Ja heti perään.
18 tykkäystä
Mitenhän maailma pyöri vajaa 10 vuotta sitten? Nyt huolestutaan jostain pienestä koronnostosta? Maailma on pyörinyt normaalisti vaikka korot on pyöriny 4%
Ei kai nyt kukaan usko että korot ovat nollissa ikuisesti… se on huonompi vaihtoehto koska kertoo sen että ei ole inflaatiota, eikä talouskasvua.
18 tykkäystä
Euron osalta tuo tuntuu melkeimpä base caselta 
Ehkä nähdään jossain välissä vuosien päästä koron nosto, mutta tuskin 1:llä alkaviin lukuihin asti. Dollareissa ehkä prosentin verran tuon yli.
Pääperusteluina väestön ikääntyminen (yksityisen velanoton hidastuminen) ja teknologian kehittyminen (deflaatio). Lisäperusteluna vielä jättimäisen Länsi-Eurooppalaisen kiinteistömarkkinan ajautuminen todennäköisesti ahdinkoon jo tuollaisella prosentin korolla (Miettikää, vaikka Helsingin ja Tampereen uudiskohteiden tuottoprosentteja, jos korkoihin menisi 1% + marginaali!).
Tai sitten jonkin täytyy talous/rahajärjestelmässä muuttua olennaisesti. Hyvin mahdollistahan sekin on.
Pointissasi siitä, että nollakorot on huono juttu samaa mieltä, eli nousevat korot mitä todennäköisimmin kielisivät kohentuvista talousodotuksista, mikä nostaisi osakemarkkinaa paljon enemmän kuin joku 0,25%:n nousu riskittömässä korossa. Nousevia korkoja pelätään mielestänikin liikaa.
5 tykkäystä
Tämän olen linkannu ennenkin mutta tässä on ainakin tutkittua tietoa markkinoista.
En oikein ymmärrä tätä hysteriaa korkojen nostoista… Ehkä silloin jos koko liiketoiminta on raskaasti vivutettua niin merkitys korkojen nousulla on isompi.
Lainaus artikkelista:
"Hän on analysoinut, mitä pörssikursseille Yhdysvalloissa on tapahtunut puoli vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed on joko nostanut tai laskenut ohjauskorkoa.
Kun Fed on nostanut korkoa, sen jälkeen S&P 500 -indeksi on noussut 80 prosentissa tapauksista. Nousu on ollut keskimäärin 6,6 prosenttia. Joka viides koron nosto on johtanut kurssilaskuun, joka on ollut keskimäärin 2,6 prosenttia. Keskituotto puoli vuotta Fedin koronnoston jälkeen on siis ollut 4,8 prosenttia.
Kun Fed taas on laskenut korkoa, kurssit ovat nousseet 60 prosentissa tapauksista, keskimäärin 11,3 prosenttia. 40 prosentissa koron laskua on seurannut osakekurssien lasku, joka on ollut keskimäärin 10,7 prosenttia. Keskituotto puoli vuotta Fedin koronlaskujen jälkeen on ollut 2,4 prosenttia.
”Tästä voi vetää johtopäätöksen, että riskiä pelkäävä sijoittaja ostaa osakkeita ohjauskoron nostamisen jälkeen. Suurempia tuottoja korkeammalla riskillä tavoitteleva sijoittaja puolestaan aktivoituu keskuspankin laskiessa korkoja.”
Ukkolan analyysi perustuu dataan vuodesta 1990 lähtien. Sen jälkeen Fed on nostanut ohjauskorkoa 40 kertaa ja laskenut sitä 52 kertaa.
Historia siis kertoo, että kun Fed laskee ohjauskorkoaan, on kurssilasku kaksi kertaa todennäköisempi kuin koron noston tapauksessa. Korkojen nousu ei ole yksiselitteinen mörkö, jota osakesijoittajan pitäisi pelätä. Tälle on yksinkertainen selitys: inflaatio kiihtyy ja korot nousevat yleensä aikana, jolloin reaalitaloudessa menee hyvin, kuluttajat ostavat ja yritysten kauppa käy, myynti ja voitot kasvavat. Korkojen laskulla keskuspankki taas puolustaa taloutta taantumaa vastaan.
”Nyt pyöritään liikaa sen koron ympärillä, tosielämä näyttää ihan toista tarinaa”, Ukkola sanoo. ”Ja inflaatio saattaa kiihtyä hetkeksi, mutta en usko, että se on pidempiaikainen kehitys.”
Ukkola muistuttaa, että korot ovat vieläkin hyvin matalalla, ja niiden nousu on normalisoitumista, joka ei todennäköisesti laske osakekursseja. ”On eri asia, jos korkotaso on yli 5 prosenttia ja nousee siitä, se on jo ihan toinen tilanne. Mutta korkojen normalisoitumiseen on vielä matkaa.”
48 tykkäystä
kukaan ei toki tiedä huomisesta ja varmasti Ukkolan tilastot pitävät paikkansa, mutta tämänkaltaista keskuspankkisosialismia ei ole koskaan ennen kokeiltu. FED pumppasi markkinaan 5*koko finanssikriisin aikana vastaavan dollarimäärän 18kk aikana. ensin esim Yellen sanoi vuosi sitten kongressin kuulemisessa tämän vuoden inflaation olevan 2%. nyt se onkin yli 4%. samalla jäätävällä varmuudella FEDinkin ennusteet on menneet pieleen. on tietty mahdollisuus että inflaatio on vuosia esim 4% tällöin korkojen pitäisi nousta 400% ennenkuin on liian myöhäistä. kyllä se DCF laskelmissa näkyisi. mun bullero mielipide on, että tästä ei päästä ilman merkittäviä vieroitusoireita ulos.
13 tykkäystä
Olen samaa mieltä että markkinat eivät toimi nyt ihan markkinaehtoisesti monestakin syystä ja epävarmuustekijöitä on tullut lisää, mutta tuossa on vaan jonkin verran tilastoa asiasta joka osoittaa että “normaali” tilanteessa koronnousut eivät ole varsinainen syy myydä osakkeita eikä panikoitua muutamasta koronnostosta. Sehän kertoo pääsääntöisesti sen että kauppa vetää ja talous on vedossa.
4 tykkäystä
Ennustin aikaisemmin FED:n ohjauskoron nostoksi tasolle 0,75% Q3/2022. Tässä tukea ennusteelle.
https://finance.yahoo.com/news/wall-street-veterans-fear-fed-143648910.html?guccounter=1
Lukusuositus.
1 tykkäys
Hyvää pohdintaa, ja totta sekin, että hinnoitteluvoimaa löytyy korkean jalostusasteen yrityksiltä ihan eri tavalla kuin ns. bulkkitavaran tekijöiltä tai esimerkiksi ruuantuottajilta. Tästä tarkemmasta yritysrakenteesta olisikin mielenkiintoista yrittää löytää tarkempaa dataa euroalueen osalta, täytyy penkoa.
@Lexus linkittikin tähän ketjuun eilen tietoja Puolan keskuspankin koronnostosta. Korkosyklin kääntymisestä asiaa myös aamun makrossa. Kehittyneissä talouksissa korkoja nostetaan nyt urakalla, ja kärjessä ovat kuin ovatkin piskuiset Pohjoismaat Norja ja Islanti. Poliittisesta painostuksesta surullisen kuuluisaksi tullut Turkin keskuspankki sen sijaan laski hiljattain ohjauskorkoaan, vaikka inflaatio on kiihtynyt 19 %:iin.
18 tykkäystä
Tässä syklissä tulosoptimismi saavutti S&P 500 osalta huippunsa pari kuukautta sitten. Hetki mentiin tasamaata ja sitten lähdetään alaspäin.
Neloskvartaalille ennusteissa hurjat $51, ja tuo tulee olemaan kovassa paineessa.
19 tykkäystä
Muutamat käppyrät taas aamun videolta.
@Marianne_Palmu mainitsi yllä koronnostot pohjoismaisissa keskuspankeissa. Sitä ennen täällä on nostettu esiin. mm. Puolaa, Uutta-Seelantia ja Tsekkiä.
Yhdistynyt Kuningaskunta on ironisesti ajautunut pahimpaan stagflaatioskenaarioon (termi on keksitty tiettävästi siellä aikoinaan). Markkina on alkanut pitää koronnostoja jo tänä vuonna todennäköisenä.
Kaasun hinta on pakitellut vähän, kun vilpittömästä auttamisen halusta tunnettu Vladimir Putin lupasi avata Venäjän kaasuhanoja. No strings attached?
Pörssin volatiliteetti on alkanut osumaan jo IPO-markkinaankin. IPOja perutaan. Euroopassa yli 40 % IPOista on duffella. Se niistä pikavoitoista. Tämä on sentimentin kannalta kyllä ihan jees.
Myös Helsingin pörssissä IPOt ovat olleet alkuaikojen tuotoiltaan vaihtelevia. Kuvaajassa Nightingale, Solwers, Netum ja EcoUp esimerkkeinä.
Pääaiheena oli todella pitkän aikavälin kasvunäkymät. Blummalla oli ennusteita vuoteen 2050 asti. Isoimpia muutoksia on, että Kiinan kasvu putoaa 2 %:iin lopulta maan väestön vanhetessa käsiin. Euroopan odotetaan mörnivän 1 % vauhtia.
Pitkäjänteiselle sijoittajalle meidän lähimarkkinoiden hiipumisen lisäksi dramaattisin muutos on, miten ei niin vapaiden talouden paino kasvaa globaalissa BKT:ssa. Meille yksityisomistus ja oikeudet ovat itsestäänselvyys. Kiinan kaltaisissa maissa puolueen valta menee lain ja kaiken muun yläpuolelle, luoden osakkeille paljon epävakaamman ympäristön.
29 tykkäystä
Sana “stagflaatio” alkaa esiintymään mediassa yhä useammin.
3 tykkäystä
Tämä on viimeinen postaukseni aiheesta ennen kuin Q3/2021 tulosjulkaisut on saatu päätökseen. Hyvää syksyä kaikille ja tehkää hyviä osakepoimintoja!
7 tykkäystä
Tuleeko kuumottavalle kysymykselle vastaus että kyllä kohta alkaa nousupyrähdys?
11 tykkäystä
Euroopan keskuspankille (EKP) suunnitellaan velkapaperien rajatonta osto-ohjelmaa. Ensi vuonna EU:n setelipainokoneet polkaistaan oikein kunnolla käyntiin? Valtioiden ei tarvitse enää maksaa lainojaan pois. Suomenkaan
Euroopan keskuspankki varautuu pelastamaan Italian velkatalouden ja estämään markkinamyllerryksen.
Euroopan keskuspankki EKP selvittää uudenlaista joukkolainojen osto-ohjelmaa estääkseen markkinamyllerryksen, kun nykyinen hätäosto-ohjelma päättyy ensi vuonna.
Asiasta kertoo uutistoimisto Bloomberg, joka nojaa keskuspankin nimettömiin lähteisiin.
Suunnitelmien mukaan uudella välineellä korvattaisiin nykyinen kriisiväline ja täydennettäisiin vanhaa, käytännössä rajatonta osto-ohjelmaa, jolla velkapapereita ostetaan 20 miljardilla eurolla kuukaudessa.
9 tykkäystä
saa liputtaa.
On kyllä kuumottavia virityksiä. Ei oikein innostais pitää rahaa euroissa näillä puheilla.
2 tykkäystä
Videolla puhuit että “firmat pakotettaisiin maksamaan kassasta hyväntekeväisyyteen”, viitaten varmaan esim. Tencentin “hyväntekeväisyysveroon”, ja ettei kehittyneissä maissa moisia juurikaan joudu pelkäämään edes pitkällä aikavälillä.
Eikö kuitenkin esim. EU-pankkien yhteisvastuu/kriisinratkaisurahasto ole löyhästi (nordea-lasein katsottuna) tälläinen? (Vaikken aiheesta juuri mitään ymmärräkkään.) Voiko moiset käytännöt levitä muillekkin toimialoille pitkällä aikavälillä?
Esim. vivutettu bulgarialainen kiinteistöyritys menee nurin aiheuttaen isohkoja sivuvaikutuksia koko EUn kiinteistö/pankkisektorille, joten päätetään perustaa kiinteistöfirmojen yhteisvastuu-rahasto, johon huipputikissä oleva Toivo Group joutuu lahjoittamaan 5% vuotuisesta tuloksestaan, eikä siten pääsekään investoimaan näitä uusiin asunntoihin.
7 tykkäystä
eikö tuosta pääoma-avaimesta luopuminen ole verboten? vaatiiko päätös yksimielisyyttä? @Marianne_Palmu
5 tykkäystä