Joelta hyvä pointti miten energiasta voi tulla 20-luvulla samanlainen talouskasvun jarru, kuin austerity-politiikka 10-luvulla:
Silloin huudeltiin rakenneuudistusten ja lisäelvytyksen perään, nyt saa huudella energia-alan investointien perään. 
Jarruvaikutus tulee talouteen nyt tuotannon rajoittamisen ja korkeiden energian hintojen kautta, 10-luvulla liian vähäisen elvytyksen ja kireän talouspolitiikan kautta.
Minua vähän hiertää jos puhutaan jokien kuivumisesta huonona onnena tai sään ääri-ilmiöistä energiapulan aiheuttajina. Eikö se oikea syy, miksi energiasta ei aiemmin ole ollut pulaa, ole ollut sen ulkoisvaikutusten olemattomassa hinnoittelussa? Jos talouskasvu ei kestä ilmastonmuutoksen korjaamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia, ehkä sen talouden ei sitten ole pakko kasvaa?
Vähän sama kuin tuo USA:n ilmastopaketti meni läpi vasta kun sen nimi muutettiin inflaatiopaketiksi. Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista niiden oikeilla nimillä puhumista kierretään kuin kissa kuumaa puuroa.
Saksasta kantautuu toisenlaista viestiä, tosin mitään dataa ei ole twiitin tukena.
https://twitter.com/LionHirth/status/1561271218082299905?s=20&t=B2h-sUqcGmxL88NMsS1QIg
Laitetaan nyt tämä ketjuun, Twitteristä poimin: Subscribe to read | Financial Times
Citibank ennustaa Englantiin ensi vuonna yli 18% inflaatiota. Alan itse pikku hiljaa kaatua siihen leiriin, että ei se inflaatio vielä taitu vaan pysyy ainakin korkealla ja keskuspankkien, etenkin ekp:n 2% inflaatiotavoitteita ei nähdä hetkeen ellei euro-aluetta ajeta koronnostoilla semmoiseen taantumaan, että pelottaa vähän ajatellakkin.
Tämä siis ihan vastuutonta spekulointia, suolan kanssa rakkaat foorumistit.
Lisäys: Eikö Briteillä pitäisi olla paremmat työkalut vastata inflaatioon kuin euromailla, koska heillä oma valuutta?
Mitä ymmärtäny niin Britannialla painaa brexit vielä julmasti päälle ja nyt se vasta alkoikin painamaan. Korona-ajan elvytysten on epäilty lähinnä piilottaneen brexitin(kin) vaikutuksia ja ne vaikutukset iskee nyt kaiken muun kuonan mukana.
Pitkäänkestävää stagflaatiota pukkaa euroalueelle.
Ei yllätä yhtään.
Uskon että USA:an on tulossa taantuma. Tämä on arvailua. Viimeisin data ei anna selvää viitettä mihinkään suuntaan.
Korkeimmat CAPE-arvostustasot joilla taantumaan liittyvä laskumarkkina on pohjannut ovat olleet noin 22x vuosina 2003 ja 2020.
2003 sekä liittovaltio että Fed olivat elvyttävällä kannalla.
Ehkä epävarmuus tulossa olevasta Irakin sodasta ja mahdollisesta öljyn hintapiikistä vaikutti sen verran että viimeiset 50 korkopistettä pois ohjauskorosta vasta sitten kun oli nähtävissä että öljyn hinta ei lähtenyt laukalle.
Mutta siis sen ajan standardeilla Fed oli lähes all-in stimuloimassa ja tukemassa taloutta ja markkinoita keväällä 2003.
Nyt inflaation takia liikkumavara elvytykseen tulee olemaan paljon pienempi kuin 2003. (Keväästä 2020 ei voi puhua edes samana päivänä.)
Pidän siis tavoitehaarukan ylälaidan S&P 500:lle 3000 pisteessä. Korjataan tavoitetta aina ylöspäin inflaation mukana.
Esim. 5 % lisää CPI/PCE-indeksiin ja 5 % lisää tavoitehintaan.
Saksan vaihtotaseen ylijäämä ei taida vaan sulaa kasvaneena tuontina muulta euroalueelta, vaan LNG:tä, hiiltä, öljyä ja kaasua hankitaan entistä kalliimmalta vähän joka puolelta maailmaa.
Tämä Saksan vaihtotaseen ylijäämä ja vähän aneemisen puoleinen kotimainen kulutus on aika iso rakenteellinen ongelma euroalueelle. Yhteinen valuutta tuo omalla tavalla vakautta, mutta potentiaalisesti myös pitkäaikaisia haasteita, kun euromaat ovat hyvin, hyvin erilaisia keskenään vaikkapa kilpailukyvyltään.
Saksan vahvempi talous antaa toki Sholzille ja kumppaneille enemmän työkaluja pakkiin, kun sopeutumista muuttuneeseen energiapalettiin tehdään pikavauhtia.
Yrityskentässä voi käydä aikamoinen vekslaus, jos osa yrityksissä ei saa maakaasua tuotantoonsa tai siitä valmistettavia kemikaaleja yms. Näitä riskejä joutuu sitten moni osakkeenomistajakin pähkäilemään toimialasta riippuen. Hankintaketjut ovat pitkiä ja vaikuttavat myös suomalaisiin yhtiöihin vientikaupan kautta.
Toivotaan Suomen talouden (ja suomalaisten yritysten) kannalta, ettei pahimmat skenaariot toteudu Saksan osalta. Vahingoniloon saksalaisten sinisilmäisyyden (tai näkökannasta riippuen holtittoman riskinoton takia) ei kannata suomalaisenkaan sortua.
Kaasun suhteen tilanne Saksassa hyvä vaikka kalliiksi tuo on tullut. Ei varmaan riitä koko talveksi, mutta jotain se sakemmanni on saanut tehtyä.
Indeksisijoittaminen on yleistynyt vuosi vuodelta lisää ja taitaa olla kaikkien aikojen huipussaan. Siihen usein liittyy samalla kuukausisijoittaminen. Tämä sijoitusmuotona ei aiheuta niin suuria epäonnistumisen tunteita kuin suora osakepoiminta ja uskon sen hillitsevän ylilyöntejä alaspäin. Jos katselet pörssin suurimpia firmoja niin niissä yleensä aina suurina omistajina on indeksitalot.
Muutama poiminta aamun Vartista.
Energiakriisin eskaloituminen Euroopassa näkyy vahvasti sijoitusmedioissa, mutta ei tulosennusteissa. Eurostoxx600 indeksin tulosennusteet ovat itseasiassa nousseet tuloskauden jälkeen viimeisen 4 viikon aikana:
Lähivuosina indkesin EPSin odotetaan jatkavan noususuunnassa.
Pieni huomio nimellisen ja reaalisen kasvun eroista. Jenkeissä puhutaan teknisestä taantumasta, mutta jos katsotaan nimellistä BKT:n muutosta suhteessa vuotta edeltäneeseen ajanjaksoon, BKT kasvoi melkein 10 % Q2:lla. 
Firmat raportoivat ja analyytikot ennustavat nimellisiä lukuja. BKT raportoidaan yleensä aina reaalisena. Täten voi tuntua oudolta, että liikevaihdot ja tulokset kasvavat vaikka talous dyykkää. Tässä mielessä siinä ei ole mitään outoa.
Kertauksena tämä IMF:n arvio kuinka paljon Euroopan BKT ottaa (reaalisesti) osumaa energiakriisistä. Kärkyn koko ajan jos blummalle tai IMF:lle yms. tulisi uusia ennusteita eri skenaarioista.
Viimeinen vuosi on ollut hyvä muistutus, miten small capeissa kyyti on vauhdikkaampaa joka suuntaan.
Tämän päivän markkinaa voi jossain määrin rinnastaa vuoden 1946 karhumarkkinaan. Kuten nyt, silloinkin talous “avautui” sodan loppuessa valtavalle siviilikulutuksella. Taloudella meni hetki adjustoitua eli vaihtaa pommikoneiden tuotanto takaisin autojen ja jääkaappien tuotannoksi.
Se näkyi peräti 20 % inflaatiopiikkinä, joka kyllä laski pian deflaation puolelle:
Pörssi laski 30 %, ja jäi sitten mörnimään:
Reaalinen BKT laski melkein 10 % sota-ajan buumin päätyttyä. Nimellinen todennäköisesti jatkoi kasvuaan.
P/E-luku osakkeissa laski 20:sta päälle viiteen, mutta tulokset triplasivat samalla.
En ehkä odottaisi näin rajua arvostuksen laskua (ellei oikeasti koeta 10 vuoden inflaatiojaksoa) saati tulosten triplaamista, mutta jos tulokset jatkavat nimellistä kasvuaan voi pörssi olla paremmin suojassa kolhuilta. Siis niitä tulee, mutta jos tulokset lähtee valumaan nimellisesti tulee tupen rapinat.
Melkoista, jos tämä edustaa yleisesti EKP:n arviota.
Melkein soft landing… 
Pehmeää, pehmeää.
Lyriikkaa.
“But what of employment?”
Said those holding the bag
Not realizing such things
Occur with a lag
1/
You see it’s a progression
Look at how supply grew
Now those working construction
Have a bit less to do
2/
As supply ramps up fast
What else do we see?
Demand starts to cool
And the buyers all flee
3/
And the services sector
Lauded by the bull faction
Starts to pull back
A high-beta reaction
4/
But surely we’re safe
Was that NFP fake?
Unfortunately these numbers
Can make things opaque
5/
If I drive for Uber
And Lyft and bartend
This counts as 3 jobs
And occludes the real trend
6/
The household survey
Captures it best
Counting all 3 as one
Showing labor regressed
7/
In the streets we all hear
Anecdata confirming
The titans of industry
Are responding to earnings
8/
The consumer is hurting
And durables crater
As we finance our lattes
With buy now pay later
9/
So strap into your seat
The recession’s is here
Unemployment will follow
And so will the fear
/10
Kuin myös, mutta katson että tällä hetkellä on parasta vain jatkaa ostoja, kunhan kurssit taas laskee. Tai siis en oikeastaan tiedä mitä muutakaan tässä kannattaisi tehdä, kun korotkaan ei tuota mitään.
Pitänee opetella shorttaamaan vissiin.
Aika rankkaa jos tuo on ylälaita.
Jos tuo pitäisi paikkaansa, niin mun esim kannattaisi myydä kaikki osakkeet pois ja laittaa rahat johonkin määräaikaiselle tilille, josta saisi edes 2%. kärjistän, tiedän…
Socionomic Theory of Finance , jossa arvostettu amerikkalainen talouskirjailija Robert R. Prechter väittää näin:
”Makrouutiset eivät anna mitään järkevää suuntaa osakkeille.”
Osaako joku kertoa onko tuo Italian 10v velkakirja nyt noussut 4,5% tasoille vai ei? Riippuen mistä katsoo on joko 3,6 tai tuo 4,5. Aikamoinen nousu tuo 25% jos pitää paikkansa, eikä lupaa hyvää Eurolle.
Oma kassa yhä euroissa kun hitaasti reagoinut, mutta pitäisikö sitä vaihella eri valuuttoihin jos vaikka romahus kihtyy kun korkoja ei voida nostella…
