Pörssien suunta (Osa 2)

Sitten lehdistötilaisuuteen. Inflaation odotetaan pysyvän korkealla lyhyellä aikavälillä. Lagarden mukaan hinnat ovat nousseet useissa hyödykeryhmissä, mutta inflaation pysyvyys on epävarmaa. Palkkojen nousu on ollut hillittyä.

27 tykkäystä

Talouskasvuriskit ovat Lagarden mukaan tasapainossa, mutta inflaatioriskit kasvaneet. Eli todennäköisesti nosto inflaatioennusteeseen maaliskuussa jälleen luvassa.

26 tykkäystä

Lagardelta kysyttiin, onko hänen näkemyksensä siitä ettei koronnostoja tule tänä vuonna edelleen voimassa. Nyt hän ei tähän sitoutunut, vaan tyytyi toteamaan, että EKP:n päätökset ovat riippuvaisia tulevasta datasta ja lähiviikkojen tarkastelun jälkeen ollaan viisaampia.

43 tykkäystä

Lagarden puheissa viitataan usein maaliskuuhun, jolloin keskuspankilla on uudet ennusteet tukenaan ja jolloin mm. korkonäkemystä voidaan arvioida. Tämän perusteella ei ole ihme, että korkopäätökset ovat usein yhteydessä näihin ennustejulkaisuihin. Toisaalta tuntuu, että edelleen keskuspankin ennusteet vanhenevat kovaa vauhtia (muutamassa kuukaudessa), mikä heikentää myös niiden informaatioarvoa.

25 tykkäystä

Julkaisin tässä välissä pikakommentin korkopäätöksestä:

20 tykkäystä

@Marianne_Palmu Mikä mielestäsi voisi olla korkotaso jonka hyvin velkainen EU vielä kestäisi? Tai ne kaikista velkaisimmat maat kestäisivät ilman romahdusta? En ole tästä nähnyt spekulaatio vielä oikein missään.

20 tykkäystä

Näistä puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että valtiot eivät lainaa vaihtuvakorkoisesti. Koronmuutokset näkyvät lainanhoitomenoissa siis viiveellä lainojen maturiteetista riippuen. Esim. Italian lainojen maturiteetti on vähän vajaa 7 vuotta.

7 tykkäystä

Totta, kysymys on sen verran hyvä että voisin ottaa sen erikseen tarkasteluun makrokatsauksessa lähiaikoina. Palaan siis asiaan :blush:

32 tykkäystä

Työmarkkinoiden kiristymisestä uskallan olla vahvasti eri mieltä. Tällä hetkellä monessa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä palkat nousseet vuodessa 10-15%. Korotukset eivät tietenkään näy vielä vakipaikan saaneiden liksassa, mutta jos meinaat itse saada osaavan vaihtamaan työpaikkaa tuo korotus on tarjottava. Työttömiä ei ole pitkään aikaan enää haastatteluihin tullut.

10 tykkäystä

Omien kokemusten sijaan (ellei oma kokemus koske koko Suomen ja Euroopan rekrymarkkinaa) makrotasolla kannattaisi vilkaista enemmän tilastoja.

Monilla aloilla on valtavasti työvoimapulaa, on kohtaanto-ongelmaa yms.

Tämä käppyrä on melkein juhlan aihe. Parissa vuodessa työttömyys on painettu melkein uusiin finanssikriisin jälkeisiin pohjiin.

EU_

29 tykkäystä

Kun sukelletaan vähän syvemmälle tilastoissa huomataan, että tarinat ovat eri esim. Ranska, Italia sekä Espanja ja etenkin nuoriso, kuin pohjoisessa esimerkiksi Saksa ja Puola. Etelä-Euraapassakin tilanne on toki parantunut. Ja voidaan miettiä mikä vaikutus matkustamisen avautumisella tulee olemaan sikäläiseen työttömyyteen. Toinen puoli on tietenkin mikä vaikutus matkailun avautumisella on tavaroiden kulutukseen ja sitä kautta investointihyödykkeiden kysyntään. Mutta kuten sanoit ihan kuin jotain positiivistä olisi näkyvissä, jollei sitä saada taas liian suurilla palkankorotuksilla tai koron nostoilla tapettua kuten 2011. Mut onneks on ekonomistit näitä miettii ja tehään me vaan päiväkauppaa :grin: (no on mulla oikea tuotannollinenkin työ ja meen kohta pyytää 10% palkkaa lisää, kun salkku laskee sekä muutkin saa)

3 tykkäystä

Myönnetään oma kokemus koskee ainoastaan Suomen puu - ja metalliteollisuutta sekä rakennusteollisuutta. Näistä ei tietysti saa vielä kokonaiskuvaa, ehkä kuitenkin jonkin näköisen näppituntuman. Työttömyyden putoaminen on mahtava asia. Ongelmana taitaa vaan olla se, että syystä tai toisesta tämä on lähellä maksimityöllisyyttä- työmarkkinat kiristyneet.

1 tykkäys

Uusi JP morgan guide to markets on saatavilla. Ehkä laadukkainta, hyvin helposti ymmärrettävää ja korkeasti visualisoitua materiaalia. 5/5

19 tykkäystä

Kuinka ollakkaan tästä oli keskutelua Kauppalehden uusimmassa Markkinaraadissa. Varsinaista vastausta ei sieltä löytynyt mutta ihan hyvää lätinää aiheesta mielestäni.

”Klassinen tapa hoitaa valtion velkaongelmia” – Varman Murto näkee Euroopassa ”hyvää inflaatiota”

2 tykkäystä

Muutamia käppyröitä Vartista. Ensi viikolla suunnittelen valitettavasti vain yhtä jaksoa, sillä tuloksia tulee roppakaupalla Helsingin pörssissä.

Velkavipu ei ehkäpä ennakoi mihin markkina menee seuraavaksi, mutta se kertoo meille sijoittajille siitä missä mennään nyt. Viime vuonna pääsi moneen otteeseen kommentoimaan, miten räjähtävää nousua ruokkii bensalla limiitti.

Nyt velkavivun kasvu on taittumassa jenkeissä. Isot taitokset osuvat yleensä, ylläri ylläri, pörssin heikkoihin saumoihin.

Tilasto jenkeistä.

Olemme kaikki nyt korkospesialisteja ja inflaatioeksperttejä, mutta on hyvä tiedostaa ettei näitä oikein kukaan osaa ennustaa oikein. :smiley: Tämä käppyrä korkoennusteiden kehityksestä on kuvaava. :smiley:

Liikkuvia osia on yksinkertaisesti liikaa.

BofA optimisesti ajattelee, että markkina aliarvioi koronnostoja. Samalla kuvaaja todistaa, että heidän näkemys on todellakin vain yksi roiskaisu muiden joukossa.

Kävin videolla tarkemmin läpi MAGMA-jengin tuloskautta.

Heikkoa lenkkiä Metaa lukuunottamatta tuloskausi oli jälleen erinomainen. On vaikea olla jenkkipörssin suhteen superpessimistinen, kun viidennes SP500:Sen tuloksesta tulee tältä viisikolta joilla kasvunäkymät kyllä jossain vaiheessa väkisinkin rauhoittuvat, mutta ovat silti vahvat. Noh, Meta on ehkäpä kysymysmerkki mutta sen takana on jo pari korvaajaa (esimerkiksi Nvidia).

Yhteensä nämä tekevät ennusteiden mukaan kohta 400 miljardia tulosta.

Pörssien suunnan kannalta yksittäisillä firmoille ei yleensä ole kovin suurta merkitysät kuin korkeintaan anekdootteina pörssin meiningistä, mutta nämä kaverit painavat oikeasti niin paljon että niiden tuloskehityksellä on väliä.

33 tykkäystä

@Marianne_Palmu Onko mahdollista, että euribor-korot nousisivat plussalle vaikka EKP ei nostaisikaan ohjauskorkoja? Nyt esim. 12kk euribor ollut jo pienoisessa nousussa (eiliseltä tietoa ei vielä saatavilla). Lisäksi Saksan kymppivuotinen ampui eilen koilliskulmaan, ollen nyt n. 0,17%, vaikka koronnostosta euroalueella ei tullut muuta tietoa kuin Lagarden epämääräiset kommentit.

3 tykkäystä

Velkavipua on sen verran, että sen purkaminen varmasti tappaisi likviditeetin.
Tilastoja voi tosin pyörittää monesta kuvakulmasta.

Tuo ylläoleva kuvaaja saattaa näyttää ylidramaattiselta, sillä

  • 2018-2020 yli jo margin laskenut 200 miljardia → Tuohon suhteutettuna 350miljardin Y/Y muutos on valtava, mutta ei niin dramaattinen. Ja huom. Tuo 200miljardin lasku ei aiheuttanut kaikkien aikojen karhumarkinaa - joskus vipua voidaan purkaa maltillisestikin.
  • tuosta voisi nopeasti katsoa ja luulla että olisi jo menossa valtava margin romahdus, joka saa IT-kuplan ja finanssikriisin näyttämään pienelle. → Todellisuudessa lisä-marginin otto on vain pysähtynyt ja ollaan hetkeksi tasaannuttu korkealle tasolle. kts. kuva alla.

Hahmottelin tuohon tuollaisen trendilinjan miltä suunnilleen näyttäisi jos vipu lisääntyisi tasaisesti. Olisi kiva saada alkuperäinen kuva exponentiaalisessa muodossa niin olisi helpompi hahmotella.

IT kuplassa Margin kasvoi edeltävänä 5 vuotena n. 4.2x
Finanssikriisissä edeltävänä 5 vuotena n. 2.8x
Viime vuoden huippuja edeltävänä 5vuotena 1.8x

→ Velkaa on otettu paljon, mutta ei aivan suhteettomasti. Toki velka on koko ajanjakson aikana kasvanut paljon. Tuolta 95 alusta lähes 10% vuositasoa. Se kuulostaa vähän liian kovalle tahdille.

Tässä vielä market cap suhteutettu. Näyttää hyvin maltillisesti, mutta tässä tietenkin korkea markkinataso aiheuttaa aistiharhaa

Summaisin ajatuksen: Velkaa on paljon ja sen nopea lasku voisi aiheuttaa isojakin riskejä. Kuitenkaan juuri edeltävät muutama vuosi eivät ole olleet velavivun suhteen ne kaikista vastuuttomimmat hetket. Tilastoja eri kulmista pyörittelemällä saa erilaisia näkemyksiä.

25 tykkäystä

Taitaa joulukuussa Omicron ja uudet veivaukset sen ympärillä painaa tätä lukua.

6 tykkäystä

Taisi olla liian hyvä lukema, lisää vettä myllyyn että korkoja pitää nostaa koska työmarkkina on vahva.

ja päälle palkkainflaatio-signaalia. Tosin tuo participation rate sentään parantumaan päin, eli toivoa on että niitä tekeviä käsiä tulee lisää työmarkkinoille joka sitten auttaisi palkkainflaatiota vastaan jollain aikavälillä.

21 tykkäystä

Ei midist. Ei tää pahempaan suuntaan voi enää mennä, eihän? :unamused:

//

7 tykkäystä