Ei nykytilanteesta saa kovin ruusuista maalattua vaikka kuinka yrittäisi. Toivotaan vain ettei inflaatio lähde ihan kokonaan käsistä. Tällä hetkellä suurin tekijä energia, mutta kun mukaan ottaa ruoan niin saadaan tuplattua nykyiset inflaatioluvut.
Velan ottaminenkin vähenemään päin.
Suomen Pankilta uusia ennusteita tältä päivältä. Löyty MTV3-uutisista aihe, niin piti etsiä alkuperäinen linkki, mutta laitetaan tännekin, jos joltain mennyt ohi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Sodan talousvaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta, koska vielä ei ole tiedossa sodan laajuutta eikä kestoa, tai minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan käyttöön talousvaikutusten lievittämiseksi. Skenaariolaskelmilla voidaan hahmottaa talouden näkymiä suuren epävarmuuden vallitessa. Kahdessa esitetyssä laskelmassa Ukrainan sota heikentää talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota. Suomen talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousvaikutukset jäävät pitkäkestoisiksi, jos menetettyjä Venäjän markkinoita kyetään korvaamaan vain hitaasti.
Tässä myös taloustuntijoille tehty kyselytutkimus sodan vaikutuksista talouteen: https://voxeu.org/article/economic-consequences-war-ukraine-igm-forum-survey. Vastaajia (81 ekonomistia eri puolilta maailmaa) pyydettiin ottamaan kantaa neljään toteamukseen, lopputulokset alla. Itse artikkelista löytyy myös valittuja perusteluja vastausten taustalla sekä eriteltynä vastaukset eurooppalaisten ja amerikkalaisten vastaajien välillä (spoiler: eurooppalaiset esim näkevät stagflaatio- ja taantumariskit isompina)
a) The fallout from the Russian invasion of Ukraine will be stagflationary in that it will noticeably reduce global growth and raise global inflation over the next year. — 26% strongly agree, 53% agree, 21% are uncertain, and no one disagrees.
b) The economic and financial sanctions already implemented will lead to a deep recession in Russia. — 32% strongly agree, 61% agree, 7% are uncertain, and none disagree.
c) Targeting the Russian economy through a total ban on oil and gas imports carries a high risk of recession in European economies. — 17% strongly agree, 53% agree, 27% are uncertain, and 2% disagree.
d) Weaponising dollar finance is likely to lead to a significant shift away from the dollar as the dominant international currency. — 24% agree, 36% are uncertain, 36% disagree, and 5% strongly disagree.
Ei näköjään ole esimerkiksi vaikea löytää ekonomistia, jonka mielestä nykyiset sanktiot eivät aiheuta Venäjälle syvää taantumaa: joka 15. ekonomisti ajattelee näin. Joka viidennen ekonomistin mielestä hyödykkeiden hinta ei välttämättä nouse tai talouskasvu ei hidastu sodan seurauksena. Jos Euroopan kokonaisenergiansaannista leikkaisi vajaan neljänneksen pois veitsellä, se ei jonkun mielestä aiheuttaisi merkittävää taantuman riskiä. (Pelkkää riskiä, ei edes taantumaa välttämättä). Reilu neljännes ei uskalla ottaa kantaa.
Olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös perusteluja näkemyksille.
Tuosta itse artikkelista löytyy myös valikoituja perusteluja joiden pohjalta voi muodostaa omaa käsitystä.
Esim liittyen toteamukseen ”Targeting the Russian economy through a total ban on oil and gas imports carries a high risk of recession in European economies.”, tuon eri mieltä olevan vastaajan perustelu vaikuttaisi siltä ettei ehkä ole ihan ymmärtänyt kysymystä oikein (tai itseltäni tuo pointti menee ohi mutta en olekaan ekonomisti 
Jan Eeckhout at Universitat Pompeu Fabra Barcelona disagrees with the statement, noting: “There will be transition, but eventually Russian oil/gas will be consumed somewhere (China, India…) if not in Europe.”
-Niin eihän se tuotanto eikä kulutus muutu maailmassa kokonaisuutena yhtään mihinkään ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Kiina siirtyy ostamaan enemmän halvempaa Venäläistä energiaa, ja Eurooppa ostaa niiltä jotka aikaisemmin myi sitä Kiinaan. Plus - miinus - nolla.
Tuo argumentaatio mielestäni hieman sivuuttaa faktan että energia (käytännössä kaasu, öljy) ja muut commodityt ovat fyysisiä tuotteita joita täytyy siirtää paikasta toiseen jotta markkina toimii ja tasapainottuu.
En ole itse lainkaan vakuuttunut siitä että Eurooppa vain alkaa ostaa noita muualta nappia painamalla, ainakaan samoilla hinnoilla ja kustannuksilla. Esim LNG-hankinnan lisäys vaatii varmasti isoja investointeja laivoihin, terminaaleihin ja siirtoon (putket/rekat), samaten ei sitä kaasua saa Venäjältä Kiinaan vietyä nykyisellä infralla samaa määrää kuin nyt on virrannut Eurooppaan, eli tarjonta vähenee ainakin jollain aikavälillä nostaen hintoja.
Ennen tätä kriisiä hymähtelin hieman stagflaatiopuheille kun markkinakasvu oli kuitenkin hyvin vahvaa, mutta nyt olen alkanut olla hieman eri ajatuksissa. Sanktiot ovat mielestäni oikea vastaus Venäjän toimintaan mutta tulevat erittäin kalliiksi myös Euroopalle.
Euroopan pelastus saattaisi olla massiiviset julkiset investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin, LNG -terminaaleihin sekä ydinvoimaan. Vastustin aikaisemmin yhteistä velkaa mutta se ei välttämättä olisi huono vaihtoehto. Epätavalliset ajat vaativat uutta ajattelua. Samalla pelastetaan talous ja hillitään ilmaston lämpenemistä.
Ydinvoiman lisääminen oli vain jo aiemminkin poliitttisesti astetta hankalampi rasti, eikä asiaa ole varmaankaan nyt ole helpottanut se tosiasia että ydinvoimalat näyttävät Ukrainassa olevan Venäjän yksiä päähyökkäyskohteita. Päätökset vähintäänkin kestävät aikaa, jos niitä ylipäänsä saadaan tehtyä. Ja päätöksestä kestää vielä jokunen tovi siihen, että voimala alkaa tuottaan sähköä.
Uusiutuvan energian investoinnit tulevat varmasti Euroopassa tästä kiihtymään, mutta riittääkö se?
Koskaan viimeisen 60 vuoden aikana ei ole US inflaation ja 10-vuotisen lainan koron (US treasury) erotus ollut yli 5%. Nyt se on sitä jo neljättä kuukautta putkeen. Ylipäätään on hyvin vähän kuukausia jolloin inflaatio ylittäisi 10-vuotisen lainan koron. Tuon datan perusteella näyttäisi siltä että ollaan tilanteessa jossa ei olla koskaan aiemmin oltu. Joku viisaampi voi kertoa että miten tämä vaikuttaa pörssien suuntaan.
Saattaa olla hieman vaikutusta aika moneenkin suomalaiseen yritykseen jos tämä toteutuu. Kiukaan vaihto ja vastaavia muita ei pakollisia ostoja saattaa jäädä nyt monelta tekemättä:
Ministeri Lintilä Ukrainan sodan vaikutuksista: Ruokakassin hinta voi tuplaantua, jopa viidennes suomalaisten palkasta ruokaan
Joo pistetään kaikki Ukrainan sodan piikkiin, todellisuudessa vuosia jo ajettu omavaraisuutta alas ja lisätty ulkomaan painoa energia/ruoka jne. Aletaan näkemään päättäjiemme saavutuksia. Valitettavasti
Vielä muutama prosentti pois ennusteesta niin ollaan tämän pankin kanssa samoilla linjoilla. Veikkaus vuoden päätökselle 4500 mutta vaatimuksena Putinin poistuminen keskuudestamme kevään aikana.
https://finance.yahoo.com/news/goldman-cuts-p-500-target-142003008.html?guccounter=1
Keskinkertainen artikkeli mutta suosittelen keskittymään kommentit -osioon artikkelin lopussa. Suorastaan viiltävää argumentointia makrotalouden todellisesta tilanteesta USA:ssa.
Tuo end of year target liittyy rituaalin johon tietyn ammatin valinneen / sellaiseen positioon päässeen täytyy osallistua – erinomaisen muhkeaa korvausta vastaan.
Mutta jos ei ole ammatin puolesta pakko, miksi kukaan arvailisi tuota indeksin pistelukua 31.12.2022? 
Niin, oikeastihan kiinnostaa 30.6.2022. Vakavammin ottaen; foorumilla oli koronaromahduksen jälkeen muistaakseni useampikin kysely arvioista millä kirjaimella kurssit tulevat menemään, L,V,W ja Nike-merkki taisi olla useammassakin kyselyssä vaihtoehtoina. Nyt en ole vastaavan tyyppisiä huomannut. Pidetäänkö niitä jotenkin foorumilla mauttomina tms? Vai onko kokonaiskuva kertakaikkiaan liian sekava?
Ensisijaisesti viihteen kannalta mutta indeksisijoittaminen on tärkeä osa useiden instituutioiden ja yksityishenkilöiden sijoitusstrategiaa, joten on sillä kongreettista merkitystä. Arvailu istuu mielestäni hyvin myös palstan otsikon alle eli olemme kiinnostuneita “pörssien ja osakkeiden markkinan” suunnasta😉.
Pikapäivitys OMXH large capin arvostustasoista.
Aika syklinen setti firmoja. Kursseissa yleisesti ottaen sisällä nähdäkseni pikemminkin optimismia kuin pessimismiä perjantain päätöskurseilla.
Esim. näin:
| mediaani | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| ttm | ttm | ||||
| p/s | Metsä | p/s | |||
| Board | |||||
| Qt | 21 | 1,5 | 1,4 | Metso O | |
| Kojamo | 13 | 1,3 | Stora E | ||
| Orion | 5,3 | 1,3 | Nokian R | ||
| Elisa | 4 | 1,2 | Wärtsilä | ||
| Nordea | 3,9 | 1,2 | Valmet | ||
| Kone | 2,4 | 1,1 | Nokia | ||
| Fortum | 2 | 1 | TietoE | ||
| Neste | 1,8 | 0,9 | Kesko | ||
| Sampo | 1,7 | 0,9 | Huhtamäki | ||
| Telia | 1,6 | 0,7 | Konecranes | ||
| UPM | 1,6 | 0,6 | SSAB |
Tuo EAFE p/s edustaa tilannetta ennen sotaa.
Katselen asiaa pitkäaikaisten indeksisijoitusten näkökulmasta. Tulokulmana isomman määrän aikahajautettu osto erissä n. 6-12 kk ajalla.
P/E-luvuista. S&P 500:n lukuja palasteltu tuolla tuoreesti. Julkaisijatahoon foorumilla viitattu aiemminkin. Kykyni eivät riitä lähdekritiikkiin yli sen ja siksikin postaus.
Stock Market Briefing:Selected P/E Ratios
Tässä ketjussa pohdittu indeksin isojen kasvuyhtiöiden P/E-lukujen eritymistä muista, jota kevät nyt korjannut. Tuolla kuviossa 6 näyttää, että ero mediaanin ja keskiarvon välillä kaventunut selvästi ollen nyt:
S&P 500 Forward P/E Ratio* (19.3)
S&P 500 Median Forward P/E (18.8)
Tämä on kai tavallaan jonkinlainen “tervehtymisen” merkki indeksiä ostokohteena ajatellen huomioiden em. kasvuyritysten iso painoarvo indeksissä?
Uhkakuvat näyttävät isoilta ja Fear and Greed kaikki 7 osatekijää ovat extreme fear-asennossa.
Indeksi itsessään on laskenut alkuvuodesta n. 12%, kuukaudessa n. 4,5% ja nyt viikoksi tasaantunut. Onko 20 uusi 15 ja osakkeet kannattaa pitää, vaikka pelottaa niin vietävästi? (Omat siis vasta ostoharkinnassa.)
Mitä tuollaisesta forward P/E luvusta pitäisi ymmärtää tunnettujen uhkien edellä? Käsittääkseni ennakoi tulee 12 kk? Meneekö kohtaan “perävalotakuu”?
Nordean päästrategi Antti Saari piipahti Kauppalehden “Viikon vieras” -haastattelussa rupattelemassa tämän hetken markkinatilanteesta. 
“Vaikka heilunta osakemarkkinoilla voi vielä jatkua, pahin lasku alkaa olla jo takana, sanoo Nordean päästrategi Antti Saari Kauppalehden Viikon vieras -videohaastattelussa.”
Artikkeli on maksumuurin takana, mutta noin 10 minuutin mittainen videohaastattelu on kaikille avoin.
