Pörssien suunta (Osa 2)

Varmasti paljon. Muutamissa tilastoissa on haettu “kuplakorrelaatiota” uusien sijoittajien lukumäärästä ja pörssien noususta. Molemmat olivat kovassa nousussa v.1999 ja 2020.

Foorumin aiheesta eli pörssien suunnasta: povaan kahvinpuruista ja laskevien huippujen SP500 tuntigraafin trendilinjasta laskua tälle illalle. Tuossa on huippujen ja pohjien trendilinjasta tuleva kapeneva kolmio, joka käsittääkseni yleensä johtaa siihen että jompi kumpi viva - ylimmäinen tai alimmainen- ylitetään reippaalla liikkeellä viivan yli. Tässä tapauksessa ikävä kyllä veikkaan, että se on tuo alimmainen viiva josta mennään yli että heilahtaa. En pitäisi ihan mahdottomana, että sijoittajat pohtivat asioita viikonloppuna ja maanantaina nähdään jonkin sortin mini-musta maanatai.
image

5 tykkäystä

:rocket::rocket::rocket::rocket::rocket:

Nyt voi oikeasti alkaa kyseenalaistamaan sitä 1,9 biljoonan paketin suuruutta…

19 tykkäystä

elä elä verneri nyt kyseenalaista, eihän tuo muuten jatku jos ei luoda rahaa jatkossakin tyhjästä… Missä muuten Euroopan keskuspankin helikopterirahat?? ei ole paljon tilillä näkynyt… epäreilua, jäädään taas röyhkeydessä jälkeen…

7 tykkäystä

Traders’ Clubin jaksossa käydään läpi korkojen vaikutusta kursseihin.

3 tykkäystä

Aamuvideosi kestää hyvin aikaa tämän(kin) päivän tapahtumissa :upside_down_face:

3 tykkäystä

Tuostapa Halla-Aho riemastuisi kun EU:n budjetista maksettaisiin kaikille EU:n kansalaisille samakokoinen shekki eli jaettaisiin väkiluvun mukaan, mutta helikopteri dilutoisi rahan arvoa omistamisen suhteessa :rofl:

2 tykkäystä

EKP pyysi Juurikkia levittämään rahaa helikopterista, mutta kun oli ensin pakkasia, niin ei ole voinut lentää, ettei kylmä olisi murtanut metallisiipiä. Ja sitten kun tuli lauhempaa, ei ole voinut pudottaa, ettei setelit kastuisi. Helikopterihallissa kun ei ole lämmitystä, niin on tuossa kaminassa niitä rahoja polteltu. Kohta pitää tilata lisää.

Amerikassa käyttivät postitettuja sekkejä. Voi olla, että me mennään samaan, kun vältetään turmiollinen säästäminen sillä, että laitetaan rahat 50 euron seteleinä, joiden arvo alenee 10 euroa kuussa. Kyllä alkaa raha liikkumaan ja säästämisaste alenemaan.

Tästähän puhuttiin jo vuosituhannen vaihteessa: tuottava yksilö on kiva joo, mutta iloinen kuluttaja tärkeämpi, sillä hän pitää pyörät pyörimässä. :smile:

5 tykkäystä

Amerikkalaiset saavat shekkejä huhtikuun aikana. Tulorajoja nostettiin hivenen:
"The phase out levels for the $1,400 stimulus checks are:
$75,000 in income for single filers; the cap for receiving some payment is now $80,000
$112,500 for heads of households; the cap is now $120,000
$150,000 for joint filers; now capped at $160,000
"
https://www.cnbc.com/2021/03/03/covid-stimulus-update-biden-backs-lower-income-cap-for-checks.html

Jos IRS:llä on shekin saajan tilinumero, rahat tulevat aprillipäiväksi, muille shekkejä tulee huhti-toukokuun aikana.
"The legislation is expected to become final by mid-March, when enhanced federal unemployment benefits are due to expire.

As with the first two stimulus checks, the bulk of the payments will likely be sent via direct deposit to those who have their bank information already on file with the IRS. Based on the last $600 checks, that money could start to arrive within two weeks of the legislation getting finalized, according to Garrett Watson, senior policy analyst at the Tax Foundation."

Oikein mukava pääsiäisbonus siis. Mielestäni tämä saattaa poikia pientä rallia WSB-meemiosakkeisiin huhtikuussa.

4 tykkäystä

Luin artikkelin uudelleen ja tosiaan, siinä olikin katsottu myös talletustilejä! Ylläoleva muisteluni oli siis nähtävästi väärin, vaikka käsittääkseni sillä tavalla noita myös haarukoidaan.

Tässä esim. Yhdysvaltain tilien kehitys ja poikkeama trendistä:

Hauska muuten, että suomalaisista valitetaan aina että on 80 miljardia (mikä se summa nyt onkaan) tileillä. Yhdysvalloissa tuon 13,5 biljoonan suhde esim. BKT:hen on isompi. Ehkäpä sillä on kansantaloudellisestikin joku roolinsa, että valtava määrä massia lepää suht turvallisesti tileillä eikä roiku riskisissä sijoituksissa… ;D


Kiitos nostosta! Tuo ylösalaisin -narratiivi on kyllä toiminut ja palvellut hyvin. Kiitos kuuluu tietysto pseudonymi Jesse Livermorelle joka sen pitchasi viime vuonna.

Siihen liittyen, tämä talousuutisten parantuminen (“huono” uutinen elvytysjanoiselle markkinalle) näkyy hyvin teknopainotteisin Nasdaq100 ja toisaalta niin vanhan talouden linnakkeen perikuvan kuin Berkshiren kehityksessä. Berkshire on jatkanut uusiin huippuihin teknojen kouristellessa.

Berkshiren ydin koostuu vakuutus-, energia- ja rautatieliiketoiminnoista sekä läjästä teollisuus/konepajayhtiöitä miksi kehtaisin käyttää sitä köyhän miehen talousindikaattorina vaikka ei se supersyklinen ole.

5 tykkäystä

Tähän voisin vastata kahvihuoneessakin, mutta kun kysyit tässä kontekstissa niin jaetaan tänne.

Jos katsoo aluksi foorumia, niin viime maaliskuun romahduksessa nähtiin iso piikki foorumin aktiivisuustason kehityksessä. Se ei enää näytä kummoiselta koska nykyinen nousu on vieläkin suurempi, mutta silloin keväällä se oli silmiinpistävää.

Oma kokemus 4,5 vuoden Inderesillä olon perusteella on, että a) raju nousu kiihdyttää palvelun ja aktiivisuuden kasvua ja b) nopeat korjausliikkeet myös. Kenties korjausliikkeissä ihmisiä alkaa kiinnostamaan enemmän, mitä salkkuun on eksynyt? Sellaisina mörnimisaikoina (esim. 2018) ainakin itse inderes.fi:n kasvu hidastui paljon vaikka jatkuikin ihan hyvällä kertoimella. Tosin, nyt foorumi on vienyt koko palvelun kasvun eri tasolle. Sen lisäksi Inderesiä kulutetaan paljon muualla kuin meidän omilla sivuilla, esim. tubessa joten kaikki aktiviteetti ei heijastu meidän oman palvelun luvuissa. Toki sisäiseen käyttöön kasaan aggregaatteja kaikkialta yhdistellen.

Toki itse inderes.fi:tä lähettiin rakentamaan @Yu_Gong kanssa melkein nollasta 2016 lopulla (sitä ennen Inderes = Nordnetin aamukatsauksen osa ja vähän muuta) eli palvelu kasvaa myös luonnostaan kun tulee uusia ominaisuuksia, sisältöä ja yhtiöitä. Eli, ihan täys “suhdanneindikaattori” meidän luvut ei ole koska ne reflektoi kasvavaa, tervettä yhteisöä ja paranevaa palvelua! :smiley: Nykyään Inderesiä käyttää vajaa 90 000 rekisteröitynyttä jäsentä joista 12 000 on rekisteröitynyt myös foorumille, vaikka toki vain pienempi osa (muutama tuhat) on vähän aktiivisia ja superaktiiveja on sanoisin muutamia satoja foorumilla.

Huom. foorumi lähti liikkeelle melkein nollasta kesällä 2018 eli se kasvaa rajusti lähes koko ajan kuitenkin.

Nordnetin kasvu on ollut myös rajua ja kun he avaa myös lukujaan avoimesti niin olen miettinyt, että Inderes tulee n. neljäsosan kokoisena (Nordnetilla nyt 400 000 asiakasta Suomessa) jäsenmäärällä laskien perässä hissukseen mikä on ihan loogistakin (Inderes on edelleen suht niche palvelu, Nordnet suosituin pakollisista palveluista jos sijoitat koska et voi sijoittaa ilman arvo-osuustiliä tai OSTia :smiley: )

Jos herää meidän numeroista kyssäreitä liittyen Inderesiin niin kahvihuoneessa voi jatkaa. Tämä oli vähän pitkä vastaus lukuihin, mitä mietit pörssin sentimenttiä ajatellen mutta halusin antaa kattavan vastauksen ettei noita tulkitse väärin.

52 tykkäystä

Mutta eihän se raha tileillä toimentonna ole. Jos omavaraisuusvaatimus pankeille on 10%, lainaavat pankit ulos 10 x tileillään makaavat talletukset ja tulevat samalla luoneeksi uutta rahaa tyhjästä. Mikään ei siis synnytä velkaa niin kuin säästäminen?

Näin ylös-alaisin maailmassa.

4 tykkäystä

Uuh siitä on hetki kun jumppasin viimeksi pankkijärjestelmän kanssa. :smiley:

Teoriassa ne lainaavat joo rahat ulos, jos niille rahoille on kysyntää.

Ja nyt, jos olen oikeassa, tuossa jossissa makaa se iso jos.

Nimittäin lainakysyntää on ollut etenkin firmojen puolella kun ne nostivat koronakriisin alussa kaiken mitä lähtee, mutta sittemmin tahti on hiipunut. Tässä näkyy lainojen kehityksen vuosimuutos commercial ja industrial lainoissa. %:

Kulutuslainoja on sen sijaan maksettu takaisin ja niiden kanta putoaa:

Asuntolainoissa ei ihmeellistä draamaa, jos katsoin oikein. Samoin kiinteistölainoissa vaimeampaa.

Itseasiassa, käsittääkseni tämän takia juuri pankeilla onkin ihan massiivinen valmius lainata, jos vaan lainakysyntä elpyy. Pankithan eivät voi luoda rahhoo jos sitä ei tulla tiskiltä hakemaan.

7 tykkäystä

Käsittääkseni tämä osin näkyy rahan kiertonopeudessa. Rahat kirjaimellisesti seisoo tileillä, eivätkä kierrä. Siksi inflaatiokin on ollut vaisua, vaikka samaan aikaan rahan määrä itsessään on kasvanut. Nämä menee jo vähän monimutkaisiksi, mutta käytännössä rahan pitäisi lähteä liikkeelle jotta se alkaisi näkymään ja tuntumaan taloudessa. Teoriassa rahaa voi olla loputtomasti tileillä ilman inflaatiota, jos ne ei liiku mihinkään. :slight_smile:

24 tykkäystä

Melkoinen muutos viivoissa. Mutta jos rahasta on ylitarjontaa, ei luulisi korkojen nousevan?

1 tykkäys

Jep, mutta nythän korot toipuu ennätysmatalalta tasolta ja reflektoi odotuksia, että pian talous käynnistyy tai saattaa jopa kuumeta. Käsittääkseni juuri kuumotuksen aiheena on tuo a) iso lisäelvytys vaikka talous yskähdellen jo käynnistyy ja b) massiivinen kulutusvoima mikä saattaa purskahtaa, tai sitten ei. Näin siis jenkeissä, meillä Euroopassa mennään hieman omaa jäähtyneempää rataa. :slight_smile:

Vaikka korot nousisi 2-3 % tasolle niin sitten kymppivuotinen on siellä, missä se oli 2018.

13 tykkäystä

Tämä kuvakaappaus Finwitzissä joka leviää Twitterissä havainnollistaa hyvin tätä rotaatiota kasvusta syklisiin tai osakkeisiin jotka hyötyvät korkojen noususta.


Kertasin itsekin tuon Ylösalaisin-markkina videon ja pisti silmään tämä Livemoren heitto kesällä julkaistussa paperissa:

SP500 3900 pistettä. Sinnehän me juuri päästiin. :smiley: Ei huono “ennustus” pohjautuen laskelmiin, minne asti pörssi nousisi jos sijoittajat pitävät allokaation ennallaan kasvavassa likviditeetin meressä.

32 tykkäystä

Tietoa mukavan visuaalisessa muodossa. En nähnyt mikä tuossa graafissa on aikaväli, YTD?

3 tykkäystä

Se on siis vain päivämuutos. Eilinen vain sattui kuvaamaan tätä viime viikkojen tilannetta erinomaisesti.

4 tykkäystä

Toki moni teknologiayhtiö voisi halutessaan alkaa optimoimaan lyhyen tähtäyksen tuottovirtaa kasvuinvestointien sijaan. Itse arvosta firman kykyä ja mahdollisuutta reagoida tilanteisiin. Tuo mahdollisuus monelta “arvo-yhtiöltä” puuttuu ja siksi niiden kohdalla usein arvosijoittajat aliarvioivat sen riskin, että exceliin ilmestyy uusia muuttujia. Tuo on myös asia, jota analyytikoidenkin on hankala arvottaa, analyysi kun ei voi oikein perustua siihen että kyllä se Elon Musk on niin fiksu että keksi tuostakin tien ulos (en silti omista Teslaa).

Mutta toki korkojen noustessa nousee arvoon sellainen yritys, jonka tase on kunnossa eikä nojaa suureen lisäpääoman tarpeeseen. Se on tosin ollut mielessä kriteerinä jo vuoden verran muutenkin koko koronakriisin ajan.

3 tykkäystä

Euroalueen vähittäiskauppa, tammikuu -5,9 ed. kk. (ennuste -1,4 %, ed. tark. 1,8 %)

Aikamoinen ennusteiden alitus (ylitys?).

8 tykkäystä