Siinä vaiheessa kun EKP antoi kyseiset lausunnot, niin ei varmaan kukaan nähnyt kristallipallosta Putinin toimia Ukrainassa.
Saksassa energian hinnat nousseet 38,3% ja ruuan 11,1%
2 tykkäystä
Video tavallaan selittää myös hyvin sen miksi keskuspankit eivät osaa ennustaa inflaatiota. Sekä ns. setelirahoitus että määrällinen elvytys vaikuttaa suoraan kokonaiskysyntään. Keskuspankin taseista suurin osa on valtioiden velkakirjoja ja valtio on markkinaosapuoli, joka käyttää lainatut rahan budjetin kautta. Tällä on suora vaikutus kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Videolla ei mainittu tästä kertaakaan???
1 tykkäys
Avaan tässä omaa ajattelua ja ajatuksia arvostuksesta lisää. Ajattelen että tuotto muodostuisi kolmesta komponentista
- Osinkotuotto (%): maksetut osingot / osakkeiden markkina-arvo
- Kasvu (%) osakkeiden takaisinostoista: käytetty rahamäärä / osakkeiden markkina-arvo
- Kasvu (%) investoinneista: tuloksesta investoitu takaisin (%) * investointien tuotto (%)
Näistä 1. ja 2. ovat hyvin samankaltaisia eriä: varojenjakoja osakkeenomistajille. Niiden tuotto riippuu osakekannan arvostuksesta. Tästä käytetään myös nimeä shareholder yield, esimerkkinä SP500 jossa preferoidaan takaisinostoja:
Näistä 3. Onkin sitten vaikea arvioitava kun pitäisi sanoa mikä on tulevaisuudessa investointien tuotto pääomalle joka on jätetty yhtiöön eikä jaettu ulos kohdassa 1. tai 2. Tämä kasvu % ei riipu osakkeen arvostuksesta. Kiinteistöfirmassa melkoisen helppo arvioitava, skaalautuvassa SaaS bisneksessä ei välttämättä ole edes järkeä miettiä oman pääoman tuottoa investoinneille jonkun vakion kautta. Osakekohtainen kasvu on tämä kasvu + osakkeiden takaisinostojen vaikutus:
SP500 tulosten kasvu
SP500 osinkojen kasvu:
Jos arvostus säilyy samana niin vuosittain Tuotto % = Osinkotuotto % (1.) ja osakekohtainen kasvu % (2. + 3.) Jos tulevaisuudessa indeksi tuottaisi reaalisesti 2% osinkotuottoa ja 4% osakekohtaista kasvua, saataisiin 6% tuotto. SP500 kokonaistuotto jossa viimeaikoina korostuu @musa_2 varoittamat poikkeuksellisen hyvät ajat:
Itselleen mieluisan referenssipisteen käyrien piirtämiseen (huom: tulokset muuttuvat merkittävästi!) voi poimia täältä:
20% jaetaan osinkoina ja 80% ostetaan omia osakkeita (1. + 2.)
Laskin tämän vähän eri tavalla. Eikö esimerkissäsi ole sijoittajan saama tuotto 5 % = 1% osinkotuotto + 4% osakekohtaisen tuloksen/osingon/oman pääoman kasvu omien osakkeiden takaisinostojen vaikutuksesta.
| Vuosi | 1 | 2 | 3 | … |
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma (M€) | 10 | 10 | 10 | |
| Tulos (M€) | 2 | 2 | 2 | |
| Osinkona (M€) | 0,4 | 0,4 | 0,4 | |
| Ostetaan omia osakkeita (M€) | 1,6 | 1,6 | 1,6 | |
| Investoidaan (M€) | 0 | 0 | 0 | |
| Osakkeita | 1 000 000 | 960 000 | 921 600 | |
| Osakkeen hinta (€) | 40 | 41,67 | 43,2 | |
| Markkina-arvo | 40 000 000 | 40 000 000 | 40 000 000 | |
| PB | 4 | 4 | 4 | |
| ROE (%) | 20% | 20% | 20% | |
| EPS (Tulos/osakkeita) | 2 | 2,08 | 2,16 | |
| Osinkotuotto | 1% | 1 % | 1 % | |
| Kasvu | 4 % | 4 % | 4 % | |
| Tuotto | 5% | 5% | 5% |
Oma pääoma säilyy vakiona kun tulos kokonaisuudessaan jaetaan ulos. Arvostus säilyy vakiona.
Vuosi 1: Osakkeita ostetaan 1 600 000 / 40 = 40 000 eli 40 000 / 1 000 000 = 4 % osakekannasta
Vuosi 2: Osakkeita ostetaan 1 600 000 / 41,6667 = 38 400 eli 38 400 / 960 000 = 4% osakekannasta
Vuosi 3: Osakkeita ostetaan 1 600 000 / 43,2016 = 37 036 eli 36 864 / 925 891 = 4% osakekannasta
20% jaetaan osinkoina ja 80% investoidaan ROE:lla 20% (1. + 3.)
Jos 80% tuloksesta ei jaeta ulos, vaan jätetään yhtiöön jossa se tuottaa 20% niin saadaan 0,8*20% = 16% kasvu joka vuosi omassa pääomassa, tuloksessa ja osingossa. Sijoittajan saama tuotto on 1% + 16% = 17%:
| Vuosi | 1 | 2 | 3 | … |
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma (M€) | 10 | 11,6 | 13,47 | |
| Tulos (M€) | 2 | 2,32 | 2,69 | |
| Osinkona (M€) | 0,4 | 0,46 | 0,54 | |
| Ostetaan omia osakkeita (M€) | 0 | 0 | 0 | |
| Investoidaan (M€) | 1,6 | 1,86 | 2,15 | |
| Osakkeita | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | |
| Osakkeen hinta (€) | 40 | 46,4 | 53,82 | |
| Markkina-arvo | 40 000 000 | 46 400 000 | 53 824 000 | |
| PB | 4 | 4 | 4 | |
| ROE (%) | 20% | 20% | 20% | |
| EPS (Tulos/osakkeita) | 2 | 2,32 | 2,69 | |
| Osinkotuotto | 1 % | 1 % | 1 % | |
| Kasvu | 16 % | 16 % | 16 % | |
| Tuotto | 17% | 17% | 17% |
Oma pääoma kasvaa joka vuosi investointien määrällä. Arvostus säilyy vakiona. Näin kovaa kasvua harva yhtiö pystyy takomaan pitkän aikaa. Käytännössä tämä menisi usein niin että arvostus ennustaa tuloskasvua: kun kasvu alkaa hyytyä niin arvostus alkaa laskea. Jos ennusteet osuvat niin yhdistetyn vuosituoton tulisi olla muiden osakkeiden tasolla, esim. yllä 5%.
Pahoittelut pitkästä viestistä. Toivottavasti saadaan lisää hyvää haastoa ja näkemyksiä tähän 
24 tykkäystä
Olen tästä muuten eri mieltä. Pitää tietysti paikkansa, että QE itsessään ei ole inflatorista mutta sen seurannaisvaikutukset kysynnän ja tarjonnan tasapainoon ovat huomattavia. Esimerkkeinä asuntolainamarkkina ja valtioiden velkaantuminen. Inflaation raju nousu viimeisen 12kk aikana on suora seuraus tästä. Kysyntä räjähti ja samaan aikaan tarjonta sukelsi koronasulkujen takia. Inflaatiokierre on valmis ja en usko, että tasapaino palautuu ilman rajuja toimenpiteitä.
Markkina toivoo tällä hetkellä parasta mutta ei ole valmistautunut pahimpaan. Pelkään pahoin, että edessä on “a perfect shitstorm”. Kaipaan keskuspankeilta huomattavasti agressiivisempiä toimenpiteitä mutta he varmaankin tietävät jo, että yhtälö on mahdoton ja näin yrittävät mitigoida riskiä niin pitkään kuin mahdollista. En tiedä kuinka kauan kestää ennen kuin kuminauha katkeaa.
2 tykkäystä
@musa_2 taisi viime viikolla veikata SP500:n painuvan 3000 pisteeseen. Alan pikkuhiljaa olemaan samaa mieltä vaikka luulin näkeväni pohjat 3900 pisteessä kesäkuussa.
https://finance.yahoo.com/news/treasuries-sell-off-renewed-inflation-014800158.html
3 tykkäystä
@vuh, heitän pallon @Juippi :lle muuten mutta yksi spesifi kommentti.
Alla on erittäin kiinnostava graafi. Sijoittajalla jos oli tuollainen käytössä talvella 2008–09, se saattoi antaa arvokasta vahvistusta vakaumukseen olla tiiviisti ostolaidalla.
Se missä tuo kuitenkin johtaa harhaan on tämä. Kuvitellaan tilanne jossa omien osakkeiden osto jostain ihmeen syystä olisi lailla kiellettyä. Osingot ovat ainoa tapa jakaa voittoja omistajille. Tuossa kuvitteellisessa tilanteessa firman yläportaiden / avainhenkilöiden palkitseminen olisi maltillisempaa koska sitä olisi vaikeampi siivota piiloon.
Omien osakkeiden ostoja pahimmillaan voisi verrata QE:hen. Ne usein tarjoavat myyjille tilaisuuden vaihtaa arvopapereitaan likviditeettiin erinomaisilla ehdoilla. Ostaja ei yritä perinteisessä mielessä omalta kannaltaan optimoida vaihtosuhdetta, mitä antaa ja mitä saa.
Omien osakkeiden ostoon käytetyn dollarin oletusarvoinen nettohyöty kurinalaiselle fundamenttisijoittajalle on huomattavasti pienempi kuin hänen tililleen tuleva osinkodollari. Toki osinkojen verotus hieman tasaa tilannetta.
6 tykkäystä
Muutama kuvaaja hyvän keskustelun lomaksi Vartista.
Tällä viikolla tulee perjantaina työmarkkinadataa jenkeistä. Uusien työpaikkojen määrän pitäisi laskea, mutta pysyä edelleen kohtuullisena 300 000:ssa. Kireä työmarkkina ruokkii entisestään inflaatiota palkkojen nousun kautta. Käsittääkseni ennätysmäärä jengiä vaihtaa työtä Yhdysvalloissa tällä hetkellä, koska mahdollisuuksia piisaa.
Hyvä uutinen työntekijöille, huonompi yhtiöille. 
@Marianne_Palmu makrossa oli huomio, että työttömyyskorvauksissa on jo pientä nousuhavinaa havaittavissa. Työmarkkinan jäähtyminen olisi inflaatiomielessä bueno.
Tämä on kiusallinen kuvaaja osakkeille. Käytännössä ennätysalhainen työttömyysaste kertoo syklin huipuista: kaikki olemassa olevat käsiparit ovat jo sorvin äärellä. Mihin tästä enää voi parantaa? Koronakriisin hoito työllisyysmielessä on mennyt nappiin, mutta en ole varma onko osakkeiden vinkkelistä tilanne enää “bullish”.
Jos pitäisi joku karhumainen kuvaaja nostaa oikein jalustalle, nostaisin tämän.
30 tykkäystä
Päivitellääs vähän tilannetta.
- Teräksen materiaalisaatavuus on parantunut toimitusketjut ovat taas “kunnossa” erään teräsrakenneurakoitsian mukaan. Kuitenkin hinta korkeampi ja toimitusaika on huomattavasti pitempi kuin aikaisemmin.
- Pahin hinta piikki teräksessä näyttää olevan ohi. Kuuleman mukaan aikaisemmin ilmoitettuja hinnan korotuksia on peruttu häntä kopien välissä.
Mielenkiinnolla odotan ensikuun rakennuslupa- ja aloitusmäärien kehitystä. Tällöin saadaan tilastot huhtikuulta, jolloin päätöksiä on tehty maaliskuun kustannustiedon ja näkyvyyden pohjalta.
RT-suhdannekatsauksessa povattiin rakentamisen volyymit pysvät vielä hyvällä tasolla. Itse povaan aloituksiin nyt aika jyrkkää laskua ja mikäli kustannuspaine sen seurauksena elpyy lähdetään uuteen nousuun, mikäli rahoitus ja lainan saanti ei lähde kiristymään merkittävästi.
17 tykkäystä
@Pertza66, vastaus on ensisijaisesti sinulle, mutta aluksi valitettavasti eksyn aiheesta 
Yksittäisiä osakkeita ja markkinoita liikuttelevat fundamentit ja sentimentti. Usein näkee tämän somessa näppärästi visualisoituna. Visualisoijat ovat yleensä diginatiiveja nuorehkoja miehiä. Postailijoiden sijoitusuralla osakemarkkinoilla sentimentti / luottamus on vaihdellut hyvän ja erinomaisen välillä. Vai oliko kerran yksi viikko huonoa tunnelmaa?
Vaikutelmani on että visualisoija yleensä on melko naiivi sen osalta millä sijoitushorisontilla fundamentit alkavat todella luotettavasti dominoida sentimenttiä.
Tästä tuli mieleen: olisiko Mikael Rautasessa aineksia meidän sukupolvemme J. P. Morganiksi? Herrojen syntymäajoissa on väliä karkeasti 150 vuotta.
Äkkiseltään toki näyttää että Inderesin liikeidea on ja tulee olemaan hyvin erilainen kuin J. P. Morganin on ikinä ollut.
Mutta ehkä
- Inderes pysyy kasvuhakuisena
ja - tuottaa seuraavat 150 vuotta riittävästi lisäarvoa asiakkailleen heidän luoviessaan pääomamarkkinoilla
… niin että Inderesin status globaalisti on vuonna 2170 vastaava kuin J. P. Morganin nyt?
150 vuoden tähtäimellä fundamentit dominoivat sentimenttiä 100–0.
Uskaltaisin väittää että vaikka otetaan tuosta kolmasosa pois, päätelmä pysyy. Sadan vuoden tähtäimellä fundamentit dominoivat sentimenttiä 100–0.
Sitä lyhyemmällä horisontilla kuvaan tulee epävarmuutta.
Jos John tai Mary aloitti todella ihailtavan sinnikkään osakesijoittamisen vuonna 1901 ja jaksoi sijoittaa osingot läpi kaikkien myrskyjen …
List of the most popular names in the 1880s in the United States - Wikipedia
… ajoituksessaan eeppisesti epäonnistunut perikunta kesällä 1982 teki exitin ilman että osakesalkun myyntihinta millään tavalla reflektoi salkkufirmojen myynnin volyymin kasvua 1901–82.
Fundamentit ja sentimentti on hieman lepsua kieltä joka voi tarkoittaa eri sijoittajille eri asioita.
Voi määritellä siis eri tavoin. Määrittelen tällä kertaa näin:
Fundamentit: sadan vuoden tähtäimellä indeksin nimellinen nousu = firmojen markkina-alueiden nimellisen bkt:n kasvu.
Tämä tulee tuon sata vuotta mukana olevien sijoittajien hyödyksi tyyliin USA – ellei siis matkan varrelle osu massiivisia epäjatkuvuuskohtia tyyliin kansallistamiset pilkkahintaan tai tuotantolaitosten pommitukset maan tasalle. Tämä elonjäämisharha on isosti läsnä – sijoittajat ovat sinisilmäisiä; aliarvioivat massiivisten epäjatkuvuuskohtien todennäköisyyden.
Sentimentti: Voisiko sentimentin tiivistää niin että siinä yhdistyvät:
- sijoittajien epämääräinen subjektiivinen fiilis siitä tulevatko firmojen tulokset heidän sijoitushorisontillaan olemaan loistavia, surkeita vai jotain siltä väliltä
- sijoittajien epämääräinen subjektiivinen fiilis siitä tulevatko rahoitusolot heidän sijoitushorisontillaan olemaan loistavat, surkeat vai jotain siltä väliltä
- @Pertza66 , nyt vihdoin pääsen tähän Vieläkin epämääräisemmät ja vaikeammin hahmotettavat sentimenttiin vaikuttavat tekijät
Tulokset ja rahoitusolot ennalta näyttävä kristallipallo on arvokas. Mutta muuten pörssissä on mielettömän vaikeaa saada itselleen hyötyä siten että katsoo jotain yksittäistä tekijää tai listaa tekijöistä ja määrittelee miten ne tukevat tai verottavat sentimenttiä tulevaisuudessa.
Mielestäni on hyvä ajatella tosiaan niin että
- tuloksiin ja rahoitusoloihin liittyvät epämääräiset fiilikset ja etiäiset ensisijaisesti ajavat sentimenttiä
- ja sitten siihen päälle sentimentin ajureiksi voi tulla kaikenlaista randomia muuta – jonka hahmottaa vasta jälkikäteen jos silloinkaan
Tuo sinun sinänsä ansiokas listasi riskejä on tuota jälkimmäistä kastia. Kiinnostavaa settiä ja iso houkutus ottaa mukaan sijoitusprosessiin, mutta jokseenkin mahdotonta hyödyntää.
Joskus uusilla, harvoin toistuvilla tai yllättävillä tekijöillä voi olla iso merkitys siinä miten tulee hyviä tai huonoja kierteitä sentimenttiin. Mutta en usko että kukaan täällä oppii näitä ennustamaan. Markkina punnitsee, arvioi ja haistelee näitä reaaliajassa sekä kvartaalin tai muutaman päähän. Yksilön on vaikea systemaattisesti panna siitä paremmaksi.
11 tykkäystä
Saiskos sitä “Transitoryä” vähän, riittäisi jo tältä erää tämä… 
36 tykkäystä
EKP on kyllä aika pulassa koronnostojen kanssa. Ensi viikolla kuullaan lisää.
20 tykkäystä
Ja samaan aikaan pumpataan lisää rahaa vielä markkinoille velkakirjaostoilla… IMO niiden stoppaaminen kerralla olisi ollut ihan ensimmäinen liike. Kyllä siellä markkinoilla on likviditeettiä riittävästi pitämään rahoitusolot säädyllisinä, riskit tulevat vain hinnoiteltua sitten oikein kun EKP ei ole polkemassa korkoja/riskilisiä.
6 tykkäystä
Nordean BKT-malli ennakoi talouden surkastumista. Q1 olikin jo ekojen tietojen mukaan muutoksen osalta pakkasella.
13 tykkäystä
Mutuilen niin että tämä alkaa jatkuvasti muistuttaa enemmän kesää 2008 USA:ssa ja Euroopassa. Toki kaikki inflaatioon liittyvät luvut ja anekdootit ovat nyt rajumpia kuin kesällä 2008.
Silloin kuten nytkin keskuspankeilla on inflaatiohuolia samaan aikaan kun kysyntä on vaivihkaa rapautumassa. Keskuspankki kiinnittää huomionsa inflaatioon, väheksyy kysyntään kohdistuvaa uhkaa rankasti.
Kesästä 2022 samoin kuin kesästä 2008 voidaan myöhemmin todeta, että keskuspankit toimivat poikkeuksellisen voimakkaasti jyrkkää suhdannevaihtelua edistävästi.
Osakkeet ovat eteenpäin katsovilla p/e-luvuilla Euroopassa suurin piirtein saman hintaisia kuin 14 vuotta sitten mutta USA:ssa selvästi kalliimpia.
Tulosennusteet ovat nähdäkseni paljon absurdimmin todellisuudesta irrallaan kuin ne olivat 14 vuotta sitten. Silloin ne olisivat voineet jopa täsmätäkin ilman finanssikriisiä. Ja finanssikriisi olisi ollut helppo välttää muutamalla erilaisella poliittisella valinnalla muutamalla avainhetkellä.
Ei nyt voi jättää tietenkään reagoimatta inflaatioon, mutta ikävä tilanne kaiken kaikkiaan.
Lisäksi pelivara stimuloida tarvittaessa taloutta reiluilla koronlaskuilla on menetetty kauan sitten.
Ihan ufolta näyttää tuo ECB ja 4,25 %
37 tykkäystä
Mikä sattuma, mutta aamulla Varttia kuvatessa poimin talteen tämän kuvaajan kun sinä kävit mielessä (ehkä luen liikaa juttujasi Nostan tämän varmaan seuraavassa Vartissa).
Kuvaajassa siis SP500:sen 12kk eteenpäinkatsova EPS-ennuste (vihreä) sekä siitä laskettu forward P/E.
Huomatkaa miten pörssi laski (näkyy P/E-kertoimen laskun kautta) jo kuukausia ennen, kun tuo rullaava 12kk ennuste lähti loivaan laskuun. Lopulta pörssi oli pakitellut paljon enemmän, kuin tulosennusteet.
Ja itse finanssikriisin laukeaminen romahdutti molemmat.
Jos olisi vaikkapa kesällä 2008 uskonut lievään taantumaan, olisi osakkeet näyttäneet jo halvoilta…
22 tykkäystä
Pari hyvää twiittä/ketjua.
Lisätään vielä tämä, kun samaa mieltä lyhyellä 5-10 vuotta aikavälillä.
Erittäin karhuiselta vaikuttaa jenkkilän asuntomarkkina, vaikkei tämä mikään vakavasti otettava indeksi ole. Hyvä kuitenkin muistaa mitä edellisessä rommaukksessa tapahtui pörssissä.
Ja vielä tämä. Kertooko europankeista laajemmin?
7 tykkäystä
2001–02 suurin piirtein koko maailma taisi olla nihkeässä suhdanteessa. 2006–07 koko maailma oli supersuhdanteessa.
Kun siirrytään nihkeästä kysynnästä superkysyntään, se suosii suhteessa eniten huonoimpia firmoja.
USA:n large cap on pitkään painottunut hieman enemmän laatuun kuin muu maailma keskimäärin: hieman leveämpiä ja vähemmän volatiileja voittomarginaaleja, osinkoaristokraatteja, pitkiä hyviä tj-uria jne.
Oikeastaan se globaali flight to crap kulminoitui kesäkuussa 2007 mutta kesällä 2008 oli vielä mukavat jälkihöyryt. USA:n osakemarkkina ei ollut muodikas.
Siellä on myös instituutioiden ja ilmapiirin puolesta ollut aina hyviä lähtökohtia innovointiin perustuville globaaleille menestystarinoille. Mutta eipä siitäkään markkinan tasolla mitään preemiota maksettu kesällä 2008.
Viime aikoina ollut sitten taas eri tilanne. Muodit tulevat ja menevät
3 tykkäystä
Kun etsin lisätietoa SP500:sta, niin törmäsin tällaiseen firmaan kuin Yardeni Research, Inc ja sen tuottamaan dataan. Esim alla joka ei nyt mitään katastrofia povaa.
Kuinka luotettava tämä yritys on, osaatteko sanoa?
Netti kun on täynnä “kaikemaailman dosentteja” huutelemassa, mutta mistäs näistä tietää tai teistäkään. 
1 tykkäys
Yardeni tekee ison palveluksen sijoittajille kun postailee monipuolisesti kiinnostavaa ja hyödyllistä dataa ja graafeja ilmaiseksi.
Tulevien pistelukujen arvailu vertautuu astrologiaan. Se arvailu on finanssimaailman hyödytön rituaali. Itsekin olen siihen syyllistynyt, ja tunnen huonoa omaatuntoa asiasta.
21 tykkäystä