Loppukesällä–alkusyksyllä 2018 Pohjoismaissa uutisvirta oli positiivisinta ja suhdanneodotukset optimistisimmat pitkään aikaan.
En lakkaa hämmästelemästä tätä että Nordic Small Cap on noin tuplannut kolmessa vuodessa alkaen hyvästä suhdannetilanteesta.
Tämä on hyvin poikkeuksellista.
Tuo on kieltämättä hämmästyttävää, miten Helsingin pörssissäkin small capit ovat raketoineet viime vuosina.
Toisaalta siellä on joukossa todella paljon hyviä yrityksiä, joiden potentiaali jälkiviisaasti todeten aliarvioitiin täysin (Harvia lienee kärkevin esimerkki, mutta se ei ole enää hetkeen ollut small cap…). Pienet firmat ovat ehkäpä hieman fragiilimpia taloussuhdanteelle, joka on nyt myös ultrasuotuisa ellei satu olemaan ravintola-/matkustusaloilla.
2018 alussa pörssissä tuntui olevan parabolinen ralli myös, joka katkesi pian tylysti teollisuustaantumaan ja kauppasotahuoliin. Monille firmoillekin nuo oli vaikeampia vuosia. Pienyhtiöiden nousu tyssäsi jo kauan ennen suuryhtiöitä, 2017.
On tässä kyllä kertoimiinkin tullut venymistä, ei siinä ja Helsingin pörssin small cap indeksi näyttää visuaalisesti… mielenkiintoiselta. En tiedä onko indeksissä mitään painorajoja. Boreon ja Tecnotreen kaltaiset kymmenkertaistujat ovat hieman raskaampia, kuin muutamissa kymmenissä miljoonissa markkina-arvoltaan seilaavat kaverit.
Kupla vai aliarvostuksen purkaantuminen…? ;D
USAn small capeista mulla on tieto että ne ovat selvästi ennätyskalliita ev/s-mittarilla.
Vaikka huhut kertovat että siellä on ollut spekulatiivista puoli vuotta sitten, kolmen vuoden aikajänteellä maltillinen meininki.
Harmi että Nordic Small Cap -tunnuslukuja mulla ei ole.
Joka tapauksessa väittäisin että Nordic Small Cap -skenessä on nyt poikkeuksellinen määrä levotonta ja kärsimätöntä kultakuumesakkia mikä alentaa todennäköisyyttä että markkina menee esim. seuraavat 12 kk vaakasuoraan.
Rauhallinen vaakalento kuuluu niihin normaaleihin aikoihin jolloin suora osakesijoittaminen on aika lailla ihmisten arkipäivästä eristyksissä oleva nichejuttu.
Uutta jaksoa tullut juuri pihalle!
@Tupla
Olisi aika rohkeaa ajatella että yleistyvä hyvä skaalautuvuus loisi jotenkin merkittävästi omistaja-arvoa small cap -sijoittajille.
Kuin yksi skaalaa huikealla menestyksellä, todennäköisesti suurimpia kärsijöitä ovat jotkin toiset small capit.
Yhtenä vuonna pohjoismaiset small capit skaalaavat erityisen onnistuneesti vaikkapa keskieurooppalaisten tontilla mikä edistää hypeä täällä.
Toisena vuonna keskieurooppalaiset small capit skaalaavat erityisen onnistuneesti vaikkapa meidän tontilla mikä edistää hypeä siellä ja stressaa täällä.
Sitten kun on jämäkät oligopolit tai peräti monopolit, silloin luo luotettavasti omistaja-arvoa kun pääsee skaalaamaan.
Oma arvioni on, että digitalisaatio ja teknologinen kehitys on hyödyttänyt eniten pieniä yhtiöitä. Paras esimerkki lienee teknoyhtiöt. Mutta on muitakin, mm. kuluttajatuotteita valmistavat/ toimittavat yhtiöt hyötyvät globaaleista digitaalisista markkinoista, joihin pääsee kiinni pienemmillä panostuksilla.
Digitaalisissa tuotteissa on aika usein kyse tuoreesta kasvavasta markkinasta, eikä yhden kasvu ole välttämättä toiselta pois, kuten tuossa pohdit asian olevan. Skaalautuvuus on yksi ominaisuus digitaalisaatiossa ja näkisin että se monia pieniä yhtiöitä oleellisesti hyödyttää ja näkyy myös Small Cap-indekseissä.
Ottamatta kantaa indeksitasolla, niin Härmän small capeissakin syyttä hyljeksittyjä yhtiöitä, jonka PE noussu viime vuosina esim 8 → 16… EPS kasvu voi kulkea 10% pa + osinkotuotta 2% päälle (ja tästä voi olla pitkääkin näyttöä). En ihmettele yhtään, että nekin alkaa salkkuihin löytää, kun on pakko tonkia tuottoa, jos OMXH25 yhtiöitä treidaa toteutuneella tuloksella PE ~25. Vakavaraisuus ja sen kautta riskitaso voi olla eri, mutta small capeissa on monesti johdolla iso omistus, jolla se omistaja-arvo tuloutuu piensijoittajillekin. Lisäksi näiden PE sulaa nopeasti takas railakkaan aliarvostuksen puolelle, toisin kuin kypsän vaiheen “osinkolingoissa”.
Omaan silmään nämä on näitä mummolan lasivaaseja hyllyssä, joita lapsesta asti varotaan. Keski-iässä inhotaan ja isovanhempien nukuttua pois toivotaan testamentissa.
Ps. Sektorikohtaista verrokkianalyysiä kammoksun, koska eri ihmiset tekee päätökset, joten miksi verrata. Sen sijaan yhtiön olemassa olevan henkilöstön historiallisille päätöksille annan arvoa, joten track recordilla sallin korkeamman arvostuksen…kukin tyylillään. Kasvusijoittajan etuja.
Mutulla samoin ajatuksin. Nykyään ”every business is software business”.
Monen sektorin businesmalleja ja kilpailuetuja voi laittaa uusiksi softalla.
Nordic-tasolla Ruotsin ja Norjan pörssilistattu startup-skene tuntuu vielä olevan isommalla tasolla kuin Härmässä.
Ja sitten vielä norjalaisten vetyfirmojen määrä vs Suomi jaksaa hämmästyttää.
Onko täällä vielä lisäksi Inderes- ja Redeye-efektiä, joka vetää sijoittajia pienyhtiöihin?
Evergrande update
Koko konsernin osakkeelle -8% tauluun taas tänään ja nähtävästi jotkut bondit tulleet -20%. Eilen tuli tieto, että firma jättää velkojensa korot maksamatta tässä kuussa (aiemmin kyllä skipannut alihankkijoille yms. maksuja). Käsittääkseni tätä nimitetään “technical default” -termillä. Homma ei ole ohi, mutta tekninen hylsy on päällä.
Mutta kuten aiemmin keskustelimme, Evergrande on iso tekijä, mutta yksittäisenä pelurina hallittavissa - kunhan vain valtio ottaa koppia tai jakaa taakan pienempiin osiin muille kannettavaksi. Ratkaisevaa on, mikä vaikutus Evergrandella on laajemmin.
Twitterissä tovin seuraamani The Last Bear Standing (kyllä, tämä on karhutili), on nyt koonnut katsauksen muihin kiinteistöpelureihin Kiinassa.
Vaikuttaa siltä, että Evergrande-tauti tarttuu myös muihin. Pankeista ei tietoa, vaikka ne ovat tässä keskeissä osassa, mikäli tästä tulee myrsky vesilasissa -tyylistä myllytystä suurempi juttu.
PS. En varsinaisesti ymmärrä mitään näistä - seuraan Twitteriä 
Huomenta kaikille! Frankfurtista kajahtaa taas tänään, sillä EKP:n korkopäätös julkistetaan iltapäivällä. Jännittäviä elementtejäkin on mukana, sillä keskuspankki voi jo tänään julkistaa tietoja velkakirjaostojen vähentämisestä. Pandemiaelvytyksen eli PEPP-ohjelman on määrä nykyisellään jatkua ainakin ensi maaliskuun loppuun, eikä euroalueen talous- ja inflaatiokehitys anna aihetta jatkolle. Kokousennakko on luettavissa täällä, palaan linjoille 14.45 
Hyvää pohdintaa mutta teidän olisi hyvä kuitenkin sanoa mistä tuo kaikki hyvä on pois Pörssin ulkopuolisten vai mid capien vai large capien voitoista?
Kuinka halpoja ovat arvoyhtiöt? Todella, todella halpoja. Rank 1-3 
Ebit/Tev, Ebitda/Tev,
E/P, CF/P
Sales / price, Book / price DING DING DING Jackpot.
Kirjoitus on vielä Huhtikuulta 2020 jonka jälkeen Value/growth spread on kasvanut.
Ainakin niiden kilpailijoiden voitoista, jotka epäonnistuvat liiketoiminnan ”digitalisoinnissa”
Ja minkähänlaisia kasvunäkymiä, riskejä ja haasteita nämä ns. arvoyhtiöt pitävät sisällään? 
Arvo on ollut halpaa jo vuosia, mutta kun katsoo mitä sieltä pinnan alta usein löytyy (mm. pankkeja tai energiaa sekä syklisiä hulivilipumppuja) niin halpa arvostus on perustellumpaa.
Kyllä, paljon roskaahan siellä on ja alhaiset arvostukset kasvuyhtiöihin verrattuna ovat perusteluja, mutta näinkö paljon? Vai voiko olla “Behavioral Finance” olla syynä näin räikeään (ali)arvostukseen? Jos olisin nyt käteistukon kanssa pörssin ovella miettimässä mitä ostaa niin…
E: Tähänhän se perustuukin. Arvoyhtiöissä on korkeampi riski tulevaisuudesta jolloin tulevaisuuden tuotto-odotus tulee olla korkeampi. Tällä hetkellä tulevaisuuden tuottoja pääsee ostamaan erityisen halvalla vs kasvuyhtiöiden.
EE: https://twitter.com/larryswedroe/status/1402294734807240716
Iltapäivää! EKP:n korkopäätös on ulkona ja kas vain, kyllähän sieltä ilmoitettiin, että arvopaperiostojen tahtia hiljennetään:
Muutoin päätös oli pitkälti entisenlaisin sanamuodoin maustettu: ohjauskorot pysyvät nollassa pitkään ja ohjeistuskin ennallaan. PEPP-ohjelmankin mainittiin olevan edelleen voimassa ainakin maaliskuuhun 2022. Kun otetaan huomioon, että kuukausittaiset arvopaperiostot ovat olleet normaalia suurempia Q2:lla ja Q3:n alussa, ei muotoilussa ole suurta yllätystä. Mielenkiintoista on nähdä, mitä pääjohtaja Lagarde sanoo ostojen vähenemistahdista: onko se esim. 10-15 miljardia kuussa vai hitaampi.
No, markkina näytti jo todenneen että hyvä, riski että jotain dramaattista tulisi EKP:lta tänään on poistunut, piiretäänpä taas vähän vihreää tolppaa. Kyllä nämä reaktiot näyttävät että “kuplaa” huuteleville voi todeta että niin kauan kuin keskuspankit jatkavat nykypolitiikkaa, stonks only go up.
Koska arvopaperiostojen tahdin hiljeneminen perustuu EKP:n arvioihin rahoitusoloista ja inflaationäkymästä, näyttää siltä, että rahoitusolot ovat parantuneet ja/tai inflaatio-odotukset kasvaneet heinäkuun arviota nopeammalla tahdilla. Nyt on todella mielenkiintoista nähdä, heijastuuko tämä keskuspankin inflaatioennusteisiin, jotka julkaistaan lehdistötilaisuuden yhteydessä
Tässä vielä grafiikkaa EKP:n PEPP-ostoista viime kuukausina. Keskiarvo pandemian alusta on 74 mrd. euroa/kk. Tähän päälle tulevat vielä APP-ohjelman ostot (20 mrd. euroa/kk), eli vaikka ostoja vähennettäisiinkin, eivät ostot suinkaan tyssäisi kuin seinään. Siihen taidetaan markkinallakin nojata.
