Tämäpä juuri.
Jos nyt löisin vaikkapa edes puolet salkusta lihoiksi, niin mitä minä sillä rahalla teen? En tarvitse sitä kulutukseen, lainaa sillä ei (ainakaan vielä) kannata lyhentää ja koroista ei saa mitään. Tililläkö minä niitä makuutan ja katson kun inflaatio tekee tehtäväänsä?
Niin kauan kuin tilanne on tämä, olen osakkeissa 80-90%.
Tai sanokaa viisaammat mitä tässä pitäisi tehdä?
38 tykkäystä
Tässä olisi varmaan hyvä miettiä, että osa markkinaa voi olla rajussakin kuplassa (ARK-henkiset osakkeet yms. spekulaatiokohteet) ja osa markkinaa aliarvostettukin tai neutraali. Näinhän oli myös juurikin teknokuplassa. Ellei sitten tulosodotukset ole kuplassa: kuplaa voi olla monenlaista. 
Tästähän juuri @musa_2 on nostanut meteliä, entä jos keskimäärin kannattavuudet normalisoituvat? P/E tuplaisi kertaheitolla, ceteris paribus.
En halua ohjata keskustelua politiikkaan, mitä tämä menee lipomaan herkästi.
Osakesijoittajan kannattanee miettiä elvytysvaikutuksia maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi 90-luvulla Suomen oli pakko kiristää vyötä, koska lainaa ei saatu. Ei ollut vaihtoehtoja. Mutta muu maailmahan puksutti mallikkaasti ja onnenkantamoinen Nokia buustasi omaa taloutta kun puhelimia vietiin kuin viimeistä päivää, näin yksinkertaistaen.
1930-luvun lamassa kukaan ei elvyttänyt, vaan kaikki suojelivat omia etujaan. Se on melkoisen väkevä empiirinen esimerkki siitä, miten elvytyksen globaali puuttuminen ei johda kuin kaikenlaiseen harmiin.
Mitkä maat toipuivat lamasta ensimmäisinä tai kärsivät suhteellisesti vähemmän? Iso-Britannia antoi punnan kellua pois kultakannasta, Suomi meni siinä mukana. Lievempi lama, kun kilpailukyky nousi. Saksan elpyminen oli väkevää elvytyksen myötä, joskin johti sitten toisenlaisiin ongelmiin… Yhtä kaikki hyvä esimerkki siitä, miten etenkin lyhyellä välillä BKT:n saa paisumaan vaikka minne. Viimeisinä elpyivät USA ja Ranska, jotka eniten kitsastelivat elvytyksen ja kultakannan kanssa. Sattumaa? Tuskin.
Toisen meno on toisen tuloa, ja julkiset sektorit voivat halutessaan olla “spender of last resort” kuten keskuspankki on “lender of last resort”.
Emme voi koskaan tietää varmasti kun emme voi kokeilla kuin kerran, mutta epäilen olisiko elvyttämättä jättäminen ollut hyvä ratkaisu 2008 globaalisti. Suomen kaltaisissa pikkumaissa toki voidaan tehdä kaikenlaisia ratkaisuja, koska voimme loisia muiden kysynnällä. Jopa Kiinan kokoinen jättiläinen on nyt elpynyt koronakriisistä kiitos Yhdysvaltojen megakysynnän.
Mutta jos globaalin talouden veturi (USA) ei elvytä, ei kenelläkään ole hauskaa.
Tämähän riivaa hieman euroaluettakin. Meidän “veturi” Saksa ei itseasiassa pysty kuluttamaan kaikkea mitä se tuottaa, joten se joutuu nojaamaan muiden vetoapuun kokoajan. Koko muu euroalue saa kärsiä saksalaisten nauttiessa vyönkiristämisestä. Kun miettii euroalueen ongelmia näin päin, on myös loogisempaa miksi alue vaan pysyy kasassa kun tahtotilaa piisaa pitää asetelma nykyisellään näin.
Lisäys: Yhdysvallat ja euroalue harjoittivat suht kireää elvytyspolitiikkaa 2011–> minkä takia elpyminen finanssikriisistä jäi kivuliaan hitaaksi. Tämäkin kokemus puolsi jään kokeilemista kepillä 2020 keväällä, kun vuosien austerity ei oikein johtanut mihinkään.
Mutta näitä asioita voi katsoa niin monella tapaa: itse mietin kokonaiskysyntää. Toinen tarjontaa. Kolmas kilpailukykyä. Neljäs asioita vain Suomen kannalta. Viides ajattelee, että maailma ilman julkista sektoria olisi osakesijoittajan paratiisi jne. Ei näihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Lisäys 2: En ole myöskään täysin varma taloudesta orgaanisena eliönä, joka “korjaa itse itsensä”. Monesti näin arkikielessä oletetaan, mutta sellaista taloutta ei tiettävästi koskaan ole ollut olemassa joka vain “oleilisi itsekseen”: aina on ollut valtiovalta tai muu valtataho luomassa ja takaamassa markkinoita, niin pitkälle kuin historiaa nykyiseltään tunnemme. Ei liene sattumaa, että “konsensus” järjestelmä mikä maailman useissa maissa vallitsee on tällainen sekatalousmalli, missä on sekoitus kapitalismia, sosialismia ja markkinataloutta sotkettuna mössöksi yhteen. 
Lisäys 3 (pahoittelut kamala monologi, lukekoon ken nauttii): Emmehän edes täysin tiedä, mikä on aiheuttanut alati paisuvat vajeet julkisilla sektoreilla sitten 80-luvun?
Tottakai nopeasti voisi ajatella, että poliitikot törsää, mutta jos mietitään tylsiä sektoribalansseja niin kaikki vaikuttaa kaikkeen: jos kotitaloudet ja yritykset säästävät nettona, mitä pitää tapahtua ettei talous lähde surkastumaan? Julkisen sektorin velkaantua.
Oleellista kenties on, että eri sektorit vuorottelevat välillä.
Täällähän on aiemmin nostin tutkimusta, jossa pällisteltiin mahdollisuutta aiheuttaako kasvava eriarvoisuus paisuvaa säästämisastetta ja sitä kautta “pakottaa” julkisen sektorin velkaantumaan? Ugh!
47 tykkäystä
Juuri näin. S&P 500:n PEG alle yhden, mikä olisi jopa jossain 5%:n korkoympäristössäkin ihan ok luku, eli koko markkina ei nähdäkseni todellakaan ole tulosodotuksiin nähden kuplassa. Tuolla tulosodotuksissa ja katteissa se mahdollinen kupla tosiaan piilisi. Toisaalta löydän kyllä yksittäisiä osakkeita ja pääomaluokkia, jotka mielestäni ovat kuplassa (esim. kryptot ja tiettyjen kaupunkien asunnot), mutta eiköhän tällaisia ole aina.
Joo, olen eri mieltä joistain seurauksista/päätelmistäsi, mutta se menee tosiaan politiikan puolelle, mikä ei varmasti tähän ketjuun kuulu, eikä sitä kannata muutenkaan koskaan sotkea sijoittamiseen.
Pörssien suuntaan liittyen tein itse edellisen parin viikon aikana aika isoja allokaatiosiirtoja siten, että salkku kestää paremmin deflatorisempaa kehitystä. Vuoden alusta lähtien ollut inflaatiosta hyötyvä painotus, joka on tähän saakka ollutkin hyvä valinta. Samalla myöskin nostin osakepainon tässä dropissa omaan ennätyspainoon 95%:n - ensi viikolla, tai ehkä jopa tänään illasta tarkoitus mennä sataan. Pitkän aikavälin tuotto-odotus muutosten jälkeen varmasti edelleenkin positiivinen, mutta aika näyttää tuleeko tällä siirrolla yli, vai alituottoa suhteessa indeksiin
Siirtoon liittyen en siis veikkaa, että siirryttäisiin deflaatioon, vaan siihen, että inflaationopeus alkaisi hidastumaan nykyisistä huippulukemista (esim. 5%=>3%:n). Arvauksen pääperusteena viime aikainen öljyn hinnan lasku, USA korkojen lasku, USD nousu ja sentimenttiasetelma missä melkein kaikki puhuu inflaatiosta, tai jopa hyperinflaatiosta kuten eräs Twitter tyyppi Osakepainon noston taustalla karhuinen sentimentti, ja tärkeimpänä se että voinen tarvittaessa istua näiden sijoitusten päällä jopa kymmeniä vuosia.
17 tykkäystä
Tuo muuvi voi osoittautua hyvin fiksuksi jos asiat meneekin pelättyä paremmin. 
Tähän liittyen, vähän teknisempi juttu mutta MacroChartsilla on yleensä ihan hyvin osuneet nämä pohjien arvailut ainakin sinne päin.
33 tykkäystä
Samaan aikaan
Ei kauheen hyvältä näytä Kiinan maalla
17 tykkäystä
On pakko jakaa omia ajatuksia tässä myllerryksen keskellä, en tiedä meneekö tämä nyt oikeaan paikkaan.
Näyttääpä pörssi tänään tai vaikka kolmen vuoden päästä miltä vaan, on ”vihreä vallankumous” pomminvarma juttu. Uusiutuviin on niin kova poliittinen tahto joka puolella palloa, että ennemmin tai myöhemmin se alkaa näkyä myös taloudessa ruokkien sen nousua ja nostaen myös pörssejä.
Niin, mielestäni uusiutuvat ovat uusia teknoja, jollakin aikavälillä. Tähän nojaan omassa ajattelussani, johon olen saanut täällä loistavaa tukea loistavien kirjoittajien toimesta, kiitos siitä.
Jos joku pitää minua bumbtsibum-sijoittajana, saa sen tehdä. Omilla rahoilla pelaan ja jos tässä ei omiin ajatuksiin usko niin sijoittamisen voi lopettaa tähän ja ostaa vaikka… No, vaikka mitä.
26 tykkäystä
Palattaessa ajassa taaksepäin 2009 - korona dippi ajanjaksolle. Tämä jakso muistetaan tasaisesti nousevana jaksona. S&P500 indeksille kuitenkin osui tällä jaksolla useita jopa 20% korjauksia. Nyt ko. indeksi on korjannut noin 5% ja markkinoilla on aistittavissa paniikkia. Kaikki tuntuu kaatuvan.
Jokaisella kerralla näissä korjauksissa “markkina tulee romahtamaan ja alkaa 10 vuoden karhumarkkina”, mutta aina karhuilu lopulta unohtui. Ehkä nytkään ei kannata liikaa lähteä panikoimaan.
42 tykkäystä
Veit sanat suustani Santtu. Vastaan myös tähän samaan, vaikka mietinkin pitäisikö johonkin toiseen ketjuun?
“Vihreä vallankumous” tulee varmasti. Onhan se hienoa lukea, kun valtiot kilvan julistavat omia ohjelmiaan/tukia asian puolesta elektrolyysi, vety, akut, kaasu. Asiasta löytyy paljon tutkimuksia, protoja niin teollisuuteen, raskaaseen kalustoon, henkilöautoihin, laivoihin, you name it.
Foorumissa on toinen toistaan parempia ketjuja ja kirjoittaja näistä ja melkein mistä vain pörssin suuntiin, markkinoiden suunnan muutoksiin ja ennusteisiin sekä yksilöiden onnistumisiin ja ei niin nappiin menneisiin tekoihin sijoittamisessa. Kaikesta saa hyvää oppia!
Vaikka nyt lasketaan ja reilusti, niin pitää katsoa tulevaisuuteen. Oli nyt kuplaa tai ei. Covid taitaa olla ja pysyä, tavalla tai toisella sekä aiheuttaa värinää uusien muunnosten tulossa esille, valitettavasti.
Omaa salkkua on siivottava ja lisättävä panosta noihin laskeviin uusiutuviin.
11 tykkäystä
Vihreä vallankumous oli pomminvarma juttu jo 2005, mutta eipä se ole pitkäjänteiselle sijoittajalle tuottoja tarjonnut. Myös dotcom-kuplan teesit internetin maailman valloituksesta osui varsin kiitettävästi oikeaan. Vallankumouksen perässä juosseille sijoittajille kävi vähän huonommin. @Gadus koosti viestin toiseen ketjuun kannabis-yhtiöistä joissa oli hype jokunen vuosi sitten.
Ei voi liiaksi sijoittajia muistuttaa, että sillä ostohinnalla on väliä.
37 tykkäystä
Charlie Mungerin sanoin: “There’s no great company that can’t be turned into a bad investment, just by raising the price,”
Mitä tulee erilaisiin (mega)trendeihin yms. kehityskulkuihin, yleensä tosiaan nähdään aika hyvin ihan oikein, että sektori/toimiala/alue X tulee kasvamaan ja kehittymään hienosti tulevaisuudessa. Silti monet sijoittajat kerta toisensa jälkeen polttavat näppinsä näihin sektoreihin/trendeihin yms. sijoittamalla. Itse asiassa jopa hämmästyttävän pahasti, muotivirtauksiin ja tarinoihin sijoittaminen on osoittautunut vaaralliseksi puuhaksi. Mikä lie syynä, varmaan asiaa on ihan tutkittukin…
14 tykkäystä
Hämmästyttävän suuria voittoja näillä on myös tehty tänä vuonna. Hämmästyttävää on myös se että perustellaan omaa poissaoloa näistä hämmästyvistä tuotoista sillä että “nyt ne paskat poksahti”
Hämmästyttävän moni tuntuu olevan sitä mieltä että sijoitti oikein kuin ei lähtenyt mukaan näihin hämmästyttäviin tuottoihin koska ne kuitenkin poksahtaa jossain vaiheessa.
hämmästyttävän moni tulee selittämään dipissä miten oli selvää että kaikki poksahtaa
hämmästyttävän pieni porukka teki massia tässäkin kuplassa jos se nyt tässä oli
37 tykkäystä
Pomminvarma juttu on myös se, ettei 2005 valtiot olleet laittaneet tällaisia panostuksia ilmaston muutoksen ehkäisyyn kuin nyt.
Eli vertauksesi tilanteeseen 2005 ontuu ja pahasti.
22 tykkäystä
Keskustelussa pitää olla vastakkaisia mielipiteitä, muuten keskustelu ikäänkuin muuttuu rinkirunkkaukseks tälläisenä yleisenä havaintona.
Monesko kerta muuten nyt on, kun vihreän vallankumouksen kupla poksahti? Tänä vuonna se on jo pariin kertaan tainnut poksahtaa. Muotivirtauksissa markkinoiden blow-off-topin räjähdettyä on varsin usein tarjottu hyviä ostopaikkoja. Tällöin markkinoiden yliostettu tila muuttuu ylimyydyksi tilaksi. Vastaavast ei se ylimyyty tilakaan loputtomiin kestä. Kumpikaan tila ei ikinä ole lopullinen.
17 tykkäystä
Sanotaanko näin ettei viimeksi jäänyt siitä kiinni etteikö valtiot olisivat panostaneet. Eikä siitä ettei sijoittajat olisi kiinnostuneet.
https://www.wired.com/2012/01/ff_solyndra/
And the federal government followed. Through a mix of loans, subsidies, and tax breaks, it directed roughly $44.5 billion into the sector between late 2009 and late 2011. Avarice, altruism, and policy had aligned to fuel a spectacular boom.
The money the federal government delivered dwarfed what VCs had put into clean energy. The loan guarantee program alone provided a little more than $16 billion for 28 projects. The government pumped an additional $12.1 billion into the sector through tax credits.
…
As part of an ongoing “Main Street tour” highlighting the nation’s manufacturing prowess, Obama scheduled an appearance at the Solyndra factory in May 2010. After a tour of the facilities, the president gave a speech on the factory floor in which he called Solyndra “an engine of economic growth.” “The future is here,” he added.
As a result of the subsidies, Germany’s installed solar power generation capacity increased by more than 60% in 2009 alone. “We are making a huge investment in the markets of the future,” says environment state secretary Matthias Machnig.
4 tykkäystä
Hämmästyttävästi tässä pitää myös ymmärtää että on eri tyyppisiä sijoittajia erilaisilla strategioilla. Voidaan pelata siis ihan eri peliä. Absoluuttisesti tottakai tuotto ratkaisee, mutta kaikki eivät halua osallistua “greater fool” tyyppiseen sijoittamiseen vaikka sillä tekisikin lyhyessä ajassa hämmästyttäviä voittoja, koska kolikon kääntöpuolena (riskinä) on se että saatat tehdä myös suurempia tappioita.
Aktiivista osakepoiminnassa kun oma mielipide ja ego on vahvasti mukana päätöksenteossa niin “to the moon”-meemien vastapainona näemme “Sanoinhan että tämä poksahtaa” tyyppisiä viestejä.
“You can’t stand to see your neighbor getting rich. You know you’re smarter than he is and he’s doing these things and he’s getting rich.” - Warren Buffett
16 tykkäystä
Macro charts ja Sentiment trader molemmat antaa hyviä joskin vastakkaisia teknisiä indikaattoreihin painottuvia arvailuja. Molemmat seurannassa ja kova yritys sitten vetää omat johtopäätökset ilman että antaa liialliselle karhuilulle tai FOMOlle vallan.
3 tykkäystä
Yksi tapa hahmottaa lähihistoriaa on näin:
- ennen Kiinan tulemista WTO:n jäseneksi
ja - sen jälkeen
1999 unelmoitiin siitä miten USA:n talouden ja maailmantalouden kakku kasvaa tosi kivaa tahtia ikuisesti. Silloin kapitalistit eivät osanneet unelmoida siitä miten suuri osa kapitalistien osuus kakusta tulee olemaan ja kuinka pieni työvoiman osuus.
Viimeisen 20 aikana kaikki tähdet ovat olleet kapitalisteille kohdallaan niin että nahkeasta talouskasvusta kapitalistit ovat puristaneet kaiken irti. Väittäisin että yleinen talouspessimismi 2008 alkaen on ollut yritysvoittojen kannalta enemmän hyvä kuin huono juttu koska matalat korot, työntekijöiden huono neuvotteluasema ja korkea kynnys reaali-investointeihin ja sitä kautta ei niin ylikapasiteettitilanteita.
Pahoittelut taas että lainaan suoraan aiempaa viestiäni kolmen kuukauden takaa:
Mielestäni teknohuuman ajasta nimenomaan kesä 2000 on mielenkiintoinen vertailukohta nykyhetkelle. Silloin kuin nytkin sijoittajat olivat muuttuneet jo hieman konservatiivisemmiksi verrattuna kaikkein spekulatiivisimpaan vaiheeseen. Mega capien oletetut loistavat markkina-asemat houkuttelivat.
Mutta toisaalta ajatusmaailma oli hyvin erilainen silloin. Kesällä 2000 usko uuteen talouteen oli kova.
Systeemi oli se että:
- otetaan pohjaksi 1900-luvun keskimääräinen reaalinen talouskasvu
- siihen päälle ainakin prosenttiyksikkö koska valtava tuottavuuden kasvu niin pitkälle kuin silmä siintää
- siihen monta prosenttiyksikköä lisää koska “nää nyt vaan valloittaa maailman”
- siihen inflaatio päälle
==> saadaan kova myynnin kasvu jota ekstrapoloidaan siis todella pitkälle
Nyt tilanne on se että kenelläkään ei ole sellaisia ufo-tasoisia talouskasvu-unelmia kuin kesällä 2000. Se että jättiteknojen market capit vs. maailman bkt on yhteensä hurjasti korkeampi kuin 1999–2000 huipuilla perustuu enemmän monopolismista kumpuavaan rahantekoon kuin täysin älyttömään myynnin kasvun ekstrapolointiin.
26 tykkäystä
Vieraskynäkirjoituksessa näkökulma on varainhoitoon liittyvä, mutta mielenkiintoista pohdiskelua kokonaisvarallisuuden määrän ja erityisesti kiinteistövarallisuuden arvon muutoksesta.
Aikajänne tässä on ymmärtääkseni enemmän seuraavat 15 vuotta kuin viisi vuotta:
5 tykkäystä
Cathie Woodin markkinakommentit.
E. Bullish teknot ja innovation, bear arvo. Inflation transitory, recession risk. Odottaa kovia tuottoja heidän portfolioille seuraavan 5 vuoden aikana. 
9 tykkäystä
Eipä tuossa ole enää oikein varaa karhuilla, jos meinaa oman korttitalon pitää pystyssä. Jos Wood menisi tässä hätäilyn markkinasegmentissä sanomaan jotain mikä voitaisiin tulkita edes aavistuksen karhuiluksi, lappaisivat ARKin omistajat todennäköisesti aika nopeasti lappua laitaan.
Viiden vuoden päästä nähdään, mikä oli totuus.
8 tykkäystä