Kiinassa tosin taitaa tuo Evergrande-soppa myös vähän painaa, sen verran iso…
Mutta juuri tämän syyn vuoksi itse en jaksa uskoa että noita uhkailtuja koronnostoja tehdään täysimääräisenä (5-7 koronnostoa) vaan Fedillä menee pupu pöksyyn parin noston jälkeen ja loppuvuodesta suunnitellaan jo elvytyksiä. Mutta sitä ennen pitäisi se inflaatio saada hanskaan…
Jos oikein bongasin twitteristä, niin 4/5 osuus FED komiteasta kannattaisi jo 50bps nostoa.
Tammikuussa prof. Puttonen oli sitä mieltä, ettei koronnostoja nähdä.
On tietysti epäreilua verrata eri ajan hetkien välisiä mielipiteitä, mutta näyttää professori tällä kertaa erehtyvän…? Se sallittakoon, ihmettelin Puttosen näkemystä kyllä jo silloin
Mietitään äänestäjää joka periaatteessa voisi äänestää välivaaleissa demokraattia tai republikaania.
Hän ei luultavasti osaa kovin hyvin yhdistää sitä Bidenin politiikkaan että hänen nettovarallisuutensa, mark-to-market, on jonkin verran suurempi kuin vuosi sitten.
Häntä ketuttaa inflaatio joka päivä.
Demokraattien täytyy voida kampanjoissaan sanoa “katsokaa miten inflaatiota vastaan taistellaan”.
Powell on kiitollisuudenvelassa Bidenille työpaikastaan.
@Verneri_Pulkkinen , inflaatio voi tulla todella hyvin alas ilman että Fed kummemmin tekee mitään. Paljon kaikkia relevantteja näkökohtia oot tuonut esiin sen osalta.
Tosi paljon on nyt kyse siitä miltä asiat näyttävät poliittisesti.
Moni varmaankin katsoo että Fed-put-aikaa on eletty noin vuodesta 1998 alkaen (LTCM pelastaminen).
Nyt on meneillään sellainen ikkuna jossa Fed-put on historiansa heikoin. Mutta kuinka pitkä tällainen periodi nyt on? Vaaleihin saakka?
Talouden tervehtymisen kannalta olisi tärkeää saada korot nostettua sinne pariin prosenttiin tulevina vuosina. Jos siihen ei kyetä, se on merkki siitä että talouden tila on elvytystoimien takana kovin heikko ja nousukausi tuskin voi jatkua kovin pitkään, elvytetään tai ei. Jatkuvalle elvytykselle tulee myös hintansa.
Arvioisin, että korkojen nousu aiheuttaa lyhyellä aikavälillä epävarmuutta taloudessa ja pörssissä, mutta jos talous saadaan pyörimään nousevien korkojen ympäristössä, niin silloin edessä voi olla hyviä vuosia.
Saattaa olla lyhytnäköistä nähdä korkojen nousu uhkaavana (viittaan tällä markkinoihin 
), kun pitkällä aikavälillä se tukisi taloutta …
Sanoit hyvin tässä sen, miksi mielestäni Fed infoaa etukäteen aikeistaan: haluavat että markkinoilla muutoksia voidaan ennakoida, eikä mene aamukahvit väärään kurkkuun. Äkkiväärät markkinareaktiot eivät ole kenenkään etu.
En näe itse nostoja uhkana, vaan FEDin puheita nostoista “uhkailuna” koska selvästi tavoite on että markkinalla saataisiin haluttua reaktiota jo ennakkoon. Jos tavoite olisi nostaa korkoja niin nostaa sitten vaan. FED voi ilmoittaa vaikka huomenaamulla että korko on nyt 2%. pim. hoidettu. Ja perään todeta että palataan asiaan muutaman kuukauden päästä kun on nähty efekti. Markkina saattaisi kyllä vetää aamukahvit väärään kurkkuun.
Tavoite on pehmeä, hallittu inflaation hallinta mahdollisimman pienin vaurioin talouteen, ja yksi työkalu on tulevien toimien kanssa “uhkailu” jotta markkinakorot kehittyisivät haluttuun suuntaan.
Jos vertaa Fed-putin nykyistä tilannetta vaikkapa vuodenvaihteeseen 2018–19, kontrasti on valtava.
Kurssit olivat tulleet alas 20 %. Mitään systeemisesti huolestuttavaa ei ollut näköpiirissä. Mutta niin vaan Fed-put tuli apuun.
Yhdessä haastattelussa Puttonen oli sitä mieltä että euroopassa ei koronnostoja nähdä tai että siihen ei ole oikein eväitä. Ja tässä oli kyse valtioiden velkaantumisesta sekä siitä miksi korkoja ei pahemmin pystytä nostamaan.
Ainiin, minähän olin karhu. Antaa tulla vaan. Mutta ei toi FEDin toiminta kovin systemaattista ole. Ihmisiä sielä on kuten missä tahansa muuallakin. Väärässä ja oikeassa ihan yhtä lailla. Ja sekös ei tuota luottamusta kasvata juurikaan…
Inflaatio tekee tietyllä tavalla myös tilaa korkojen nostolle. Jos tämä inflaatio ei ole nopeasti ohimenevä piikki, niin sittenhän se nostaa nimellisiä bkt:ta ja siinä mielessä helpottaa nousevien korkokulujen maksamista. Näillä inflaatioluvuilla reaalikorot psyvät miinuksella pienten koronnostojen jälkeenkin.
Tämä on erinomainen pointti ja hyvä muistaa.
Fed, jonkinlaisesta riippumattomuudestaan huolimatta*, on kovan paineen alla niin poliitikoiden kuin markkinan suhteen tehdä jotain inflaatiolle. Vaikka ironisesti Powell & Co. eivät kamalasti mahda konttiliikenteen sotkuille tai sirupulalle, voi näytön tarve olla suuri että tekee edes jotain uskottavuudenkin kannalta.
Ja…
Juuri näin. Kynä on miekkaa mahtavampi.
Nythän markkinalla jo odotetaan räväköitä koronnostoja, eli ne ei pitäisi tulla yllätyksenä jos/kun ne tulee.
En ole vielä itse löytänyt tätä sivua blumman 80-luvun syövereistä, mutta käsittääkseni tuhannet ihmiset näkevät helposti yhdellä sivulla mihin markkinan kollektiivinen viisaus liikkuu koronnosto-odotusten suhteen. Ja Powell varmasti vilkuilee tätä näkymää myös. 
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1491879021105369089
Jep. Ja yleensähän koronnostot eivät ole mikään niin kamala asia markkinalle, kun talous on vahva mitä se argumentoidusti nyt on.
Ja kun indeksejä katsoo niin onhan kaikki mennyt yllättävän sulavasti ja hyvin tähän asti vaikka markkinalla onkin mahassa mörinää siellä ja täällä kun uutta realiteettia sulatellaan.
Todellakin, kuten aiemmin todettu, ylösalaisin markkina on taas “oikein päin”.
*Keskuspankin riippumattomuus on tietenkin poliittinen päätös ja vaihtelee yli ajan, riippuen mikä eturyhmä saa omat tarpeensa muiden edelle.
Consumer price index, January 2022
+4.9% on the same month a year earlier (provisional result confirmed)
+0.4% on the previous month (provisional result confirmed)
Harmonised index of consumer prices, January 2022
+5.1% on the same month a year earlier (provisional result confirmed)
+0.9% on the previous month (provisional result confirmed)
Oliko tuohon markkinoilla jotain odotusta eli oliko inflaatio enemmän vai vähemmän kuin odotettu?
E. Kiitos vastauksesta eli osui ennusteisiin eli markkinoiden näkökulmasta kaikki hyvin 
Consumer prices rose 4.9% on year measured by national standards, in line with a forecast by economists polled by The Wall Street Journal. They rose 5.1% on year by European Union-harmonized standards, also in line with the economists’ forecast.
Jos työmarkkinaa ajattelee niin että välillä se suosii enemmän työnantajia ja välillä enemmän työntekijöitä…
… pitkä trendi USA:ssa 40 vuotta on ollut se että työnantajat ovat vähitellen päässeet niskan päälle. Asetelma korostui vielä lisää Kiinan WTO-jäsenyyden myötä ja sitten taas lisää finanssikriisin jälkeen.
Juuri nyt tilanne on työntekijän kannalta suotuisampi kuin monikaan muistaa omasta työhistoriastaan.
Jos viihdearvailuna ajateltaisiin että ollaan menossa kohta joksikin aikaa stagflation lite:n suuntaan …
… kuinka äkkiä äänestäjälle voidaan ruveta sanomaan että katso nyt kuinka hankala sun tilanne on työmarkkinoilla, pakko jättää inflaation torjunta taka-alalle?
Ei kovin äkkiä. Tämä siis toisella tavalla sama asia jota kommentoin, äänestäjä haluaa nähdä tekoja inflaatiota vastaan – työllisyyshuolet ja assettihintojen pitäminen mahdollisimman ylhäällä tulevat nyt hänen prioriteeteissaan kaukana takana.
Korkotaso heijastelee sitä, millaiseen kasvuun jatkossa uskotaan, joten supermatala korkotaso kertoo, että talouden tulevaisuuden odotukset ovat heikot. Usein ajatellaan, että korkojen nousu tappaa talouskasvun ja osakkeiden nousun. Totuus on kuitenkin, että paljon useammin talous ohjaa korkoja kuin toisinpäin. Kun talous porskuttaa, korot kohoavat ja samaan aikaan osakkeet nousevat. Tällöin korkojen nousu on kuin kaasujalan höllentämistä, ettei taloudessa mennä liian kovaa. Vasta kun inflaatio uhkaa karata käsistä ja keskuspankki joutuu kiristämään politiikkaansa kasvua hidastaakseen, muodostuu korkojen nousu oikeaksi ongelmaksi markkinoille. Pitää kuitenkin toivoa tosiaan, että talous on nyt riittävän vahva siihen, että korkojen nostaminen on vain hetken korjausliike markkinoilla, jonka jälkeen matka voi jatkua talouden vedolla.
Hmm, mietitääs hetki tätä nykyistä tilannetta Jenkkilässä.
Inflaatio 7,5%. Korot 0%.
Viimeeksi kun inflaatio oli näin korkealla, korot olivat 15%:ssa.
Tuo tosin oli kun inflaation kulmakerroin oli jo lähtenyt alaspäin, mutta muutamaa vuotta aiemminkin kun inflaatio oli vielä ylös matkalla, korot olivat n. 7%:ssa.
Viime kerralla kun inflaatio oli näin korkealla, korkoja piti nostaa reilusti yli inflaation, jotta se saatiin kuriin.
Nyt markkinat hinnoittelee taantumaa, kun korkoja on aikomusta nostaa vaiheittain 2-3%:iin.
Nykytilanne ei ole verrattavissa suoraan 1970-luvun tilanteeseen, mutta jotain osviittaa se kuitenkin antaa nykyhetkeen.
Tilanne ei näytä hyvältä, keskuspankit ovat armottomasti myöhässä.
Lagarde ollut äänessä Saksan medialle. Lienee kommentti tuo ainakin tänään tukea markkinoille.
Lagarde told German media network Redaktionsnetzwerk Deutschland that the ECB wouldn’t rush into lifting rates. “For now, Christine Lagarde insists that acting too fast could choke the economy’s recovery, but not acting at all will choke the economy, as well,” Swissquote Bank analyst Ipek Ozkardeskaya says.
Dow Jones Newswires
Tämä oli ennakoitavissa. QT oli alunperin räikeästi ylimitoitettu. Powellin asemassa olisin lopettanut sen jo viime vuoden kesäkuussa. Ensimmäinen koron nosto olisi pitänyt tehdä heinäkuussa.
Laskelmieni mukaan USA:ssa inflaation huippu saavutetaan tässä kuussa (7,9%). Taisin noin puoli vuotta sitten ennustaa inflaation huipun olevan 7,8%, kesäkuun 2022 FED:n ohjauskoron 1% ja SP500 alle 4K. Korjataan sen verran, että ohjauskorko on kesäkuussa 90% todennäköisyydellä 1,25% ja SP500 jossain 4200 vaiheilla (+/-2%), josta lähdetään loivaan nousuun kohti loppuvuotta.
Ennustan myös 90% todennäköisyydellä stagflaatiota USA:ssa ja Saksassa aikavälille 05/22-11/22. Keskuspankit (FED ja EKP) ajavat taloutta 3-4% inflaatiolla seuraavat 2-3 vuotta valtioiden korkean velkaantumisasteen vuoksi. Ohjauskorot nousevat noin 3-4 prosenttiin ja huiput nähdään vuoden 2023 lopussa.
Talous kyykkää mutta romahdukselta vältytään ja keskuspankkien “put” tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Varsinkin USA:ssa yksityissijoittajien varallisuustaso ja luja usko talouden kehitykseen pitää päät veden pinnan yläpuolella.
Avaan sen verran ennustemenetelmistäni, että me perustuvat virtausmekaniikasta tuttuhin malleihin mm. Navier-Stokes -yhtälöihin. Nesteiden tai kaasujen sijasta seuraan rahan määrää ja sen kirtonopeutta plus muita makrotalouden indikaattoreita.
ps. salkkun ytd +11,28% eli on jotain mennyt oikein.
lisäys edellisiin hyviin huomioihin. kukaan ei varmasti osaa sanoa missä vaiheessa korkojen nostaminen alkaa edes hidastaa inflaatiota. voidaan aika reippaasti sanoa, että 0,25% nosto ei vaikuta lainkaan. voi hyvinkin olla, että nostoja tehdään nopeammin ja suurempia mitä markkina odottaa. Howard Marks kummeksui monien käsitystä FEDin mahdollisuuksista korkoruuvia nostamalla tai laskemalla hallita kaikkea taloudessa. ei se niin mene.
Rohkenen olla hieman eri mieltä. Keskuspankeilla on aika hyvät työkalut kysynnän hillitsimiseen nostamalla korkoja ja imemmällä likviditeettiä markkinalta yhtä lailla kuin QE ja nollakorot lisäävät kysyntää. Historiasta löytyy referenssidataa.