Pörssien kehitystä tavataan seurata paikallisessa valuutassa, mutta aika alas on muuten lipuneet Eurooppalaiset osakkeet dollarimääräisinä. Suurin osa europörsseistä taitaa jopa hävitä us bondeille tuotossaan, jos katsotaan edellistä viittä, tai kymmentä vuotta? Samoin kulta on pärjännyt hyvin Eurooppalaisia osakeindeksejä vastaan.
Esim. Saksa ETF dollareissa - eipä ole kummoinen 10v tuotto, vaikka osingot tuleekin tuohon päälle:
Samoin Helsingin pörssin edelliset 5 vuotta aika kalpeaa. Laskin, että osingot mukaan laskettuna 15%:n tuotto edellisen 5:n vuoden aikana dollarimääräisenä OMXH25:lle. 5:n vuoden valtionlaina olisi tuottanut samalla aikajaksolla 10%. Jälleen kerran tulee tässä osoitus, ettei osakesijoittaminen ole helppoa, eikä mikään tae vaurastumisesta etenkään alle 10:n vuoden aikajaksoilla
Toisaalta tämä euron lasku tulee satamaan myös monen firman laariin positiivisena asiana, jos paljon euromääräisiä kuluja ja sitten tuloja muissa valuutoissa. Tällaisia firmoja lyötäneen nyt muiden mukana. Mitkähän lienee parhaassa asemassa tässä suhteessa? Aikaisempiin kommentteihin peilaten näkymät Euroopalle on pelottavat, mutta tosiaan valuuttakurssi huomioiden huonoja näkymiä on jo kursseissa mukana melkoisesti.
Omissa odotuksissani inflaation piikki on nyt nähty, sillä kyseessä on kesäkuun lukemat, ja heinäkuussa monelta osin hinnat ovat nyt laskeneet. Odotin kovempia lukemia.
Näinköhän Euroopassa päästään ollenkaan korkojen noston tielle? Joka tapauksessa kovin lyhyt on nostosykli tai vaihtoehtoisesti pitkittynyt ja hidas korkojen nostamisen vaihe, mikäli taloukasvu ei kyykkää pelätyllä tavalla.
Jaahas, Pörssin aukeamista saanee taas katella viskilasin läpite. Ei vaan, ei tuo nyt ihan katastrofaalinen ollu, pelkäsin pahempaakin. Markkinat reagoi kyllä varmasti negatiivisesti ens alkuun.
Heinäkuun alkupuoliskon aikana on tullut jo paljon ilmoituksia että työpaikkoja vähenee. Kai ne ehtii jollain tapaa näkymään sitten, viimeistään syyskuussa kuvittelisi että inflaatio vähän tippuu.
Ja sitten aletaankin pari kuukautta siitä jännäämään energianhintoja talven lähetessä. Kuvittelin koronan jälkeisen ajan menevän vähän iloisemmissa merkeissä.
Poliitikot liikkuu tyypillisesti ketunhäntä kainalossa - mistähän se öljy pumpattiinkaan tällä kertaa? http://www.spr.doe.gov/dir/dir.html
Markkinoiden reaktiot tulee yleensä 1-2pv sen jälkeen, kun CPI on julkaistu. Vaikka onkin ns. laggard indicator, en olisi ihan varma, että inflaatio on tainnutettu, jenkeissäkään.
Sinällään toi on ollut kyllä tapana tässä koko vuoden ajan. Puolet lafkoista ilmottaa inventaariot ilman spr:ää. Silti oli tuo isompi build kuin mitä öljypiireissä oli konsensus, eli vaikka crack spread jatkuu korkealla ja osoittaisi kysyntää niin jotain demand destructionia näkyy. Spr vedokset loppunee syksyllä, jos ei loppuisi niin ne olisi muistaakseni joskus ensi vuoden lopulla täysin tyhjät. Nythän ne on jo alempana kuin minne asti muistaa. (Näin twiitin että yhtä alhaalla kuin silloin kuin Back to the future leffa tuli ulos🤣)
Tästä on sitten monia skenaarioita että A. Missä hinnassa ja milloin niitä aletaan täyttelemään takaisin B. Onko supply parantunut yhtään TAI taantuma vienyt kulutusta kun noi vedokset vihdoin loppuu.
Opec ja IEA ennustaa molemmat 2023 kysyntäennusteille nousua. Riippunee sitten taantuman syvyydestä toteutuuko vai ei.
Paha sanoa missämäärin voidaan toteuttaa natgas->oil switchiä Euroopassa. Oikein kenelläkään ei ole dataa barrelimääristä mutta mm Ruotsissa tuota tehtiin jo viime talvena. Oletettavasti kaasun ja ath hiilen hinnat puoltaisi korkeaa öljyäkin. Joka tapauksessa tän vkon inventaariodata oli ensi kertaa odotettua suurempaa buildia mikä on edes varovaisen positiivista.
"Korkomarkkinoilla pureskeltiin torstaina Yhdysvaltain eilisiä inflaatiolukemia.
Yhdysvaltain kuluttajahintainflaatio nousi kesäkuussa 9,1 prosenttia, kun taloustieteilijöiden konsensusennuste odotti nousua kertyneen vain 8,8 prosenttia. Pohjainflaatio nousi 5,9 prosenttia, kun konsensusennuste oli 5,7 prosenttia.
Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko oli juuri ennen kello kolmea 1,5 korkopisteen laskussa 2,92 prosentissa. Saksan 10-vuotisen lainan korko oli samaan aikaan 4,0 pisteen nousussa 1,18 prosentissa.
Lyhyemmän, kaksivuotisen lainan korko oli Yhdysvalloissa 2,9 korkopisteen nousussa 3,18 prosentissa. Saksan vastaavan lainan korko oli 7,5 pisteen nousussa 0,49 prosentissa."
*Siirtäkää kahveroomiin rohkeasti, jos on parempi paikka.
The Producer Price Index for final demand increased 1.1 percent in June, seasonally adjusted, the
U.S. Bureau of Labor Statistics reported today. This rise followed advances of 0.9 percent in
May and 0.4 percent in April. (See table A.) On an unadjusted basis, final demand prices moved
up 11.3 percent for the 12 months ended in June, the largest increase since a record 11.6-percent
jump in March 2022.
Dollareissa mitattuna maailman toiseksi suurin talousalue ja maailman tehtaaksi tituleerattu Kiina näki BKT:n kasvunsa hidastuvan lähes nollaan Q2:lla. Odotuksiakin heikompi lukema jota koronasulut rokottivat kunnolla.
Myös työttymyys kasvaa erityisesti nuorilla. Koko maassa työttömyysaste on päälle 5 % mutta 16-24 vuotiailla peräti 20 %!
Kiina-asiantuntija Pettisillä hyvä kommentti kasvun laadun rapautumisesta. Kuten täälläkin on usein toisteltu, Kiinan investointivetoinen talouskasvumalli pitäisi muuttaa kehittyneen talouden kulutusvetoiseksi malliksi, mutta käytännössä tämä transformaatio on osoittautunut poliittisesti vaikeaksi. Seurauksena on paisuva velkataakka ja huonosti kannattavat investoinnit.
Maan kiinteistösektorin sulaminen jatkuu ja ilmeisesti kansa jättää maksamatta asuntolainoja jos projektit ei valmistu. Tämä taas lyö pankkeja. Kiinan pankkisektori on läpimätä mutta suljetussa systeemissä se ei niin haittaa, mutta kyllähän tämä vähän huolettaa miten viranomaiset manageeraavat kiinteistösektorin viilentämisen ilman isompia kriisejä.
