6 tykkäystä
Geopolitiikka ei ile vahvuusalueeni mutta yritä hieman palastella mahdollisia kehityspolkuja ja näiden vaikutusta makrotalouteen. Venäjän toiminta Ukrainassa tuli minulle täysin puun takaa ja monet varmaankin miettivät mitä seuraavaksi. Talouspuolen uutisia on tullut seurattua viime päivinä vähän, joten pahoittelut mikäli joitain kommenteista on jo käsitelty.
- Inflaatioympäristö muistuttaa jo aika lailla 70-lukua.
FED:n on pakko nostaa korkoa maaliskuussa eli +0,25% alkaa olemaan “de facto”. Inflaatiota tuskin saadaan kuriin ajamatta talouttaa jonkin tasoiseen taantumaan eli staglaation todennäköisyys alkaa lähentelemään 100%. En edelleenkään usko sen jäävän pitkäkestoisen eli max. 6-8kk, jonka jälkeen ympäristö muuttuu deflatoriseksi. Omat ongelmansa tässäkin mutta ainakin Euroopassa päästään helpommalla.
Odotan öljyn hinnan saavuttavan huippunsa jo parin viikon sisällä.
- Energiasiirtymä ja makrotalous
Euroopassa Putinin sekoilut edesauttavat vihreään siirtymän kiihdyttämistä. Osittainen paluu ydinvoimaan tapahtunee myös Saksassa. Julkiset ja yksityiset investoinnit tukevat Euroopan maiden taloutta ja rajun kurssilaskun jälkeen sijoitusympäristö Atlantin tällä puolen näyttää jo melko hyvältä.
- Putin ja Venäjä
Putinin lähtölaskenta on alkanut. Rajut talouspakotteeet ja kasvava määrä vihaisia venäläisiä ajaa Putinin nurkkaan. Pahimmassa (lue “parhaimmassa”) tapauksessa Putin on poistunut keskuudestamme toukokuuhun loppuun mennessä mutta ainakin syrjäytetty Kremlin valtaistuimelta. Kuka mahtaa olla seuraaja ja muuttuuko kv. politiikka “ympäristöystävällisemmäksi” jää nähtäväksi.
- EU ja Nato
Nato laajenee. Toivottavasti Suomi ja Ruotsi ovat mukana vuoden loppuun mennessä. Puolustusmäärärahat ainakin kasvavat ja tämä tukee ainakin sotateollisuuden kasvunäkymiä.
- Kiina ja Taiwan
Suhteissa tuskin tapahtuu muutoksia lähivuosina. Kiina varmasti muistaa länsimaiden yhtenäisyyden ja Venäjän rajut pakotteet.
Summa summarum - maailma näyttää taas synkältä mutta valoa on näkyy myös tunnelin päässä, eikä se ole idän pikajuna. Sopivalla osakepainolla ja -valinnoilla sattaa päästä kohtuullisille tuotoille loppuvuoden aikana.
39 tykkäystä
Konsensus tuntuisi olevan se, että sota siirtää rahapolitiikan kiristämistä eteenpäin, ja niinhän nuo pitkät korotkin kertoo. Itse pidän päinvastaista skenaariota hyvin mahdollisena etenkin USA:n osalta, koska:
- Rahapolitiikan kiristäminen länsimaissa parantaisi lännen suhteellista asemaa esim. Venäjään ja Kiinaan nähden. Talous hiljenisi täälläkin, mutta vähemmän kuin vaikkapa Venäjällä.
- Rahapolitiikan kiristämiselle olisi nyt entistä suurempi tarve, koska inflaatiota aiheuttavien resurssien saatavuuteen (erit. öljy, kaasu) on sodan myötä tullut entistä enemmän haasteita. Korkoja nostamalla kulutus vähenisi ja korkeampi korko priorisoisi käyttöä tärkeimpiin kohteisiin.
- Rahapolitiikan kiristämisestä seuraavasta talouden hiljentymisestä ja pörssien laskusta voitaisiin syyttää Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Kiristystä tehtäisiin erityisesti ohjauskorkoa nostamalla, jotta lyhyet korot nousee, mikä taas vähentää lähiajan kulutusta. Pitkät korot eivät välttämättä nousisi ja saattaisi syntyä ns. inverted yield curve, joka on yleensä merkki tulevasta taantumastta. En tiedä olisiko tuo nyt ongelma, koska oikeastaan olemme tilanteessa, jossa lyhyen aikavälin resurssien käyttöä syytä pohtia (Erit. öljy ja muut toimitusketjujen takana olevat tuotteet), mutta toisaalta tarvittaisiin investointeja noista ongelmista eroon pääsyyn (pitkät korot tärkeämpi pitkän ajan investointien näkökulmasta).
Rahapolitiikan kiristämisestä seuraavan taantuman aikana saataisiin öljy painumaan sitten taas jonnekin alle 40:n dollariin ja muutkin raaka-aineet alas. Muistakin toimitusketjuista häviäisi ongelmat äkkiä. Koronan unohtuminen toisaalta tukisi palvelujen palautumista kohti entistä, mikä auttaisi etenkin länsimaissa. Pörsseille tuo tietäisi vielä pitkään jatkuvaa karhumarkkinaa.
12 tykkäystä
Liian optimistisia arvioita:
-
Sijotusympäristö Atlantin tällä puolen ei näytä hyvältä, Eurooppa on vajoamassa taantumaan, juurikin Venäjän aggressioiden takia. Suomi on Venäjän naapuri ja kärsii pakotteista ja vastapakotteista kaikkein eniten.
-
70% kansasta kannattaa Putinin toimia Venäjällä ja myös ulkomailla asuvista venäläisistä. Ei Putin ole minnekkään poistumassa presidentin asemastaan. Kuten tänään on uutisoitu, Kiina on ollut tietoinen Venäjän aikeista hyökätä Ukrainaan ja pyytänyt hyökkäyksen lykkäämistä. Heillä on ollut aikaa valmistaua pakotteisiin. Sota nyt sujuu heidän kannaltaan huonosti.
-
Ruotsi ei ole liittymässä Natoon, joten ei Suomikaan sinne ole menossa. Ruotsin ja Suomen tie on sama ollaan liittoutumattomia, lännen silmissä, mutta tuskin enää Venäjän silmissä lausuntojen ja aseavun takia. Mikään muukaan maa ei ole laajentamassa Natoa.
9 tykkäystä
Taantumasta tuskin kukaan taho pitää, tuppaa olemaan negatiivinen luonteeltaan. Kuitenkin sanktioilla ja pakotteilla tuntuisi olevan vahva kansan tuki useimmissa maissa. Amerikkojen politiikasta sen enempää, taitaa kuitenkin tulevien välivaalien tulos pollien mukaan jo menossa republikaaneille jokatapauksessa…
Lauseet “Tää öljykriisi oli ihan itseaiheutettua ja poliitikot sekä woket instikat voivat katsoa peiliin” sekä “näiden kosto on osunut hyvin pahasti käkättimeen” kuulostavat aika pitkälti mututuntumapuheelta lähtökohtaisesti, vähättelevät Ukrainan sotaa ja sen vaikutuksia, että sysää syyllisyyttä tiettyjen tahojen niskaan ilman että eritellään miksi. Tästä syystä liputtaminen
2 tykkäystä
Olen samaa mieltä että keskutelussa ei ole soveliasta käyttää “woke” tms sanastoa. Silti olen samaa mieltä että energiakriisi on itse aiheutettua, ja osalla voi jäädä huomaamatta että vaikka sota on tilannetta huonontanut niin sota ei ole silti tähän syypää. Luin muistaakseni viime keväänä @Pohjolan_Eka n rohkeaa pohdintaa miten öljy tulee nousemaan 100$ barrelliin ja olen sen jälkeen käyttänyt satoja tunteja kyseisen sektorin seuraamiseen niin uutisia lukemalla kuin twitter ryhmäkeskusteluja jenkki oil puolelta kuuntelemalla ja videoita katsomalla ja arvatkaa mitä? Päädyin silloin tismalleen samaan lopputulokseen. Nyt en ole yhtään varma mihin pysähdytään ja pidän hyvin mahdollisena että sodan kulusta riippumatta ollaan ensi talvena 150$ barrellissa eikä olisi ihme vaikka se olisi siitäkin yli. Sensijaan en keksi paljon skenaarioita missä palattaisiin 40-50$ barreliin.
Nyt ollaan tilanteessa missä capexien nostot johtuu inflaatiosta mutta ei lisääntyneestä porauksesta ja lupien saaminen on kiven alla. Devon energyn toimari juuri tällä viikolla päivitteli miten Bidenin kansliasta ei ole tullut yhtään suositusta drill baby drill.
Kai se on poliittinen itsemurha demarina vaatia lisää öljyä kotimaasta ja sitä hintaa pumpulla yritetään ilman toivottua tulosta hillitä mm spr releaseilla ennen välivaaleja. Sieltä siis tehtiin vedoksia jo loppusyksystä koska oltiin sitä mieltä että 80$ barreli on niin kallis että otetaanpa sieltä. Se on kuitenkin VARMUUSvarasto (mm sodan 
varalle) ja ne pitäisi täyttääkkin.
Opec+ missaa järjestään tavoitteensa eikä sieltä edes sodan alla kuulu ääniä hanojen avauksesta. (Olisiko tuolla väliä jos tavoitteet missataan. Seuraava kokous taisi olla maaliskuun lopussa. Slaidi tod näk viime syksyltä mutta tilanne jatkuu samana)
Iran saatetaan saada jakelun piiriin (joskin siinäkin tuntuu tulleen uusia mutkia matkaan), mutta vaikka siitä näennäinen väliaikainen lasku hintaan saattaisi tulla, niin käytännössä ne myy jo nyt nykyisen tuotannon pimeästi Kiinaan ja tuotannon ramppaaminen vie sinne 12-18kk.
Loppuun vielä pari satunnaista dataa suurtuottaja Saudien puolesta.
Osa linkkaamistani on satunnaisista arkistoistani syksyltä asti mutta uskallan väittää ettei tilanne ole parantunut. Ja me eletään vielä korona-aikaa!
Mikä tämän koko epämääräisen tuskin kovin montaa kiinnostavan postauksen pointti on niin se on se että kun mennään vuosikausia pienillä investoinneilla eikä sitä olla vieläkään valmiita muuttamaan niin myöskään se tilanne ei tule nopeasti toiseen suuntaan kellahtamaan. Vaikka kyseessä on sykliset asiat ja täten helppoa poistaa energia inflaatioluvuista niin se ei myöskään ole niin että opec sanoo määrän X ja nyt se hinta sitten hetkessä romahtaa. Jenkki shalen puolella puuttuu poraustarvikkeet ja työntekijät eikä tosiaan niitä lupia ja pyyntöjäkään ole paljoa näkynyt. Markkina oli äärimmäisen kireä ennen venäjäsanktioitakin.
Jos me luotetaan siihen että teknologia ja investointi on sillä tasolla että saamme vihreän siirtymän ja ydinvoimalat ensi talveksi ja sittenkin toivomme että säätiedotus näyttää kokoajan hyvää epävarmoille uusiutuville niin ehkä huoleni on turha. Jenkki hiilifutukin oli 12v high lukemissa ennen sotaa josta ne vielä tuplaantui. Tämä on karmaisevaa hiilellä pyöriville tehtaille. Kirjotin joskus viime syksynä muistaakseni ostin/myin ketjuun miten alan betsata Kiinaa vastaa kun sanoivat asettavansa katon hiilen hinnalle ja laskevan näin maailman hiilen hintaa🙄. Hiilessä toki tuotannon ramppaaminen ja näin hinnan lasku on öljyä helpompaa mutta tuleeko rinnalle totaalinen vihreäkäännös ja samaan aikaan vihreää valoa hiilelle tms siirtymäajaksi? Kyllähän sekin investointia vaatii.
Noh en minä tiedä. Mistään mitään. Mutta ei silti kannata laskea mitään sen varaan että vuoden päästä tämä satunnainen öljypiikki on historiaa ja se on 40$ barreli. Ei se välttämättä ole. Kellonaika on mitä on ja tästä tuli kyllä melkonen torso viesti mutta olkoon. Imo en myöskään usko etteikö maailma olisi vielä niin koukussa öljyyn että nämä tasot aiheuttaisi demand destructionia. Tai ehkä maailma ei ole mielestäni niin joustava että öljystä irtaantuminen onnistuisi monen odottamalla tavalla.
35 tykkäystä
No kyllähän se niin on, ettei reilussa puolessa vuodessa keretä ihmeitä tekemään. Jossain tuulivoimaloissa kestää päätöksestä rakentaa se voimala vähintään joku 8kk, että se on pystyssä ja ydinvoimaloissa paljon kauemmin. Lisäksi sitten vielä haasteet loppukäyttöpuolella, eli ei ne polttomoottorivehkeet sähköllä ensi talvena liiku. Kaiken päälle noiden rakentamiseen tarvitaan paljon raaka-aineita (Terästä, betonia, öljyäkin).
Mutta kuten edellisessä viestissä hahmottelin, niin tarjontapuolen lisäksi voidaan vaikuttaa myös kysyntään ja, jos energiapuolella on nyt matala hintajousto näin ylöspäin mentäessä, niin sama mekanismi toimii myös alaspäin, eli suurta kysynnän pienenemistä ei tarvita ja hinta laskeekin äkkiä. Kulutuspuolella onkin mielestäni paljonkin tehtävissä, mutta valitettavasti se hidastaa sitten talouskasvua.
Öljyn hinnan kehitys (Koronataantuma romautti hinnan nopeasti ja nyt päinvastainen liike, kun kysyntä kasvaa samaan aikaan sodan sytyttyä):
Vaikkei korkoja nostettaisi, niin öljyn hinta itsessään tulee jarruttamaan talouskasvua. Keskuspankit ovatkin siis ehkä haastavan tilanteen edessä, jossa pitää valita joko Stagflaatio, tai Deflaatio. Pitäisin jälkimmäistä pienempänä pahana. Vaikka tämä kuulostaakin kauhean negatiiviselle, niin kyllä tästäkin taas talous selviää. Talouskiertoon vaan kuuluu ylä- ja alamäkiä ja niillä on puhdistava vaikutus. Nopea siirtymä uusiutuviin ja pois autoritääristen valtioiden energiatalutusnuorasta ei vaan tietenkään tapahdu ilman minkäänlaista kipua.
5 tykkäystä
Käsittääkseni Powell’n eilinen viesti oli omiaan rauhoittamaan markkinoita,
Powell arvioi inflaation alkavan laskea [lähiaikoina] noustuaan vielä jonkin verran nykyisestä.
‘We’re going to avoid adding uncertainty to what is already an extraordinarily challenging and uncertain moment,’ Fed chairman says
Federal Reserve Chairman Jerome Powell said he would propose a quarter-percentage point rate increase at the Fed’s next meeting, offering an unusually explicit preview of anticipated policy action.
Mr. Powell said his col-leagues expected inflation to peak and diminish soon.
”To the extent inflation comes in higher or is more persistently high than that, then we would be prepared to move more aggressively” by raising rates by a half percentage point at one or more meetings later this year. The Fed hasn’t raised rates by a half point since 2000.
Mr. Powell said he expected the Fed would also make “good progress” preparing its plans to shrink its $9 trillion asset portfolio, but that it wouldn’t finalize those plans at its March 15-16 meeting.
4 tykkäystä
Liputa viestini vaan, mutta ei kannata alkaa muuta jauhamaan, jos asiaan ei ole enempää perehtynyt.
Mutta voin vastaisuudessa ihan sinun mieleksesi puhua “äärimmäisen vastuullisista ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivistä instikoista”, jos w-sana sinua noin pöyristyttää.
Fakta on kuitenkin se, että vuonna 2020 nämä äärimmäisen vastuulliset ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivät instikat, osittain poliitikkojen antaman paineen alla eivät antaneet kaasu- ja öljy-yhtiöille kilpailukykyistä rahoitusta. Mikä johti siihen, että yhtiöt laittoivat investointihanat kiinni. Tämä ala vaatii jatkuvia investointeja, jotta tuotantoa pystytään pitämään edes nykytasoilla. Ja investointivelka näkyy heti. Jos vuoteen ei tehdä investointeja se näkyy heti tuotantomäärissä.
Jos luulit, että tarkoitukseni oli jotenkin vähätellä sotaa, niin luulit väärin. Tuo on karmea tilanne ja rikollinen Putin on saatava vastuuseen. Mutta tää energiakriisi on ollut käynnissä jo pitkän aikaa, Putinin hyökkäys on vain lisännyt bensaa liekkeihin. Hyökkäys ei ole kuitenkaan juurisyy energiakriisille, vaan ne syyt ovat vuodessa 2020 ja siellä tehdyissä arvovalinnoissa.
4 tykkäystä
Rehellisesti sanottuna olisin hieman skeptinen Powellin vakuutteluihin. Tällä hetkellä, ei ole mitään todisteita tai edes viitteitä siitä, että inflaatio laskee lähiaikoina.
Mennäänpäs melkein vuosi takaperin, Powell sanoi 28.4.2021 seuraavasti:
So let me talk quickly about the two reasons—two, or you could say three, but really two
main reasons why we think inflation will move up in the near term. The first is the base effects.
Twelve-month measures of inflation are likely to move well above 2 percent over the next few
months as the very low inflation readings recorded in March and April of last year drop out of
the calculation. That process has already started to show up. You saw it in the March CPI
reading, and you’ll see it later this week in the PCE price data. These base effects will contribute
about 1 percentage point to headline inflation and about 0.7 percentage point to core inflation in
April and May. So, significant increases, and they’ll disappear over the following months. And
they’ll be transitory. They carry no implication for the rate of inflation in later periods. So that’s
base effects.
Eipäs tapahtunutkaan, vaan inflaatio jatkoi kiihtymistään.
Tämän kokouksen jälkeen ollaan vähän muutettu “Transitory”-määritelmää, valiteltu että inflaatio on turhauttavaa, perusteltu milloin mihinkin perustuen että inflaatio olisi väliaikaista. Mutta sitä se ei vielä ole ollut, eikä mikään viittaa siihen että se olisi tälläkään hetkellä.
Venäjän hulluttelu tulee varmasti nostamaan inflaatiota niin Euroopassa, kuin Jenkeissäkin. Keskuspankit eivät ymmärrä, että rahaa voi printata mielin määrin, mutta raaka-aineita ei.
Uskon että inflaatio tulee jatkumaan niin kauan, kuin löyhät rahoitusolosuhteet markkinoilla. Jos tämä inflaatio halutaan kuriin, korkoja pitää nostaa ja paljon. Kulutusta pitää rajoittaa. Jamon tossa ylhäällä jo mainitsikin, mutta tässä vaiheessa vaihtoehdot ovat hyvin pitkälle joko stagflaatio tai deflaatio. Itsekin valitsisin jälkimmäisen.
Kannattaa myös muistaa iso kuva. Tarkoitan tällä sitä, että “energiakriisin” juurisyyt eli päästökauppa, investointien minimointi fossiilliisiin energialähteisiin sekä tuet uusiutuviin energiamuotoihin on poliittisella tasolla suunniteltuja. Tavoitteena on luonnollisesti ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen.
Vaikka energian hintojen nousu ja yleinen inflaatio on talouskasvun kannalta ongelmallinen, on globaali markkinatalous joka tapauksessa suuren muutoksen edessä. Ainakin korkeat fossiilisten polttoaineiden hinnat tukevat investointien ohjautumista uusiutuviin energiamuotoihin. Ilmaston lämpenemisen karatessa käsistä edessä voi olla paljon suurempi ongelmia. Ehkä jopa paljon nopeammin, kuin tiedeyhteisö ennustaa.
Salaliittoteoreetikoilla ja muille uskomustieteisiin perehtyneille, jotka haluavat uskoa Nostradamuksen tai ilmestyskirjan ennustuksiin niin, joku voi ihmiskunnan olevan joka tapauksessa ns. “f#*@ed up”. No sivuhuomiot sikseen ja tulevaisuuden ennustaminen on edelleenkin vaikeaa. Olen kuitenkin DI:nä taipuvainen ottamaan tiedeyhteisön arviot esim. ilmaston muutoksesta vakavasti.
13 tykkäystä
Tässä on se ongelma. Kun tietämättömien poliitikkojen liiallinen kunnianhimo ja realiteetit kohtaa, niin lopputulos on fiasko.
Kaikki me halutaan irtautua fossiilisista. Mutta siirtymän pitää olla hallittua. Vielä uusiutuvat eivät ole absoluuttiselta teholtaan ja hintakilpailukyvyltään houkuttelevia. Tämä tulee tietysti teknologian kehittyessä muuttumaan, mutta energiantarve ei tässä tule vähentymään, vaan kasvamaan. Ja meidän tulisi ylläpitää tuotantokapasiteetti myös noissa ikävissä energiamuodoissa. Aurinkovoimalla ja tuulivoimallla pelkästään Saksa ei pyöri, vaikka huomenna pystytettäisiin 1000 uutta puistoa.
Jos tietoisena strategiana on ollut öljyn ja kaasun hinnan nostamattaminen, jotta siirryttäisiin nopeammin “vihreään” energiaan, niin päättäjät ovat vielä tietämättömämpiä kuin on kuviteltu.
11 tykkäystä
Jos öljy painuu pysyvästi $120+ maastoon ja kaasu vastaaville tasoille, yhtäkkiä uusiutuvat ovat hemmetin kilpailukykyisiä. Halpa öljy ja maakaasu ovat olleet ne ajurit jotka ovat pitäneet yllä fossiilisten kysyntää. Jos hinta on 2-3x niin tilanne on täysin toinen. Ongelmana tietenkin on arvioida mikä on pitkän aikavälin hintataso kun noita aurinkopaneleita ja tuulivoimaloita ei voi ihan spot-hinnan heilunnan mukaan pystyttää ja ottaa alas…
Ja lisäksi tarvitaan perusvoimaa joka ei heilu tuulen ja pilvisyyden mukaan. Eli käytännössä ydinvoimaa. Ja säätövoimana jos ei haluta käyttää niitä kaasuturbiineja, tarvitaan paljon ja isoja akustoja… tai sitten näitä vetyvirityksiä, ts. ylijäämäsähköä käytetään veden hajottamiseksi vedyksi jota sitten poltetaan kun tarvitaan säätövoimaa.
8 tykkäystä
Noilla säätövoimavirityksillä ei ole niin tulenpalava kiire kun olemassaolevaa kaasuturbiinia ym. voidaan käyttää säätöön. Investoinnit on jo tehty, joten se ei tule niin kalliiksi. Kuitenkin kun tuuli- ja aurinkovoimaa lisätään, fossilisten kulutus laskee. Seurauksena paitsi päästöjen väheneminen, myös riippuvuus Venäjästä kaasun toimittajana laskee. Akustot ja vetyviritykset ehtii sitten hieman myöhemminkin poistamaan sen lopunkin fossiilitarpeen. Ja ydinvoimasta ei missään nimessä saa luopua. (mieluummin lisää, mutta se on vähän hitaampi projekti)
Hieman off topicina. Aina kun aurinkovoimasta keskustellaan, meillä suomalaisilla on tapana unohtaa, että olemme melkein ainoa maa, jolla sähkönkulutus on suurinta talvella. Muualla kulutushuippu tulee kesähelteillä ilmastointilaitteiden huristessa täysillä. Ja silloin aurinko paistaa ja tuottaa lamppuun valkeaa.
5 tykkäystä
No meillä onneksi on pistetty tunteella ydinvoimaan, tosin tuo toinen projekti tarvitsisi uuden toimittajan kun nykyinen ei välttämättä onnistu sittenkään. Ja edellisen toimittaja oli vähän… no… se on pitkä tarina.
Ja sori, hitusen off topiciksi valuu, eiköhän tämä riitä tältä erää.
1 tykkäys
Hintakilpailukykykomponentti kyllä realisoituu, jos tästä ikuisuuteen öljyn hinta on päälle 120 dollaria barrelilta. Ongelmaksi tämmöisessä tilanteessa jäisi tehon puute, mutta se kuten sanoin kysymys on ajasta milloin tehokkuus nousee riittävän korkealle tasolle.
Pointti on nyt se, että se tehotaso ei ole tänään, eikä ensi vuonna tai viiden vuoden päästä riittävällä tasolla, jotta joku Saksa pyörisi ilman fossiilisia.
Tärkeää siis on jatkaa uusiutuviin panostamista, kuitenkaan romuttamatta fossiilistien tuotantokykyä siirtymävaiheen aikana. Tämä on se huoleni tässä koko jutussa. Populistiset poliitikot lupaavat äänestäjille mahtavia ilmastotoimia ja siirtymistä puhtaaseen energiaan jossain kahdessa viikossa.
1 tykkäys
Näin @Ms_Moneypenny sun hyvän ja ansaitun kuittauksen ennen kuin poistit sen. 
Tuo oli hyvä nosto ja tuo kommenttini tammikuuta kuvaa mielestäni hyvin tilannetta silloin, mutta myös sitä kuinka iso yllätys itselleni (ja varmasti muillekin) laaja eskalaatio Ukrainassa sekä isot pakkotteet lännestä ovat olleet.
Ei pitäisi “luottaa” irrationaalisen Putinin rationaalisuuteen ettei hän kävisi sotaa, jota ei voi voittaa. Taistelut voi, tätä sotaa ei.
Nuo aiemmjn mainitsemani sentimentin murentajat ovat olleet tässä mukana edelleen, joskin teknoissa on näkynyt pohjaamisen merkkejä (huomautettakoon että pohjien arvailu on tunnetusti vaarallinen harrastus laskumarkkinassa ).
Inflaation taittuminen on kyllä yhä kaukaisempi haave. Toisaalta energian hinnat eivät voi nousta ikuisesti ilman, että maailmantalous painuu taantumaan ja kysyntä lössähtää.
14 tykkäystä
Toisaalta vielä ei olla siinä pisteessä. Inflaatiokorjattu öljyn hinta ajalta ennen finanssikriisiä olisi joku nykyarvoilla about 200 dollaria. Eli joku 140-150 barrelihinta ei vielä itsessään saata maailmantaloutta taantumaan.
10 tykkäystä
Tämä on aina vaikea ja yksi olennaisimmista kysymyksistä: oliko heikkoon lopputulokseen johtanut näkemys ja ratkaisu kuitenkin oikea silloisen tiedon valossa?
Näin saattaa olla. Toisaalta saattaa olla myös, että olisi pitänyt tietää paremmin ja oli itse vain tyhmä. Ei siis pidä tyytyä automaattisesti perustelemaan epäonnistumiseen johtavia valintoja hyviksi silloisen tiedon valossa.
En itsekään pitänyt Putinin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan todennäköisenä ennen tammikuun loppua. Tämä ei kuitenkaan vapauta minua vastuusta siinä tapauksessa, että minun olisi kuulunut niin oivaltaa muuta aiemmin. En ole varma asian suhteen.
4 tykkäystä
Heh. Öljyn hinta tosiaan tuplaantunut, mutta menee myös uusiutuvien osalta laskelmat “hieman” uusiksi, kun tajutaan että esim. kuparin hinta on muutamassa vuodessa 2x, nikkelin 3x, litiumin 5-10x eikä helpotusta ole lähitulevaisuudessa luvassa (ainakaan kuparin ja nikkelin osalta, litiumia en seuraa).
Puhumattakaan siitä, että halutaan siirtyä “energiaomavaraisuuteen”. Kiina tuottaa materiaalit aurinkopaneeleihin halvalla, ja tekee työt halvemmalla (joidenkin mielestä orjatyövoimalla).
3 tykkäystä