Pörssien suunta (Osa 2)

Selvästikin kotitalouksien “ylimääräiset säästöt” (“excess savings”) on se suurin yksittäinen positiivinen aspekti pörssiyhtiöiden tulosnäkymien kannalta. Muuten ne näyttäisivät olevan junaonnettomuus hidastettuna.

Sellainen synkistely, josta huomaa että synkistelijä unohtaa nuo kertyneet säästöt ihan kokonaan, on hieman hassua.

Toisaalta taas noiden säästöjen ylenmääräinen hehkuttaminen voi olla vaarallista.

Kotitalouksien

  • vakavaraisuus (oma subjektiivinen kokemus sekä objektiivisuuteen pyrkivä ulkopuolinen arvio)
    sekä
  • maksuvalmius

on vaihdellut aikojen saatossa. Voisi ajatella että nämä ovat olleet tosi hyödyllistä tietoa joka olisi auttanut ennustamaan reaalitalouden ja pääomamarkkinoiden tulevia vaiheita.

Mutta jos katsoo esimerkiksi taantumien ennustamista ja niihin liittyvien tulospudotusten mittaluokan ennakointia…

… ilmeisesti kenelläkään ei oikein ole träkkiä siitä että kauhean taitavasti olisi osannut vuosikymmenien mittaan noita kotitalouksien taseita käyttää ennustamisessaan.

Alla oleva hävyttömän jälkiviisaasti. Enhän itsekään mitään ennusteluja saa oikein muuten kuin tuurilla.

Mutta siis tosiaan jälkiviisaasti kaikkein ilmeisin kotitalouksien taseisiin liittyvä tilaisuus ennustelijoilla loistaa oli 2007. Taseita ja asuntomarkkinan dynamiikkaa kun katsoi vuoden 2007 lopussa, tuskin USA:ssa oli mitään vaihtoehtoa melko kivuliaalle deleveroinnille. Vähintään lievä taantuma oli väistämätön.

Tuotakaan ei ekonomistien valtavirta nähnyt ennalta kuten ei mitään muutakaan taantumaa kai ikinä?

Kun asetelmat ovat nyt muuten niin karut, millä kompetenssilla ja näytöillä joku hehkuttaja ennustaa että nuo kertyneet säästöt pelastavat tilanteen?

Joskus parin vuoden päästä on sitten mahdollista hahmottaa millä logiikalla kotitaloudet suhtautuivat säästöihinsä tilanteessa jossa

  • reaalipalkat sulivat
  • kysyntä oli edelliset kaksi vuotta vinoutunut suosimaan pörssiyhtiöitä (varsinkin markkina-arvoiltaan suuremman pään pörssiyhtiöitä) muun yrityskentän kustannuksella
    ja
  • oli epävarmuutta siitä voiko assetteihin (asunnot, osakkeet, bondit jne.) suhtautua niin kuin yleensä eli mark-to-market

Miksi minusta näyttää siltä että globaalisti junaonnettomuus hidastettuna pörssiyhtiöiden tuloksissa?

Koska kova optimismi kohtaa harvinaisen epäonnisten vaiheiden kautta (Putin jne.) huomattavasti ankeammat reaaliteetit.

Olen erittäin skeptinen. Silti varaudun toki henkisesti siihenkin että ylimääräiset säästöt siirtyvät optimaalisesti kulutukseen ja investointeihin ja pelastavat päivän.

24 tykkäystä
7 tykkäystä

Luottokorttivelka viittaa siihen että ylimääräiset säästöt eivät ole mitenkään optimaalisesti jakautuneet U.S. kotitalouksien kesken pitääkseen yllä kulutusta ja siten vaimentaakseen laskusuhdannetta.

Näyttää siltä että ylimääräiset säästöt ovat kasaantuneet suhteettoman paljon niille kotitalouksille jotka yleensäkin ovat ylijäämäisiä ja joiden kulutuskäyttäytymiseen ylimääräinen 10 000 tai 20 000 dollaria säästöjä ei juurikaan vaikuta.

17 tykkäystä

Kierre pääpiirteissään…

Hintojen nousu → epävarmuus → kysynnän tuho → taantuma → työttömyyden kasvu → … → lama

Ihmiset ei liiku. Valmistus ja kuljettaminen maksaa maltaita. Mikään ei käy kaupaksi entisen lailla.

Pörsseissä otetaan pitkähkön karhuilun jälkeen vielä kunnon kilarit, jossa kerroinpelaajat upotetaan kuumaan öljyyn, friteerataan ehkä pariinkin kertaan, ja sitten katsotaankin jo varovasti orastavaa nousua yhtä lamaa viisaampina.

Virke optimistin päiväkirjasta: Viimeinen lama koskaan, jossa öljyn hinta on sytykkeenä?


(USA:ssa bensan kulutus on laskenut maaliskuusta lähtien 6% vuodesta 2019, eli ajasta ennen pandemiaa. Viime vuodesta laskua toistaiseksi pari prosenttia.)

(Jokeri hihassa? Ukrainan ja Venäjän tulitauko, joka saattaisi vielä estää kaikkein pahimman kehityksen. Sota pitää joka tapauksessa saada loppumaan.)

Edit. Puolustuksekseni. Aamukahvissa oli outo sivumaku. image

43 tykkäystä

Kaikessa hiljaisuudessa muuten Suomenkin valtionlainan korko noussut tuolla pidemmässä päässä yli 2%:n - 10 vuotisen korko 1,8%. Tosi moni kotimainen puhuva pää jaksaa aina muistuttaa, ettei eurokorot voi nousta, koska Italian valtio on niin velkaantunut, mutta johan nuo on nousseet ja koskee tämä ongelma kyllä meitäkin. Pitää muistaa, että täällä (ja myös muissa Pohjoismaissa) yksityinen sektori ja erityisesti kotitaloudet on huomattavasti velkaisempia kuin vaikkapa Italiassa. Samoin muuttuvien korkojen osuus on täällä paljon korkeampi.

Kuitenkin yksittäisiin asioihin enempää takertumatta on selvää, että nousevat korot alkavat rasittamaan velkaantuneita kotitalouksia, yrityksiä ja valtioita&kuntia. Tämä tarkoittaa käytännössä muun kustannusinflaation päälle ostovoiman heikentymistä, eli laskevaa kulutusta, julkisen sektorin palvelutason alasajoa ja yritysten tulosten heikentymistä.

Nämä kaikki tulevat tapahtumaan viiveellä. Siksi oma tuntuma nyt on, että ihan samalla tapaa kuin koronaelvytyksen jälkeen markkina ensin aliarvioi siitä seuraavan positiivisen kierteen markkina nyt aliarvioi rahapolitiikan kiristämisen seuraukset. Tuon päälle talvi Euroopassa jo lähestyy, eikä täällä lopulta päätetty tehdä kovinkaan konkreettisia ratkaisuja tulevia energiahaasteita vastaan.

Toisaalta veikkaan, että jossain kohtaa, kun inflaatio väistämättä hidastuu, niin elvytyshanat lähtee taas päälle. Koita sitten yrittää seilata sijoitusten kanssa sellaisten muutosten yli. Ehkä helpoin ratkaisu minkä itse näen on pysyä henkilökohtaisesti mahdollisimman vähävelkaisena ja suosia osakevalinnoissa vähävelkaisia yrityksiä. Samoin bondien palaaminen salkkuun on varsin monelle jo aiheellista.

22 tykkäystä

Huomenta! EKP:n korkopäätös julkaistaan tänään, ja tuttuun tapaan tulen ketjuun hengailemaan ja jakamaan kanssanne rahapolitiikan viimeisimpiä käänteitä. Klo 14.45 siis tavataan. Sitä odotellessa voi halutessaan silmäillä läpi kirjoittamani kokousennakon, jossa on asiaa myös euroalueen tarkistetuista bkt-luvuista. Eilisten lukujen mukaan talouskasvu tuplaantui Q1:llä suhteessa alustaviin lukuihin kvartaalitasolla (tot. 0,6 % edellisestä kvartaalista ja 5,4 % vuodentakaisesta). Näiden lukujen valossa euroalueen talouskasvu ohitti mm. Yhdysvallat.

Näennäisesti vahvojen lukujen taustalla on kuitenkin sisäistä heikkoutta, sillä bkt olisi kääntynyt negatiiviseksi ilman varastojen ja ulkomaankaupan vetoapua. Kotitalouksien kulutus ja julkinen kulutus kääntyivät kumpikin laskuun Q1:llä, eli sodan vaikutukset heijastuivat jossain määrin jo kysyntään.

35 tykkäystä

Muutama käppyrä Vartista kun odotellaan iltapäivän korkokousettiä. :stuck_out_tongue:

Siellä täällä näkyy merkkejä inflaation taittumisesta. Ongelma on, että esim. energianhintojen suunnalla ei näy vielä mitään merkkejä helpottumisesta mutta jotain positiivista sentään chippien ja rahdin saralla:

Osakkeet voi nähdä kohtuullisemmin hinnoiteltuna jenkeissä ja suorastaan edullisina Suomessa, jos uskoo tuloksiin. Ja se on iso JOS. :smiley:

Toimarit ei näytä uskovan tulevaisuuteen. Ja Etelä-Korean vienti pehmenee, mikä on ollut kohtuullinen indikaattori maailmantalouden ja tulosten pulssista.

CEO_confidence_profits

USEarningssouthkoras

Energiaosakkeet ovat olleet voittajia muun pörssin mörniessä. Näin kävi viimeksi 2008…

Symbolisesti energiabehemotti Saudi Aramco on jälleen maailman arvokkain yhtiö markkina-arvolla mitattuna. Apple kakkosena.

27 tykkäystä

Näitä on nähty jo useita USA:ssa (Target, Walmart jne.) ja nyt myös Euroopassa. Boozt varoitti tänään kysynnän laskusta, joka on aiheutunut tutuista syistä.

image

image

Nyt on tietenkin mielenkiintoista nähdä kuinka nopeasti tämä leviää yksityisestä kulutuksesta julkiseen, raaka-aineiden kysyntään, yritysten investointihalukkuuteen jne. USA:ssa ja Euroopassa.

Ei tässä tuomiopäivää tarvi vielä julistaa, mutta jotain positiivisiakin merkkejä olisi mukava vähitellen ilmaantua. OECD:n tuore kasvuennuste näytti hyvin optimistiselta, vaikka laskikin reilusti.

Kuluttajat ovat siirtyneet tai siirtymässä henkisiin juoksuhautoihin ja ainakin isoja hankintoja siirretään eteenpäin, nyt jo ehkä pienempiäkin. Synkistely vain pahentaa tilannetta.

10 tykkäystä

Näitä suoria yleistyksiä tehdessä, kannattaa huomioida se, että esim Boozt on verkkokauppa ei kivijalka. Rajoitusten poistuminen eittämättä vaikuttaa verkkokaupan kysyntään, eikä tämä kysynnän lasku välttämättä johdu näistä “tutuista syistä”.

8 tykkäystä

Tarkoitin Booztin itsekin listaamia syitä, jotka siis tuttuja eli…

  • ostovoiman heikkeneminen,
  • jatkuvat toimitusketjun häiriöt
  • nouseva inflaatio

… eli samat ongelmat niin verkossa kuin kivijalassa. Kuluttajat ovat varovaisia.

3 tykkäystä

Mun mielestä menee niin, että vähittäiskaupan kannattavuus on matalakatteisena inflaation hampaissa, ei niinkään volyymiongelma, mitä toki myös ilmassa, mutta volyymin vaikutus kannattavuuteen on inflaatiota pienempi matalan myyntikatteen myötä. Verkkokaupan osalta on pakko selittää kuten boozt tekee, et mitenkään voi sanoa ääneen että porukka juoksee takas kivijalkaan, vaikka se varmaankin on iso osa ongelmaa.

2 tykkäystä

@Jukka_Lepikko , millainen sijoitushorisontti sulla on?

USA:ssa sen jälkeen kun inflaatio lähti hiipimään ylöspäin 60-luvun puolivälin jälkeen …

… kesti 30 vuotta ennen kuin S&P 500 -kurssitaso täysin reflektoi nimellistä liikevaihtojen kasvua inflaation kiihtymisen alusta laskien.

Eli sait osakkeista täyden inflaatiosuojan jos jaksoit odottaa.

8 tykkäystä

“oho, tavarat liikkuu paremmin kun ei lockdownaa yhteiskuntaa” :smiley:

18 tykkäystä

Kiinan tuonti vuorostaan elpyy hitaammin. Maailmantalous vetää, mutta Kiinan oma talous heikommin. Mielenkiintoista seurata miten tuonti kehittyy jahka kun lockdownit jää oikeasti taakse.

2 tykkäystä

Iltapäivää! EKP:n korkopäätös julkaistaan kymmenen minuutin kuluttua. Odotuksissa on tosiaan ilmoitus velkakirjaostojen lopettamisesta (QT:tä saataneen vielä odottaa) kesäkuun loppuun, mutta ohjaus- tai talletuskorkoon ei vielä kosketa. Itse lehdistötilaisuus klo 15.30 onkin sitten se jännittävä osuus, sillä 1) Lagarde kertoo keskuspankin päivitetyistä talous- ja inflaatioennusteista ja 2) saadaan Lagarden (ja samalla neuvoston) tuoreet näkemykset koronnostojen tahdista. Jälkimmäisen osalta odotettavissa on varmasti jälleen ympäripyöreitä lausuntoja, mutta jonkinmoinen vahvistus varmasti saadaan heinäkuun koronnostolle.

16 tykkäystä

Tässä vielä muistin virkistykseksi maaliskuun talouskasvuennusteet, joissa otettiin jälleen skenaarioajattelu käyttöön. Kasvuennuste kuluvalle vuodelle siis on 3,7 % ja ensi vuodelle 2,8 % perusskenaariossa.

6 tykkäystä

Mutta itse lehdistötilaisuus lienee se kiinnostava osuus.

5 tykkäystä

Korkopäätös ulkona, inflaatioennusteet saatiin jo nyt. Huh huh kylläpä niitä saatiin taas nostaa, reilusti yli prosenttiyksikön mentiin (nyt 6,2 % tälle vuodelle ennuste). Korkoihin ei tosiaan koskettu

49 tykkäystä

Velkakirjojen netto-ostot ajetaan alas odotetusti heinäkuun alussa. Sitten talouskasvuennusteisiin, niitähän tarkistettiin alaspäin vähemmän yllättäen. Nyt talouskasvuennuste 2,8 % (oli 3,7 % aikaisemmin) tälle vuodelle ja ensi vuodelle 2,1 %. Toisin sanoen, taloustilanne on kolmen kuukauden aikana keskuspankin näkökulmasta selvästi heikentynyt ja inflaatio kiihtynyt. Mielestäni inflaatiolukemat puhuvat koronnostojen sarjan puolesta etenkin, jos kesäkuun lukemissa ei ole signaalia inflaation talttumisesta. Näillä ennusteilla ei ole enää varaa odottaa, vaikkakin pohjahintojen (inflaatio pl. ruoka ja energia) nousu on edelleen maltillista (ennuste 3,3 % vuodelle 2022)

36 tykkäystä

Korkopäätöstiedotteen lopussa olikin tietoja heinäkuun koronnostosta: 25 korkopisteen nosto on EKP:n neuvoston mielessä, eli 50 korkopisteen puheet jäivät pienemmälle itse kokouksessa. Jo syyskuussa olisi sitten aika seuraavan noston, jonka suuruus on vielä aukin. Tästä saadaan aika hyvä näkyvyys lähikuukausien tekoihin.


33 tykkäystä