Muutama poiminta aamun Vartista.
Energiakriisin eskaloituminen Euroopassa näkyy vahvasti sijoitusmedioissa, mutta ei tulosennusteissa. Eurostoxx600 indeksin tulosennusteet ovat itseasiassa nousseet tuloskauden jälkeen viimeisen 4 viikon aikana:
Lähivuosina indkesin EPSin odotetaan jatkavan noususuunnassa.
Pieni huomio nimellisen ja reaalisen kasvun eroista. Jenkeissä puhutaan teknisestä taantumasta, mutta jos katsotaan nimellistä BKT:n muutosta suhteessa vuotta edeltäneeseen ajanjaksoon, BKT kasvoi melkein 10 % Q2:lla.
Firmat raportoivat ja analyytikot ennustavat nimellisiä lukuja. BKT raportoidaan yleensä aina reaalisena. Täten voi tuntua oudolta, että liikevaihdot ja tulokset kasvavat vaikka talous dyykkää. Tässä mielessä siinä ei ole mitään outoa.
Kertauksena tämä IMF:n arvio kuinka paljon Euroopan BKT ottaa (reaalisesti) osumaa energiakriisistä. Kärkyn koko ajan jos blummalle tai IMF:lle yms. tulisi uusia ennusteita eri skenaarioista.
Viimeinen vuosi on ollut hyvä muistutus, miten small capeissa kyyti on vauhdikkaampaa joka suuntaan.
Tämän päivän markkinaa voi jossain määrin rinnastaa vuoden 1946 karhumarkkinaan. Kuten nyt, silloinkin talous “avautui” sodan loppuessa valtavalle siviilikulutuksella. Taloudella meni hetki adjustoitua eli vaihtaa pommikoneiden tuotanto takaisin autojen ja jääkaappien tuotannoksi.
Se näkyi peräti 20 % inflaatiopiikkinä, joka kyllä laski pian deflaation puolelle:
Pörssi laski 30 %, ja jäi sitten mörnimään:
Reaalinen BKT laski melkein 10 % sota-ajan buumin päätyttyä. Nimellinen todennäköisesti jatkoi kasvuaan.
P/E-luku osakkeissa laski 20:sta päälle viiteen, mutta tulokset triplasivat samalla.
En ehkä odottaisi näin rajua arvostuksen laskua (ellei oikeasti koeta 10 vuoden inflaatiojaksoa) saati tulosten triplaamista, mutta jos tulokset jatkavat nimellistä kasvuaan voi pörssi olla paremmin suojassa kolhuilta. Siis niitä tulee, mutta jos tulokset lähtee valumaan nimellisesti tulee tupen rapinat.