Päivän postaus.
2 tykkäystä
Olenko vain tulossa vanhaksi kun tuntuu että kaikki tapahtuu nykyään niin nopeasti? Vielä viime viikolla oltiin stagflaatiossa mutta nyt se sitten kai meni jo ohi kun nyt taas mennään all time high ja siitä matka jatkuu kuuhun…
Tyhjänpäiväinen perjantai-illan pohdinta, tiedän.
40 tykkäystä
Taitaa pörssien anomaliat viedä voittoa. Historiallisesti paras aika kalenterista olla markkinoilla on alkamassa. Moni indeksi otti vähintään pienen kyykyn. Stopit ja muut kassavarat pitäisi saada taas pumpattua takaisin pörssin, niin tietää mikä on suunta.
3 tykkäystä
e: Video poistettu, ilmeisesti vanha klippi? …Bloomberg 
Pahoittelut
2 tykkäystä
Euroalueen teollisuustuotannon ostopäällikköindeksi laski lokakuussa alhaisimmalle tasolle puoleen vuoteen. Hintapaineet ovat kasvussa.
5 tykkäystä
Ei ainakaan minusta lainkaan turha pohdinta, vaikka ei ehkä suoraan vaikutakaan pörssien suuntaan. Mutta tavallaan kuitenkin.
Olikohan twiittaaja Macrocharts (haustoi aika hyvin taas korjausliikkeen pohjat muuten 
) joka reilu vuosi sitten kuvasi markkinaa sellaiseksi, missä narratiivi eli tarina muuttuu nopeassa sykkeessä.
Tätä tapahtuu yksittäisissä firmoissa (kuka enää muistaa kaikkia vuoden vaihteen hypeosakkeita?), sektoreilla (esim. SPACit) tai makron suhteen. Nyt tosiaan stagflaation sijaan tvitterkansa pauhaa jopa hyperinflaatiosta. Siihen on vielä vähän matkaa…
Sijoittamisen kieltä on muuttanut paljon sen suosion kasvu: uutta termistöä luo TikTok-kansa ja uhkapeleistä sijoittamisen pariin siirtyneet. Väärää informaatiota ja mielikuvia levitetään häikäilemättä somessa, luoden hump&dump -spektaakkeleita. Ainahan kaikilla kommentaattoreilla on oma lehmä enemmän tai vähemmän ojassa, mutta nyt kommentaattorien määrä on räjähtänyt. Ei mikään ihme, jos tuntuu vaikealta pysyä mukana. Kuumaa rahaa jahtaa nopeita tuottoja, mikä tekee tästä skenestä hektisen.
Mä sentään voin seurata tätä kohinaa joka päivä jo työn puolesta ja silti jaksaa välillä hämmentää, kuinka nopeasti uudet teemat nousevat otsikoihin ja vanhat lakoavat sivuun vaikka ne edelleen vaikuttaisi siellä.
Varmasti tämä vaikuttaa ainakin yhtiö ja sektori tasolla paljon.
Sen lisäksi, se miten sijoittajat havaitsevat ja tulkitsevan ympäröivän todellisuuden voi vaikuttaa takaisin siihen todellisuuteen. Soros on puhunut vuosikymmenet refleksiivisyydestä: fundamentit vaikuttavat sijoittajien mielikuviin ja tarinoihin, ja tämä taas heijastuu takaisin fundamentteihin.
43 tykkäystä
Tästä tuli varoiteltua jo kesällä. Kiinassa herkästi laitetaan sulut päälle ja siellä sulku on oikea verrattuna eurooppaan.Tuleva talvi tulee olemaan koronasulku talvi Kiinassa. Hyllyt tyhjänä ja hyllyissä joissa tavaraa uudet selvästi korkeammat hinnat luvassa. China warns of further spread in latest COVID-19 flare-up | Reuters
11 tykkäystä
Vielä ei ole se päivä, kun possut tanssivat kaduilla
Q3 Y/Y earnings +32,7%, vs. 27.5% 30-sep
toistaiseksi 84% on biitannut earnings ennusteet.
19 tykkäystä
Itse olen viime aikoina miettinyt että entä jos kyseessä ei olekaan väärä tulkinta inflaatiosta vaan tarkoituksellinen strategia?
Siis: Jos Fed kertoo että inflaatio on pysyvää, se nostaa varmasti inflaatio-odotuksia ja sitä kautta luo itse inflaatiota. Ja kääntäen, Fed voi yrittää tehdä inflaatiosta ohimenevän viestittämällä että se on ohimenevää.
Onko siis keskuspankin kannalta jossain määrin epäsymmetrinen valinta - jos on pienikin mahdollisuus että inflaatio on ohimenevää niin keskuspankin on parempi pitää tuo tarina niin pitkään kuin mahdollista ja vähintään ostaa sillä aikaa, vaikka tietäisivät että todennäköisempi skenaario on jotain muuta?
Edit/lisäys: lopputulos voi siis totta kai olla yhtälailla huono kuin jos olisivat vaan olleet puhtaasti pihalla tilanteesta 
13 tykkäystä
Huomenta! Euroopan keskuspankin korkopäätös julkaistaan torstaina klo 14.45 (kommentit taas luvassa täällä), ja sitä ennen “lämmittelynä” julkaisin laajemman makrokatsauksen inflaatioista ja koroista, onpa sen lopussa sivuttu euriboreitakin.
On selvää, että inflaatiosta on tullut talouteen ongelma. Ongelma se on nimenomaan siksi, että taloudessa on tällä hetkellä “hyvää” kysyntäinflaatiota, johon keskuspankit voivat edes välillisesti vaikuttaa ja lisäksi “huonoa” tarjontapuolelta tulevaa kustannusinflaatiota, jonka edessä keskuspankit ovat toimettomia, teollisuuden pullonkauloja tai Euroopan energiakriisejä kun on vaikea rahapolitiikalla ratkoa. Hintasignaaleja on lisäksi vaikea tulkita, koska elämme edelleen poikkeustilassa, mikä entisestään vaikeuttaa kp-viestintää ja niinpä aikaakin varmasti halutaan viestinnällä ostaa. EKP:n kokousta silmällä pitäen listasin artikkelissa muutaman seurattavan asian (kuva alla).
32 tykkäystä
Tähän jatkoksi parit käppyrät Vartista.
Videon pääaiheina oli, miten kasvuyhtiöt halpenevat silmissä jos niiden osakkeet mörnivät hetkenkin. Olettaen siis, että kasvu jatkuu odotetusti. Tämä “efekti” ilmenee lähikuukausina voimakkaammin, kun tilinpäätösten myötä useissa sijoituspalveluissa värähtää uusi rivi ennusteita (vuosi 2024) esiin. Myös inderes.fi:ssä.
Toisena pääaiheena oli sijoitusskenen uusi pelko ja ahneus, mikä pohjautui erinomaiseen blogikirjoitukseen aiheesta. Sijoittaminen on vaikeaa jo valmiiksi, mutta psykologinen painee kasautuu kun sosiaalisessa mediassa me näemme vain parhaita tuottoja. Jengi ei tsemppaa kuin omiaan ja pelkkä tuoton tekeminen ei motivoi, vaan väärässä ja eri mieltä olleiden totaalinen annihilaatio. #HFSP (have fun staying poor) kiteyttää hyvin ajan henkeä.
Liittyen @Marianne_Palmu erinomaiseen kirjoitukseen inflaatiosta, Nordean makrossa oli tällainen käppyrä miten kulutushyödykkeiden ja palveluiden kysyntä ovat heittäneet häränpyllyä pandemian aikana. Ei ihme, että on vähän pasmat sekaisin siellä ja täällä.
Pikku tekninen huomautus, mutta jos/kun Treasury lähtee täyttämään kuivunutta käyttötiliään se imee markkinalta likviditeettiä. Fedhän oletettavasti aloittaa velkakirjojen osto-ohjelman alasajon pian. Nordean arvion mukaan nettona n. 400 miljardia likvidteettiä imuroituu pois.
Nousumarkkinan tunteita herättävä lempilapsi Tesla ylitti ensimmäistä kertaa biljoonan dollarin markkina-arvon, liittyen harvalukuiseen kerhoon Applen, Amazonin, Alphabetin, Microsoftin ja Aramcon seuraan.
Tesla symboloi hyvin, miten odotukset ohjaavat osakkeita. Yhtiön liikevaihto on nyt hikisesti vajaa 50 miljardia, samalla kun esimerkiksi Facebook vääntää nettotulosta 40 miljardia vuositasolla mutta on silti vähemmän arvokas sijoittajien silmissä. Teslalta luonnollisesti odotetaan lopulta hieman isompaa tulosta joskus vuosien päästä.
Lisäys: inflaatio alkaa ryöpytä yhä isommin kuluttajahintoihin. Kauppojen hyllyjä asuttavat suuryhtiöt kuten Nestle, Danone, Unilever jne. nostavat hintojaan minkä uskaltavat.
44 tykkäystä
Sattui silmään, kun valmistaudun NYSE-päivään. Kuka katsoo mistäkin näkökulmasta (Wood/Elon/Saylor)
14 tykkäystä
2008-09 alkanut QE oli aika heikosti inflatorista, sillä se meni lähinnä pankkien reservien vahvistamiseen. Tämä raha ei päätynyt kovin tehokkaasti reaalitalouteen vaan “holveihin”.
Nyt kun valtiot tulivat ensimmäistä kertaa historiassa vahvemmin mukaan talkoisiin keskuspankin rahoittaessa tätä toteutettiin potentiaalisesti hyvin inflatorinen QE helikopterirahan muodossa suoraan kuluttajille mm. korotetun työttömyysturvan kautta & Paycheck protection-ohjelma pienyrityksille. Tämä on varmasti vaikuttanut suuresti osaltaan siihen miksi kysyntä ei käytännössä romahtanut lähes ollenkaan kriisissä vaan palautui lähes heti voimalla. Tämä oli tietenkin mahtava veto talouden pelastamiseksi, mutta samalla kun huomioidaan miten pandemia runteli & muutti taloutta ainakin väliaikaisesti vahvistaen tuotteiden kysyntää suhteessa palveluihin sekä karanteenit ym. rajoitukset jotka luovat pahoja pullonkauloja toimitusketjuihin voidaan ehkä miettiä menikö se kuitenkin yli? Aika näyttää, mutta inflaatiotarina ainakin toistaiseksi on edennyt vain vahvistuvaan suuntaan.
Tässä hyvä kirjoitus joka antoi itselleni ainakin syvempää ymmärrystä erilaisista elvytysohjelmista ja miten ne vaikuttavat talouteen.
18 tykkäystä
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Uskon, että seuraavat 6 kuukautta kertovat paljon siitä, mihin olemme menossa. Seuraan makroasioita aika paljon, mutta en anna niiden vaikuttaa sijoituspäätöksiini. On kuitenkin joitain asioita, joita pidän silmällä.
-
Ennustin vuoden alussa, että syyskuussa alamme näkemään merkkejä inflaatiosta. Lokakuussa monet pienemmät maat ovat nostaneet ohjauskorkoaan. Missä vaiheessa EU:n ja Yhdysvaltojen on pakko seurata perässä? Vai onko?
-
Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla on valtava kupla. Asuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa 19%. Tämä kupla tulee puhkeamaan jo pian. Viimeistään asuntolainojen koron nouseminen laittaa markkinat polvilleen. Se on vain hyvä asia, että nuoremmillakin ihmisillä on varaa omaan kotiin.
-
Inflaation myötä yritysten katteet ovat paineessa. Odotan tässä näkyvän heikkoutta Q3:lla ja Q4:llä. Tämä on oman salkkuni kannalta olennainen asia. Jos jokin yhtiö näyttää heikkouden merkkejä, siihen pitää reagoida.
-
Miten korkojen nousu vaikuttaa Helsingin pörssiin? Ei kovin paljoa. Yrityksillä on yleisesti melko vähän velkaa. Korkojen paluu laskee joidenkin yritysten arvostusta ja kenties hidastaa kasvuyhtiöiden menoa hieman.
-
Miten korkojen nousu vaikuttaa jenkkipörssissä? Valtavasti. Isot zombie-yhtiöt kaatuvat viimeinkin. Se tarkoittaa isoa shokkia reaalitalouteen, kun moni ihminen menettää ainakin hetkellisesti työpaikkansa.
Suomeen korkojen nousu vaikuttaa kyllä noin muuten valtavasti. Helsingissä on myös oma pieni asuntokupla. Hinnat ovat oman näkemyksen mukaan nousseet hurjasti vuoden 2021 aikana. Monen asunnonostajan talous on äärimmilleen vivutettu, kun keskituloiset ostavat 600 000 euron yksiöitä. Kuinka hyvin nuo asunnot pitävät hintansa, jos asuntolainan korko on edes 2%? Kuinka monen talous menee jo tuolla korolla nurin? Asuntolainan korkokattokin suojaa vasta yli 3% korolta (OP:n kohdalla ainakin näin).
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tuttaville olen sanonut, että nyt on huono aika laittaa ylimääräistä indeksiin. Mieluummin maksaa asuntolainaa pois. Pienellä summalla kannattaa tietysti kuukausisäästää aina.
80 tykkäystä
Loistava kirjoitus!
Voisitko avata vähän tuota kohtaa 5.
Miten korkojen nousu vaikuttaa jenkkipörssissä? Valtavasti. Isot zombie-yhtiöt kaatuvat viimeinkin. Se tarkoittaa isoa shokkia reaalitalouteen, kun moni ihminen menettää ainakin hetkellisesti työpaikkansa.
Löytyykö peräti listaa näistä “isoista zombie-yhtiöistä”?
Mitkä ovat kriteerit?
7 tykkäystä
Martin Paasi käsitteli asiaa jossain Rahapodi-jaksossa. Muistelen, että näitä zombie-yhtiöitä oli suhteellisen iso määrä ja ne olivat isoja työllistäjiä (esimerkiksi tavarataloketjuja).
Zombie-firmalla on varaa maksaa lainansa korot, mutta se ei kykene lyhentämään velkaa.
Kun menen illalla kotiin, niin voin kaivaa tästä jotain tarkempaa dataa. Nyt tuo pointti on vaan oman mutun varassa.
Olisiko @Verneri_Pulkkinen takataskussa valmiina tietoa zombie-firmoista? En muista, onko teemaa varteissa käsitelty.
Firmoja ovat esimerkiksi Macy’s ja isot lentoyhtiöt Delta, United, Southwest ja American. Carnival Cruises on yksi hyvä esimerkki myös.
Edit: tässä on FEDin graafi zombie-firmojen määrästä. Heidän määritelmänsä tosin on suppeampi. FEDin mukaan zombie ei kykene maksamaan edes lainojen korkoa. Eli tuollaisia minun määritelmän mukaisia tikittäviä aikapommeja on enemmän.
25 tykkäystä
Mielestäni tässä on syytä erotella yhtiöt joiden liiketoiminta on seis pandemiasta johtuen ja niistä, jotka on distruptoitu aikaisemmin ja nyt selviävät juuri ja juuri koroistaan.
1 tykkäys
Ymmärrän pointin, mutta olen eri mieltä. Velkavuoret painaa samalla tavalla riippumatta niiden syystä. Monen koronakärsijän liiketoiminta ei ole vielä ensi vuonnakaan palaamassa normaalille tasolle (eivätkä esimerkiksi lentoyhtiöt kovin kannattavia olleetkaan).
Jos taas ajattelee, että korkoja ei nosteta mitenkään lähitulevaisuudessa, niin koronakärsijät pitäisi erotella omaan koriinsa. Liiketoiminta voi elpyä ja velkakuorma kääntyä laskuun.
Mutta nuo olivat joka tapauksessa vaan omia esimerkkejä.
3 tykkäystä
Tässä kyseinen rahapodi:
8 tykkäystä
Uusinta Traders’ Clubia:
5 tykkäystä