Riippuu minne katsoo. Esim. Yhdysvalloissa kotitaloudet ovat vahvistaneet taseitaan koko finanssikriisin jälkeisen ajan (tuo pomppu johtuu BKT:n romahduksesta korona kriisissä):
Samoin muualla maailmassa kuva on vaihteleva, mikä kukakin on velkaantunut enemmän ja ketkä lyhentäneet velkoja.
Ja se velkahan on aina toisen saatava: kun puhutaan liiasta velasta niin puhutaan käytännössä liiasta varallisuudesta. Voiko sitä olla liikaa?
Kyllä ja ei. Kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin velallisilla on kapasiteettia hoitaa velat. Ei ole mitään teoreettista ylärajaa velan määrällä. Se on dynaaminen asia: velka ei ole ongelma, kunnes siitä tulee ongelma kun rahoittajilla tulee huoli puseroon. Kyllä esim. valtiot ovat ennenkin selvinneet >200 % velkasuhteista mihin verrattuna nykyvelkaa on vähän, paitsi Japanissa.
Mutta totta että korkojen nousu osuu velallisiin pahemmin. Ja toisaalta ne ketkä omistaa sen velan hyötyisi. Saahan siinä vähän tasapainoilla kieltämättä…
Jos yrittää asiaa rationaalisesti hahmottaa, syntyy ennakointia, arvioita, odotuksia. Jos ei ole odotuksia, ei ole yllätyksiä. Sijoitusstrategiaksi tämä sopii vain isoissa murroksissa, kun pelin säännöt muuttuvat.
Tavallaanhan viimeiset >10 vuotta on tehty massiivisia tulonsiirtoja säästäjiltä velkaisille, millä on yritetty ruokkia velkaantumista ja sitä kautta kokonaiskysynnän elpymistä. Varallisuusluokkien arvo toki paisuu mikä kompensoi vähän riippuen mihin on säästänyt roposensa.
Finanssikriisin jälkeinen darra on ollut pitkä ja onkin mielenkiintoista nähdä inahtaako homma vihdoin liikkeelle tästä korona-ajan megaelvytyksestä vai palataanko kohta tuttuun ruotuun missä korot mörnii, keskuspankit valittelee kun ei ole inflaatiota, valtiot velkaantuvat mutta eivät riittävästi jotta yksityinen sektori saisi taseitaan kuntoon ja kaikkialla on vähän nihkeää. Sellainen 2010-luvun toisinto siis.
Vai palataanko ihan vahingossa harmaaniloiselle 1980-luvulle, jolloin korot olivat tasoa 15% ja oletettavasti sitä edeltänyt inflaatiokin kaksinumeroinen?
Jos palataan niin kannattaa lyödä pankkiosakkeisiin rahansa. Pankit lunastaisivat koko PKS maksamattomat kämpät ja myisivät ne uudelleen… Ehkä muutama rasvattu hamppuköysikin tekisi kauppansa.
En keksimällä keksi mikä voisi euroalueella nostaa inflaatiota merkittävästi. Kaikki on tällä hetkellä aika isosti päin helvettiä lähtien ylivelkaantuneista valtioista ja etelä-euroopan “roskapankeista”. Työttömyys kasvaa, investoinnit tehdään muualle, yms. Mikä täällä voisi nostaa reaalihintoja? Ei ainakaan kuluttajien piilossa oleva ostovoima, koska sitä ei ole.
Edit: no helikopterirahaa ei olla vielä kokeiltu? Josko kymppitonni jokaiselle ja katsotaan mitä tapahtuu?
Kauhean masentavia juttuja maalailette. Itsellä tuli niin hyvä fiilis kun rahapodissa puhuttiin super kovan kasvun 20-luvusta ja kuinka otetaan ihmiskuntana kauhea tuottavuusloikka ja siihen päälle vielä tehdään suomesta työntekijän paratiisi, poistamalla tulovero. Nyt tämä kaikki murenee johonkin typerään inflaatiopelkoon😟
Tuo roaring twenties on yksi mielenkiintoinen mahdollisuus.
Kannattaa näissä keskusteluissa muistaa että täällä puhutaan Yhdysvaltojen ja maailmantaloudesta, ei Suomen taloudesta. Suomella ei ole kauheasti painoa maailmantaloudessa eikä ole edes oleellinen markkina monille meidän omistakaan pörssiyhtiöistä. Euroalue kokoluokastaan huolimatta taas ei kasva juuri ja on kaiken kukkuraksi ylijäämäinen eli ei mikään globaalin kysynnän veturi kuten Yhdysvallat jaksaa olla. Kiinalla on väliä teollisuusyhtiöille erityisesti.
Tämä itseänikin on mietityttänyt tässä eniten, varsinkin kun suurin osa kavereista on joutunut tyytymään 500 000€ hintoihin kun perheenlisäystä tullut tai halunneet asuttavamman kokoisen asunnon pk-seudulta. Isoja lainoja ovat ottaneet. Omalla kohdalla myös uuden asunnon hankinta lähiakoina ajankohtainen.
Ehkäpä tässä vielä malttaa hetken, tiedä vaikka saisi jokusen kymmenen tuhatta säästettyä. Ei se kovin mukavaa olisi katsella jos oman asunnon arvo sulaa vuodessa parissa.
Tässä on nyt EKP mielestäni ollut vähän takavasemmalla ja markkinat ovat saaneet tyytyä Powellin vakuutteluihin. Lagarden liikkeitä odotellessa.
Se onkin mukava yhtälö kun kämpän arvo sulaa, samalla kun velalla ostetun asunnon korkokulut/muut kulut nousee… Siihen sitten heikon työllisyystilanteen perään kenkää niin alkaa ahdistus kasvamaan…
Korkojen noustessa myös osakkeet lähes järjestäen tulee alas, ainakin ne kasvuosakkeet… sieltäkään ei saa silloin tukea noihin asuntokuvioihin… Toisaalta inflaation ei pitäisi juosta jos taloudessa ei mene hyvin…
Inflaatio on siitä vekkuli kaveri, että sitä voi mitata monesta asiasta ja monella eri tavalla.
Nykyinen omaisuuserien arvostuksen nopea kasvu on niiden hyperinflaatiota. Samalla rahalla saa joka päivä vähemmän, siis keskimäärin ainakin kk-tasolla mitattuna.
Kulutusinflaatio on kuitenkin se, mitä mitataan. EU-tasolla taitaa olla 1%:n tasolla. Silti joskus 90-luvulla käytiin pitkä keskustelu periaatteista, miten inflaatiota mitataan ja miten mittaustapojen valinnalla saadaan tuloksia, joita halutaan.
Juurikin muisti on valikoiva, joten mieleen jäi vain tietokone. Inflaation laskenta meni Juurikkia fiksumpien keskustelussa siten, että kun tietokoneen kapasiteetti tuplaantui vuosittain ja tällä hyödykkeellä oli tässä hatusta otettu 1% painoarvo, tarkoitti se 0,5% deflaatiota vuosittain kokonaislaskelmassa. Sehän tarkoittaisi 3,5%-yksikön + ränta på ränta deflaatiota 7 hyvän vuoden aikana.
Siis jos logiikka pätisi, se tarkoittaisi, että nyt ostettu 2 tonnin tietokone on yhtä arvokas kuin 128 tonnin tietokone 7 vuotta sitten. Mutta kun silloinkin tietokone maksoi sen saman 2 tonnia, oli vaan kehnompi, mutta ihan tarpeeksi hyvä, kun ei sen aikaiset ohjelmat parempaa tarvinneet. Inflaation nykylaskennan metodeja ei Juurikki tunne.
Kun sama logiikka sovelletaan autoihin jne., saadaan niin italialainen laskelma, että voidaan ensi asettaa tulos ja sitten säätää, miten siihen halutaan päästä.
Niin jos halutaan selittää rahan ostovoiman muutos, niin voidaanhan me laskea inflaatio mille tahansa, paitsi tärkeimmille asioille, kuten onnellisuudelle.
Congress has President Joe Biden’s pandemic rescue package moving on a fast track in a race against time to get Americans the relief they need. A key vote is expected on Friday.
The House of Representatives plans to vote on the economic stimulus bill on Friday, according to a tweet from House Majority Leader Steny Hoyer.
In the legislation, families would see tax savings from four major provisions:
Your $1,400 stimulus check, which is actually just an advance on a tax credit.
An expanded earned income tax credit.
An expanded child tax credit.
A bigger credit for those paying for child care.
Onko tästä puhuttu mitään? Huomenillalla voisi tulla jo päätös lisästimuluksesta.
Ihan vielä en usko että on aika heittää pyyhettä kehään. On kyllä markkinan nimittäin aikakin hieman vetää henkeä. Hyvä laittaa asioita perspektiiviin, sillä nythän on vasta korjattu hiljakseen kuukauden nousut takaisinpäin ja täällä jo maalaillaan piruja seinille. Vastahan tässä pari päivää sitten kuutin ketjussa jengi rummutti että kohta noustaan 200€, Microsoft ostaa pois jne. Niin se sentimentti kääntyy ja pelko lisääntyy, kun saadaan pikkaisen punaista salkkuihin.
Varotoimena olen kuitenkin omasta salkusta on tänään tyhjentänyt loputkin jenkki hype treidit. Uusiutuvia ja SPAC:eja lyödään nyt oikein olan takaa ja parin viikon ajan ollut havaittavissa rotaatiota etenkin uusiutuvista joihin ladattu sisään järjettömät tulevaisuuden tuotto-odotukset.
Itsellä siis EU kasvua ja arvoa jäljellä ja katsellaan tilanteen kehitystä.
Stocks’ momentum has faltered the past week as investors have faced a sharp and swift rise in bond yields. The yield on the benchmark 10-year Trea-sury note marked its biggest one-day advance since November and settled at its highest level in a year.
Updated February 25, 2021 05:25 p.m. EST
Stocks Slide as Treasury Yields Shoot Up
Investors rushed out of some of the hottest stocks of the year, sending shares of companies like Apple Inc., Alphabet Inc. and Netflix Inc. down more than 2% apiece. Tesla Inc. shares dropped more than 8%.
Lähipäivät ja -viikot näyttävät miten jyrkkä muutos tulee markkinoille.
Riskinä on joukkorahastukset jenkkien ”darlings” teknoyhtiöistä, mistä eilen illalla oli jo ensimmäisiä merkkejä.
En tiedä katsoinko oikein eilen, mutta melko rauhallinen rommipäivä oli jenkeissä vaihdoltaan.
Volume NASDAQ oli 1,2B kun keskiarvo on 6,5B ja SP 500 oli 2,9B (4,9B).
Kun vaan ei nyt sijoittajat vetäisi tulppaa näiltä isoilta rahastoilta ja ETF:ltä jolloin nämä olisivat pakottettuja alkaa likvidoimaan omistuksiaan. Nousua tukenut vauhtipyörä saattaisi ikävästi kääntyä toiseen suuntaan. Nyt tarvittaisiin niitä timanttikäsiä sijoittajilta niin ainakin fire salelta vältyttäisiin.
