikein hyvin ajatella, että jääköön vanhus hoitamatta, koska maksaja ei saa tästä itselleen mitään hyvää. Niin sanotusti kieltäytyy maksusta. Joten se ihminen, jonka pitäisi hoivaa tarjota ja jonka työlle olisi kyllä valtava tarve, koska muuten köyhä vanhus kärsii, huomaa, että hänen työlleen ei ole kysyntää.
Yritän tässä ilmaista, että tarve ja kysyntä ovat kaksi aivan eri asiaa.
Kyllä monellekin asialle on vaikka kuinka paljon tarvetta, mutta se ei mitenkään itsestään selvästi näy kysyntänä. Ja epäilenpä, että juuri näin on erityisesti vanhusten hoidon kanssa, koska halukkaita ja samanaikaisesti kyvykkäitä maksajia ei riitä. Kyllähän se näkyy jo nyt sairaanhoidossa. Lapsia hoidetaan erittäin tarmokkaasti, työikäiset pääsevät lääkäriin aika mukavan tehokkaasti, mutta jos olet köyhä vanhus, niin hellurei. Vaikka tarvetta olisi kuinka paljon. Suorastaan rajatta.
Siksi sillä maksajalla on paljonkin väliä. Ei maksajaa, ei tuotantoa tai palvelua.
6 tykkäystä
Niin joo tänään tuli jenkkien inflaatiolukuja, kukaan ei vielä ole noteerannut, joten…
Pellin alla varsinkin palveluiden inflaatio tippui reilusti ja markkina taisi innostua varsinkin siitä.
Jokos saa sanoa “transitory!” 
?
54 tykkäystä
PCE on hyvä koska asumisen kulut ovat siinä pienemmässä, muistaakseni noin 15 % painossa ja Fed seuraa itseasiassa enemmän tätä kuin CPI:tä (kuluttajahintainflaatiosta).
Mä olen ollut transitoryleirissä jo alusta alkaen vaikka on meinannut usko horjua, liity joukkoon!
78 tykkäystä
Eric Basmajian käsittelee uusimmalla videollaan tuttuun tapaansa hyvin selkeästi valitsemaansa aihetta - tällä kertaa vuorossa on pankkisektorin viimeaikaiset sekä tulevat haasteet.
The US economy has been hit with a string of bank failures, and these bank failures have exposed some major problems at the core of the US financial system. Emergency measures by the Federal Reserve and US Treasury were required to stop several ongoing bank runs that threatened the solvency of dozens of institutions.
These events have rattled consumer and investor confidence, leaving many wondering why these events happened, if more bank failures are on the way, and what the impact will be to the economy in 2023.
In this video, we’ll take a look at the root cause of the issues plaguing the US banking sector, explain why more institutions are likely to fail in the coming months and outline why these events will worsen the ongoing recessionary pressures in the economy.
Videon ensimmäinen puolisko on lähinnä yhteenvetoa tapahtuneesta ja siten kertausta aihetta aktiivisesti seuraaville. Jälkimmäinen puolisko on mielestäni videon tärkein anti. Siinä tarkastelun kohteena ovat erot isompien ja pienempien pankkien taseiden koostumuksissa.
Kuten tässäkin ketjussa on aiemmin keskusteltu, pienten pankkien merkitys luotonannossa on merkittävä. Pienten pankkien luotonannon hidastuminen voisi tosiaan olla ratkaiseva tekijä, joka varmistaisi Yhdysvaltojen talouden vaipumisen taantumaan kuluvan vuoden aikana.
8 tykkäystä
Tilastoja tutkimalla löytyy aina kaikenlaista, mutta >7% 1Q on historiassa antanut nousuvuoden. Siis S&P500.
Noista listatuista vuosista vain 1/17 on johtanut siihen, että koko vuoden nousu on alla tuon saavutetun 1Q-tason.
Peukut kuitenkin pystyyn ja puutakin pitää koputtaa !
26 tykkäystä
Eipä näytä ihmisten luottamus kovin vakaalta pankkien suhteen, vaikka kuinka “hyvin” Fed ja jopa Biden onkin vakuutellut.
Kyllähän tässä on mielenkiintoiset ajat käsillä. Yhtäkkiä kaikki keskustelu hiljentynyt tulevasta pankkikriisistä, ja kaikkiko on yhtäkkiä okei. Jännää… 
12 tykkäystä
Luin tässä äsken maksutta luettavissa olevan alkuosan tästä tekstistä
Ja pitää palata sen johdosta korjaamaan aiempaa kirjoitustani täällä.
M1-rahaa tuhoutuu myös silloin, kun sen haltija sijoittaa sen pankin velkakirjaan tai määräaikaistalletukseen.
Laajemmat rahamittarit M2 ja M3 ovat vielä kasvussa, joten nettotakaisinmaksusta ei taida vielä olla kyse. Rahalle löytyy nyt houkuttelevia parkkipaikkoja muualla päin pankin tasetta. Tämä on talouden ja pörssin kannalta neutraali kehitys.
6 tykkäystä
Niin, huvittavaa että kurssit ovat nousseet samaan aikaan. Tarkoittaako tämä sitä että on siirretty rahaa tileiltä osakkeisiin?
2 tykkäystä
Turvallisempi parkkipaikka se taitaa olla talletuksille kuin pankit jos massia on yli talletussuojan. Ja se talletussuojakin on ison pankkirymistelyn iskiessä hitusen teoreettinen, koska talletussuojarahasto ei oikeasti kestä jättipankkien kaatumista.
Osakkeita voi holdata katastrofin yli ja niistä todennäköisesti saa riihikuivaa tiukassakin paikassa.
5 tykkäystä
Kun sinä ostat osakkeen, joku muu myy sen. Jos myyjä on pankki, tilirahaa tuhoutuu. Muussa tapauksessa raha vain siirtyy tililtä toiselle eikä sen määrä muutu.
Eli ei tarkoita. Rahaa ei (järjestelmätasolla) siirretä osakkeisiin.
5 tykkäystä
Kryptot nousivat voimakkaasti pankkikriisin alkumetreillä. Siinä varmaan oli ainakin jokin yhteys vaihtoehtoisena säilytyspaikkana. Osakkeista en menisi sanomaan, mutta onhan nekin turvapaikka, niinkuin Jarnis sanoikin. Osakkeet ovat sinun nimissäsi ja et voi menettää niitä, jos pankki menee nurin.
4 tykkäystä
Joo. Huom. kaippa pankkikin voi pitää osakkeista saadut rahat vain käteisenä, ei automaattisesti raha tuhoudu.
Yleisesti ottaen rahaa näyttää virtaavan esimerkiksi “käteis/korko” ETF:iin.
Tämä data päivittyy hitaasti, mutta rahamarkkinarahastot ovat suosittuja ja niiden suosio on varmaankin jatkunut Q1:llä.
12 tykkäystä
Pankit ovat erityisasemassa tämän suhteen. Jos pankilta ostaa yhtään mitään pankkitilillä olevalla rahalla, se raha tuhoutuu maksun yhteydessä.
Tilanne on toki toinen jos menee setelien kanssa pankin tiskille osaketta ostamaan. Setelit eivät mihinkään katoa maksun yhteydessä vaikka ne pankille annettaisiinkin. Sama pätee jos ostajalla on keskuspankissa tili ja käyttää keskuspankkirahaa ostamiseen joltakin muulta kuin keskuspankilta.
Euroalueen raha-aggregaateissa muuten ei lasketa pankkien, muiden finanssilaitoisten eikä valtioiden hallussa olevaa rahaa. M3 pienenee, kun joku muu kuin yksi näistä ostaa pankilta yhtään mitään.
1 tykkäys
Moni muukin maa alkaa rajoittamaan öljyn “määrää”.
Öljyn hinta nousuun, ja sitä myötä inflaatiokin pysyy korkeammalla?’
E:
Näitä tulee jatkuvasti.
4 tykkäystä
En ymmärrä. Mitä pankki sitten saa myymällä osakkeen, jos ostajan tililtä siirtyvä raha ei siirry jollekin pankin omalle tilille käytettäväksi johonkin muuhun? Minä ainakin olen luullut, että pankilla on omat tilit oman toiminnan rahoittamiseen siinä missä muillakin yrityksillä? Ja sille tilille siirtyy rahaa mm. lainana keskuspankilta tai muilta pankeilta. Tai siis “pankin oma tili” on sellainen jota ei osoiteta esim. pankin asiakkaan tiliksi, vaikka asiakkaan tilillä olevaa rahaakin käytetään eteenpäin lainaukseen tai jotain sinne päin.
Olen vasta pyrkimässä opiskelemaan rahoitusalaa, joten perusasiat vähän hukassa ja parempi selittää kuin lapselle… 
Tätä voi korjata ja täydentää. Käsittääkseni asiakkaiden talletukset ovat pankin näkökulmasta velkaa. Eli jos asiakas ostaa pankilta jotain tai maksaa tilinhoitomaksun, niin velka pienenee. Rahan ei tarvi siirtyä mihinkään tilille, kunhan vain rukataan asiakkaan tilillä olevaa numeroa pienemmäksi.
3 tykkäystä
Pankit on vähän kuin teurastamoja: (melkein) kaikki pitävät niiden tuotteista mutta sisällä on kaikkea muuta kuin kaunista ja siistiä. 
(Ja osa pitää niitä hyvinkin epäeettisinä.)
Pankilla on luonnollisesti tilinumero(ita), jota voi käyttää tilisiirtoihin pankille itselleen. Nämä ei kuitenkaan ole samanlaisia tilejä kuin asiakkaiden tilit.
On myös totta, että pankilla on tili keskuspankissa. Tämä ei myöskään ole samanlainen tili kuin pankin omien asiakkaiden tilit, eikä se tilinumero, johon tavallinen pulliainen osoittaa pankille tarkoittamansa maksu, osoita tiliin keskuspankissa.
Kun tarkastellaan rahoitusjärjestelmää tällä tasolla, on harhaanjohtavaa puhua vain rahasta ikään kuin se olisi kaikki samanlaista. Pitää pitää tarkka ero toisaalta keskupankkirahan ja toisaalta eri pankkien rahojen välille. Hyödyllinen ajatusleikki on, että jokaisen pankin (mukaan lukien keskuspankin) tiliraha on oma valuuttansa, ja eurojärjestelmä pitää huolen, että kaikkien euro-nimisten valuuttojen keskinäiset vaihtokurssit ovat kiinteästi 1:1.
Yksittäisellä pankilla on koko joukko omaisuutta. Joukossa on runsaasti asiakkaille annettuja luottoja mutta myös erilaisia arvopapereita. Mukana on lisäksi muiden pankkien rahaa, pääosin toki keskuspankkirahaa. Omaisuudelle lasketaan pankin laskentatoimessa jokin euromääräinen yhteisarvo, jota sanotaan pankin taseen kooksi.
Taselaskelmaan kuuluu omaisuuslaskelman (vastaavaa) lisäksi laskelma pankin pääomasta (vastattavaa). Pääoman euromääräinen loppusumma on yhtä suuri kuin omaisuuden loppusumma, ja se jakaantuu omaan pääomaan (pankin omat varat) ja vieraaseen pääomaan (pankkiin tehdyt talletukset ja pankin ottamat muut velat).
Ne pankkitilinumerot, jotka esiintyvät tilisiirroissa, ovat myös tilejä pankin kirjanpidossa. Taseessa pankin tilinumerot kirjautuvat vastattavaan eli pääoman puolelle. Asiakkaiden tilit kirjautuvat vieraaseen pääomaan ja pankin omat tilit omaan pääomaan. Pankin omistamat tilit muissa pankeissa (pääosin keskuspankissa) ovat omaisuutta eli vastaavaa.
Jos nyt ostat pankilta osakkeen samassa pankissa tilillä olevalla rahalla, pankin omaisuus pienenee kyseisen osakkeen verran. Pääoma vähenee saman verran sillä, että pankin velka (talletukset) pienenevät. Tämän pankin luoman rahan määrä vähenee kauppahinnan määrällä.
Jos ostat pankilta A osakkeen ja maksat sen pankissa B olevalla tilirahalla, tapahtuu molempien pankkien taseessa muutoksia:
-
pankin B omaisuudesta vähenee kauppahinnan verran keskuspankkirahaa
-
pankin B veloista vähenee kauppahinnan verran talletuksia (velkaa)
-
pankin A omaisuudesta poistuu myyty osake
-
pankin A omalsuuteen tulee kauppahinnan verran keskuspankkirahaa
-
pankin A pääoma ei muutu
Rahaa tuhoutuu B-pankin talletusten muutoksen johdosta. Keskuspankkiraha vaihtaa omistajaa mutta sen kokonalsmäärä ei muutu.
Tässä oletan, että pankki on kirjannut osakkeen arvoksi sen euromäärän jolla se sen myy. Mahdollinen myyntivoitto tai -tappio suhteessa osakkeen tasearvoon vaikuttaa oman pääoman kokoon myyjäpankissa.
18 tykkäystä
Ok. Tajuan. Eli puhuit paikallisesta pankkikohtaisesta ilmiöstä, et koko maailman rahajärjestelmää koskevasta.
Tässä muuten taas tuli esiin se mihin olen kiinnittänyt huomiota englanninkielisessä kirjoittelussa ja suomalaisessa: englantilaisissa teksteissä puhutaan erikseen “credit” ja “money”, mutta suomalaisissa teksteissä käytetään ilmaisua “raha” tarkoittamaan molempia. Se hämää.
En ole tällaiseen törmännyt. Credit suomennetaan yleensä luotoksi. Se myös kuuluu eri puolelle pankin tasetta kuin raha.
Toki en tunne front deskin jargonia. Itse työskentelen viranomaisraportoinnin parissa ja olen muuta pankkimaailmaa opiskellut ymmärtääkseni sitä kontekstia, jossa toimin. Muu osaaminen tulee harrastuneisuudesta.
Ei, ilmiö on kyllä todellinen myös laajemmassa skaalassa. Jos jätetään huomiotta asiaan liittymättömät liiketapahtumat, muiden pankkien luoma raha pysyy muuttumattomana, joten eurojen kokonaismäärä koko maailmassa vähenee kauppahinnan verran edellä kuvaamassani osakekaupassa.
Kun EKP seuraa rahan määrää, se ottaa kaikkien pankkien taseet ja tekee koko euroalueen konsolidoidun pankkien taseen laskemalla ne yhteen ja elininoimalla pankkien väliset liiketoimet. Menetelmä on pohjimmiltaan sama, millä konsernitilinpäätökset tehdään. Raha-aggregaatti M1 lasketaan tästä konsolidoidusta taseesta, mukaan otetaan setelit, kolikot ja yön yli -talletukset jotka ovat muiden kuin pankkien ja valtioiden hallussa euroalueella.
M1 pienenee kauppahinnan verran.
(Oikeasti konsolidoitu tase ja raha-aggregaatit tarkastelevat koko MFI-sektoria mutta sivuutetaan se tässä.)
Raha on paras ymmärtää tällä tavalla bottom up. Perinteinen makrotaloustieteen lähestymistapa (tarkastellaan vain koko kansantaloutta kokonaisuutena) ei kykene ymmärtämään pankkeja lainkaan ja siten sen rahatarina on hyvin kyseenalainen.
10 tykkäystä