Verboten se on ainakin siinä mielessä, että Saksan perustuslakituomioistuin todennäköisesti uudesta ohjelmasta ärähtäisi ja vaatisi siitä selvitystä, kuten esimerkiksi viime vuonna nähtiin. Sillä kertaa EKP:n toimet menivät Saksan seulasta läpi, mutta tapaus tosiaan muistutti, että ei EKP:ssakaan rahapolitiikkaa ihan tyhjiössä tehdä.
8 tykkäystä
Mutu sanoo myös, ettei millään hypecoinilla tule saamaan leipää suhteessa euroon enempää jos tähän tilanteeseen ajaudutaan, päin vastoin limpusta tulee pula jo alkumetreillä.
11 tykkäystä
Peter Thielin kirjasta Zero to One vuodelta 2014:
“The European Central Bank doesn’t stand for anything but improvisation: the U.S. Treasury prints “In God We Trust” on the dollar; the ECB might as well print “Kick the Can Down the Road” on the euro.”
Kuvaus ECB:stä ainakin pitää hyvin paikkaansa.
9 tykkäystä
Tämä uutinen vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä myönteisesti kursseihin…
U.S. Senate approves temporary lift of debt ceiling, averts default
By Richard Cowan and Makini Brice
October 8, 20216:40 AM EESTLast Updated 13 minutes ago
WASHINGTON, Oct 7 (Reuters) - The U.S. Senate approved legislation on Thursday to temporarily raise the federal government’s $28.4 trillion debt limit and avoid the risk of a historic default this month, but put off until early December a decision on a longer-lasting remedy.
The Senate voted 50-48 to pass the bill following weeks of partisan fighting. Earlier, 11 Republicans voted in favor of a procedural vote allowing the bill to proceed.
13 tykkäystä
Tähän USA:n velkakattoasiaan täytyy vähän lisätä omaa analyysiä.
Taustaa:
Kongressi hyväksyy lainsäädännöllä menoja tuleviksi vuosiksi, esimerkiksi antaa valtiolle luvan ottaa velkaa korona-avustuksiin, valtion työntekijöiden palkkoihin ja kaikkeen mihin valtio nyt rahaa käyttää. Kongressi myös - täysin erillisenä prosessina - antaa hallitukselle rajan, paljonko valtion velka voi olla. Rajaa ei saa ylittää, ilman että kongressi sitä erikseen korottaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Trumpin tekemä 1,5 biljoonan dollarin (10 vuoden ajanjaksolla) veroalennus on poissa valtion tuloista tulevina vuosina ja näin nopeuttaa sen hetkisen velkakaton saavuttamista (koska valtion menoja ei leikattu samassa suhteessa). Kun seuraava presidentti nyt on demokraatti, voi senaatin vähemmistö kieltäytyä äänestämästä tai esittää vaatimuksia jotta äänestävät velkakaton nostosta.
The U.S. debt limit is a very peculiar institution, because when combined with the filibuster it gives a minority party the ability to undermine basic governance. You might think that once Congress has passed fiscal legislation — once it has passed bills that set spending levels and tax rates — that would be the end of the story. But if this duly enacted legislation leads to a budget deficit, which requires that the U.S. government issue debt, as few as 40 senators can then block the needed borrowing, creating a crisis.
Tämä ns. velkakattokriisi tapahtuu poikkeuksetta ja vain silloin, kun Demokraatti on presidenttinä. Syitä tällaiseen epäsymmetrisyyteen voi kukin miettiä tahollaan miksi näin on.
Mitä tapahtuu kun velkakatto saavutetaan?
Yhdysvaltojen hallitus ei pysty ottamaan enää uutta velkaa, jolloin käytössä oleva käteinen alkaa hupenemaan nopeasti. Hallinto pystyy viivyttämään defaulttia (= se hetki, jolloin tulevia laskuja ei pystytä enää maksamaan) muutamia viikkoja siirtelemällä rahoja ja joillakin kirjanpitokikkailuilla, jotka nekään eivät ole ilmaisia tai välttämättä kovin yksinkertaisia.
Kun saavutetaan raja missä em. kikkailulla voi siirtää rahaa laskujen maksuun, tulee eteen ns. “Nollapiste”, tai ehkä singulariteetti. Yhdysvaltain hallitus maksaa laskuja suurella tietokoneistetulla järjestelmäviidakolla, joka ei todellakaan ole se yksi tietokone siivouskomeron nurkassa. Kukaan ei tiedä miltä tililtä raha loppuu ensin tai mikä lasku jää maksamatta. Hallitus ei pysty edes priorisoimaan mitä laskuja maksaa ja mitä ei, jonka lisäksi ko. priorisointi ei ole edes heidän omien lakiensa mukaisia. Kaikki laskut ovat samanarvoisia.
Tilannetta voisi verrata siihen että heittelet veitsiä kaverin kanssa ja toivot että kun otat sen ilmasta kiinni, saat sen kahvasta etkä terästä. Päivien edetessä heität nopeammin ja kovempaa kunnes joku saa veitsestä tai peli loppuu.
Mitä Biden voi tehdä? Artikkelissa muutama vaihtoehto,
Niin, ja tätä peliä on pelattu jo kauan aikaa, mutta Obaman aikana siitä tuli Rebuplikaanien kiristyspeli.Alla oleva artikkeli vuodelta 2011. Kuulostaako tutulta?
Yhteenvetona, tämä peli ei siis ole uusi ja se jatkuu niin kauan kun Demokraateilla on Valkoinen talo ja kongressissa ei ole superenemmistöä (60 paikkaa senaatissa ja enemmistöä edustajainhuoneessa) tai filibuster säännöstöä muokataan. Todennäköisyyden logiikka sanoo, että jossakin vaiheessa näpit palaa ja se huomataan taatusti meilläkin. Jos 2022 kongressin välivaaleissa edustajainhuoneeseen ja Senaattiin pääsee paljon puhdasoppisia Trumpilaisia, tilanne voi olla ihan oikeasti edessä. Sitä odotellessa…
15 tykkäystä
Jaksaako tälläisestä “tekaistusta” draamasta oikeasti joku huolestua? Johan se on kaikkien yhteisen edun mukaista että velkakattoa nostetaan lopulta 110% varmuudella kun ensin on pidetty muutama kk teatteria asian ympärillä.
Mitä Rebublikaanit hyötyisivät koko maan vedättämisestä maksukyvyttömyyteen?
Edit: Shorttaavat tietenkin indeksejä😆
15 tykkäystä
Ehkä tämän asian spekulointi ei kuulu tänne, tai sitten kuuluu. Tietty historia ei ole tae tulevasta, mutta tämä sama velkakattokeskustelu käydään joka kerta, ja joka ikinen kerta kirjoitetaan samat uutiset, joissa mehustellaan, että nyt tilanne on erilainen, ja nyt saattaa oikeasti rytistä, ja jos rytisee, niin mitä siitä seuraa. Ja joka ikinen kerta käydään sama teatteri. Tavallaan se on osa rituaalia siinä, missä minkä tahansa perinteen rituaalit.
Minä näen tässä paljon yhtäläisyyksiä EKP:n kanssa. Jos EKP nostaa ohjauskorkoja merkittävästi tai antaa korkospreadin markkinoiden armoille, niin pahimmassa jamassa olevat euromaat defaulttaavat - tämä lienee selvää, eikä tarvitse enempää perusteluja? Mikäli jenkit eivät nosta korkokattoaan, niin USA defaulttaa. AIka harva haluaa jäädä historiaan henkilönä, joka defaulttasi USA:n tai hajoitti euron. Tuota porukkaa löytyy, mutta ne eivät istu niissä hallintoelimissä, joissa näistä asioista päätetään.
Historiaa paremmin tunteville kysymys: Maailmanhistoriasta löytyy kyllä mittava määrä defaultenneita valtioita, mutta onko yhtäkään tapausta, jolloin tuo olisi tehty vastaavanlaisella päätöksellä? Minun mielikuvani on, että defaultit ovat tapahtuneet aina siten, että:
- Valtio on halunnut ottaa lisää lainaa, mutta kukaan ei ole sellaista enää myöntänyt. Eli valtionjohto olisi halunnut jatkaa leikkiä vielä mahdottoman pisteenkin yli.
tai 2) Valtio on ollut jo käytännössä pisteessä 1) ja valtionjohto on päättänyt yksisuuntaisella päätöksellä, että “Ei muuten makseta meidän velkoja takaisin”, jonka seurauksena tietty uutta velkaa ei ole enää saatu ja homma on kaatunut.
Mutta että tehtäisiin sellainen päätös, että: “Haluamme korjata tilanteen ja teemme sen siten, että teemme täyskäännöksen ja pistämme taloutemme kuntoon, jotta pääsemme tästä tilanteesta kunnialla ulos”. Liekö käynyt kertaakaan näin ja millä poliittisella pääomalla Euroopassa tai USA:ssa saataisiin tuollainen tehtyä?
7 tykkäystä
Kuten täällä on paljon puhuttu, ja Vernerikin useasti maininnut videoissaan, että velkakaton nosto on ameriikkalaista teatteria, mikä on jatkunut jo pidemmän aikaan.
Ja jos tilanne oikeasti näyttäisi mahdottomalta, niin maksukyvyttömyyden pystyisi välttämään “biljoonan dollarin kolikolla”. Muut seuraamukset tästä voisivat tietenkin olla mielenkiintoisia, mutta maksukyvyttömyydeltä vältyttäisiin.
Amerikkalaisessa lainsäädännössä on porsaanreikä, joka antaa valtiovarainministerille oikeuden painaa haluamansa määrän platinakolikkoja. Ministeri saa myös päättää kolikoiden nimellisestä arvosta. Alunperin laki on tarkoitettu keräilijöille suunnattujen muistoesine-kolikkojen painamiseksi, mutta laki on kirjoitettu niin löysästi, että biljoonan dollarin kolikko olisi täysin laillinen.
Ehdotuksen mukaisesti ministeriö painaisi yhden biljoonan dollarin kolikon, ja keskuspankki Fed pistäisi sen välittömästi holveihinsa. Tämän jälkeen valtio pystyisi, kolikon arvoa vastaan, hoitamaan maksusitoumuksensa entiseen malliin.
6 tykkäystä
Yhdysvaltojen politiikassa on sellainen juonne, että jos talous menee hyvin, kansa kiittää istuvaa presidenttiä. Jos talous menee kuralle, kansa syyttää myös presidenttiä. Rebuplikaanit ovat tajunneet tämän jo kauan sitten ja pyrkivät joka käänteessä sabotoimaan hallintoa ja taloutta kun demokraatti on presidenttinä ja luottavat siihen että kansa syyttää presidenttiä kun menee huonosti, riippumatta siihen johtavista syistä.
Miksi luulette että Rebuplikaanit hyväksyivät Trumpin aikana koronashekit kansalle, mutta vastustivat niitä Bidenin päästyä valtaan? No, siksi koska he luottavat siihen että keskimääräistä (eritysiesti Rebuplikaanien) äänestäjää kiinnostaa lopputulos, ei prosessi.
Ketään ei varmasti yllätä että lukuisat Rebuplikaanien poliitikot kehuivat äänestysalueillaan kuinka paljon hyvää koronatukea he saivat alueilleen (kun olivat ensin äänestäneet ko. lainsäädäntöä vastaan), mainitsematta että lainsäädäntö meni läpi pelkästään Demokraattien äänillä, saamatta yhtäkään Rebuplikaanien edustajaa tai senaattoria taakseen. Kiva ottaa kunnia hyvästä, kun ei pystynyt sitä ensin kampittamaan (ja syyttämään siitä istuvaa presidenttiä).
18 tykkäystä
Pörssien suuntaan viimeisen parin kuukauden aikana ja ehkä varmaankin myös seuraavan kolmen kuukauden vaikuttaa eniten psykologiset tekijät (pelko vs. ahneus), kuin fundamentit. Ainakin talousmedialla tuntuu olevan pakonomainen tarve selittää päivittäisiä kurssivaihteluista mitä kummallisimmilla syillä. Otsikoissa vuoronperään samat asiat joko negatiivisella tai positiivisella painotuksella.
25 tykkäystä
Helpotusta näkyvissä konttien hinnoissa:
Joskin on epäselvää, onko tämä kestävää vai ei. Voi olla että jouluruuhka pompauttaa hinnat taas ylös.
38 tykkäystä
Baltic dry indeksi vielä tukevasti nousussa. Baltic Exchange Dry Index - 2022 Data - 1985-2021 Historical - 2023 Forecast - Price.
Ennuste näyttää kylläkin loivaa laskua ensi vuodelle.
4 tykkäystä
Voisiko syynä olla mahdollisesti kysynnän yhtäkkinen pysähtyminen sen sijaan että ongelmia oltaisiin ratkottu? Länsirannikolla taitaa edelleen olla 500,000 kontin purkaminen edessä, eli sinne ei niitä kontteja varmaan enää haluta tuoda.
3 tykkäystä
Tässä on myös todennäköisempi skenaario eli tällä viikolla ollut Kiinan Golden week. Mulla oli jossain tosta kaavio mutta en tähän hätään saanut etsittyä. Eli tyypillinen droppi spotrateissa kun mitään ei liiku ja viikko myöhemmin paluu takaisin. Eli mahdollisesti hyvin transitory droppi.
Edit.
Edit2. @Verneri_Pulkkinen Lähinnä siis noista konttirateista on muutenkin liikkunut lähiaikoina Kiinan puolelta huhuja jotka ei sitten ole pitäneet paikkaansa kun saatu viiveellä ratet tietoon. Jos tilannetta katsoo meriliikenteen ongelmien kannalta niin täydellinen romahdus rateissa olisi imo aika epätodennäköinen muuten kuin esim golden weekin ajaksi. Sen sijaan huippu on hyvinkin voitu ohittaa, mutta odotan tasaisempaa laskua huipuilta alas kunnes ne ruuhkat on joskus selvitetty. Oli muuten kaiken lukemani perusteessa Hapag lloyd jonka konttibotski teloi ton öljyonnettomuuden Kalifornian edustalla.
Edit3. Vaikka tolla ei mitään merkitystä ole niin korjataan misinformaatio tosta vikasta lauseesta kun tutkimus edennyt:
11 tykkäystä
Täytyy vielä shippingin kannalta lisätä tähän toinen postaus perään.
Looking to next year, Drewry suggests the $150bn figure could be topped, something that will send shudders across many in the shipper community.
“For 2022, spot rates are expected to decline, but there will be a significant increase in contract pricing, leading to an increase in average global pricing of about 6%,” Drewry predicted in its latest Container Insight report.
Tottakai kaikki on jossain määrin valistuneita arvauksia, mutta jos mietitään inflaatiota ja kuljetuskustannuksia pidemmällä aikavälillä niin spottihinnat ei kuitenkaan kerro kokototuutta kun kokoajan sovitaan kalliimpia pidempiä sopimuksia ja edullisempia pitkiä sopimuksia päättyy. Voitaneen silti sanoa että jos lafka siirtää kuljetuskustannukset tuotteen hintaan niin mikään 6kk transitory ongelma se ei tuskin tule olemaan.
5 tykkäystä
En löydä itsekään noille puolittumisgraafeille tukea oikein mistään lähteestä mitä seuraan. Toki niissä on ainakin kyse osittain indekseistä, muttei mikään noista reittikohtaisistakaan ole kyllä puolittumista näyttänyt. En osaa mitenkään selittää eroja lähteiden välillä Kiina-US East- reiteillä, ei riitä osaaminen.
Kallistuin kuitenkin samaan kuin @Pavel, että huhuja vain ja spesiaaliviikko vaikuttaa. FT nyt ei tosin ihan mikään pilipalilähde ole 
6 tykkäystä
En sitten tiedä onko tämä hyvä vai huono juttu pörssikursseille, koska Tapering… taas heiluu työllisyysluvut siihen suuntaan että kaikki ei olekaan hyvin…?
8 tykkäystä
https://twitter.com/NorthmanTrader/status/1446457580260319233?s=20
ei tämä kyllä hyvä uutinen voi olla. inflaatiota joka paikassa ja kasvu hidastuu. toivottavasti FED:in ajatus ei ole lisää rahaa ulos.
7 tykkäystä
Omissa töissä ollut jo pidempään näkyvissä, että rahtien nousu on aiheuttanut sellaisen ilmiön, että ostaminen EU:sta on alkanut olla korkeiden rahtien vuoksi taas edullisempaa kuin Kiinasta tilaaminen. Ehkäpä markkinat pikkuhiljaa korjaa itseään ja nimenomaan on kestävämpää, että rahtihinnat vähän pakittaa.
9 tykkäystä
Täytyisi nyt varmaan päättää että onko se hyvä että jenkeissä työllisyys paranee vai eikö se ole hyvä. Jatkuvasti muutellaan asiaa että onko se hyvä vai huono… ei taida löytyä oikeaa vastausta…
Toisaalta hiukan absurdia että osakemarkkinalle voi olla parempi että taloudella ei mene hyvin jotta rahapolitiikka ei kiristy. Että onkin parempi se että yrityksillä ei mene liian hyvin että saadaan halpaa rahoitusta tai että keskupankin osto-ohjelma jatkuisi…
5 tykkäystä