Mistäs noin päättelet etukäteen että 2021 oli suurin kupla? Mielestäni valuaatiot ei kerro kuplasta tarpeeksi koska niihin on leivottu myös odotusarvo tulevasta…
Mielestäni pahinta kuplaa pystyy seuraamaan vasta historiasta kun tarpeeksi aikaa mennyt eteenpäin jotta nähdään syklin huippu->lasku ja siitä lähtenyt uusi nousu? Aika perspektiiviä tarviitaan vielä vuosia eteenpäin.
Onko palstalla käsitystä mikä on seuraava kupla?
Internet/teknokupla oli aikanaan, kännykkäbuumi, cannabis, ilmasto yms rahastojen hype on jo taakse jäänyttä elämää, kryptot, sähköautot, energia ja FAAG firmat viimeksi.
Edellisen kuplan romahduksen saavuttaessa pohjansa, on seuraavan syklin veturi jo hyvässä nousussa. Kryptoillakin meni useita vuosia rakentaa huippu.
Eli isoimpien tilien tekijät seuraavassa kuplassa ovat juuri nyt tällä hetkellä aloittaneet earlybird ostokset.
Mutta mikä se on mille seuraava kupla alkaa kohta rakentumaan?, itsellä ei ole mitään käsitystä.
Epäilisin että META ei ole se, liian ilmeinen ja helppo.
Itse pidän kyllä.pahimpina kuplina jotain muuta kuin nykyistä… todennäköisesti… jos mittarina kurssien ja varallisuuden tuleminen tikkana alas…
Vai mitä mieltä esim millenium kuplasta? Olen kyllä vahvasti eri mieltä kanssasi siitä milloin on olleet pahimmat kuplat… mutta ei näistä kuplista tiedä vasta kuin jälkikäteen että kuinka syvällä vielä käydään…
Ymmärrän hyvin jos joku laittaa vuoden 2000 vuoden 2021 edelle kuplautuneisuudessa.
Silloin oli ainutlaatuinen mega cap growth -kupla joka veti valuaatiot ylös indeksien tasolla.
Toisaalta vuonna 2000 mikään muu ei ollut kuplassa kuin mega cap growth. (Dot.comien globaali market cap taisi ylimmässä piikissä yhteensä olla muutama tuhat miljardia silloista euroa/dollaria eli ei hirveän merkittävä ilmiö lopulta.)
Nyt on tällainen kammottava tilanne jossa yhtä aikaa kuplassa olivat osakkeet, bondit ja asuntomarkkinat.
Eli ei ole varallisuusluokkia joista voisi odottaa positiivista wealth effectiä vastapainoksi jos pörssit kosahtavat. Päin vastoin.
2000–2002 asunnot ja bondit olivat ok tai hyvässä vedossa.
Lisäksi inflaatio ei ollut ongelma eli rahapolitiikkaa oli mahdollista löysentää estottomasti.
Euroalue nyt:
Eipä toi euroalueen inflaatio tule vauhdilla alas jos energian hinta ei laske vauhdilla jota epäilen…
Energian hinta vaikuttaa kaikkeen ja pitää inflaatiota yllä. Onko se hyvä vai huono asia?
Rahan arvo laskee, ostovoima heikkenee joka vaikuttaa kysyntään ja sitä kautta laskee inflaatiota, mutta väkisinkin osa kuluista menee hintoihin, palkkoihin yms…
Joidenkin ostovoima ei välttämättä kärsi, lisäksi pitkittynyt inflaatio saattaa nostaa esim. Kiinteistöjen arvoa, koska uusien rakentaminen maksaa yhä enemmän sekä vanhojen korjaaminen. Toisaalta korkojen nousu tekee lainakustannuksista kalliimpaa joka itsessään laskee varallisuutta kulujen kautta.
Jos inflaatio jää korkealle pidemmäksi aikaa ja heijastuu vahvemmin palkkoihin niin se syö “lainaa” myös astetta tehokkaammin?
Inflaatiota on tällä hetkellä onneksi myös jenkeissä joiden kanssa eurooppa kilpailee hinnoillaan ja tuotteillaan. Halpa euro myös pitää euroopan kilpailukykyä yllä.
Hankala yhtälö johon ei ole selvää vastausta mihin tullaan menemään vielä. Vielä onneksi talouden rattaat pyörii.
Vaikka osa yhtiöistä ottaa hittiä niin ei kaikki. Yritykset joilla ei ole seiniä, eivät tarvitse raaka-aineita ja varastoja ym … niin tulevat varmasti hyötymään mm.(it-ala) ja jos saavat vietyä inflaatiota hintoihin ja muutenkin tekevät hyvää tulosta. Tosin kilpailtu sektori tämäkin. Osa yrityksistä tulee olemaan yhä selkeämmin voittajia tässäkin tilanteessa.
Ja onhan tilanne hankala… jos olet käteisessä ja inflaatio laukkaa niin häviät… jos osakkeissa niin ainakin jos tulokset nimellisesti kasvaa ei reaalisesti (inflaatio) niin saat jotain tuottoa rahoillesi todennäköisesti sen sijaan että inflaatio niitä nakertaisi. Itse en pääsääntöisesti suomiosakkeita pidä enää haastavasti hinnoiteltuina
Tässä on Kauppalehden pääkirjoitus, joka ei ole maksumuurin takana. 
"Arvostustasot eivät ole vielä kriisikertoimissa. Finanssikriisissä, vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä, keskimääräinen arvostustaso kävi alimmillaan 9,4:ssä. Juuri nyt arvostustasot ovat finanssikriisiä edeltävällä tasolla.
Tuloskasvussa näkyy selvä hidastuva trendi. Nykyinen arvostustaso edellyttää enää hyvin pientä tuloskasvua. Hinnoissa ei kuitenkaan ole sitä, että tulokset lähtisivät heikkenemään."
Lisäys:
Nordealta tuli tällainen alla oleva “talousennustetiedote” ulos.
"Kotitalouksien tilanne on tänä ja ensi vuonna haastava myös Suomessa, kun korkea inflaatio ja nousevat asuntolainojen korot kasvattavat niiden menoja selvästi tuloja nopeammin. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna noin 5 prosenttia nopeammin kuin ansiotaso. Ostovoiman heikentymistä ja kotimaisen kysynnän supistumista puskuroivat kotitalouksille korona-aikana kertyneet säästöt, toistaiseksi hyvänä pysynyt työllisyystilanne sekä valtion tukitoimet.
“Kotitalouksille on tänä talvena jaossa niukkuutta, kun sähkö- ja ruokalaskun lisäksi asuntolainan korot nousevat. Kotitalouksen heikko ostovoima on alkanut näkyä tavarakulutuksen vähenemisen lisäksi asuntokysynnän heikentymisenä, mikä on omiaan hyydyttämään rakentamista”, arvioi Kostiainen."
Suora lainaus sivustolta.
Bruttokansantuote (BKT) mittaa kaikkien taloudessa tuotettujen kauppatavaroiden ja palvelujen inflaation mukautetun arvon vuosittaista muutosta.
Mitenkä se nyt olikaan, onko nämä reaalisia lukuja?
“P” = preliminary/forecast. Eli alustava luku joka sitten päivittyy todellisella luvulla perästä päin.
Lama hukassa edelleen. Joka lienee edelleen huono juttu osakkeille koska se tarkoittaa lisää koronnostoja. 
Markkinoilla on nyt puheita että sähkön hintaa tullaan rajoittamaan. Mutta samanaikaisesti ei ole ollut spekulaatioita (tai sitten olen huonosti seurannut) sen vaikutuksista osakemarkkinoille, mikäli asia toteutuisi, vaikkakin “keinotekoisesti”. Toisaalta joku voisi argumentoida että energian hinnan nousu on nyt itsessään keinotekoista.
Itselläni on siis hypoteesi että markkinoiden tulisi saada syyn nousta mikäli energian hinnan vaikutus ei ole (enään) lisäämässä inflaatiota. Toki EU:n tekemät oletetut toimet rajoittuvat pääosin tälle mantereelle. Joka tapauksessa energian hinnan kerrannaisvaikutukset ovat suuret, ja periaatteessa jos tämä osatekijä saadaan hallintaan, voi tarve tuleville koronnostoille pienentyä ja talouden alamäki voisi ainakin teoreettisesti loiventua. Tästä aiheesta olisi mielenkiintoista kuulla lisäarvioita.
High prices for electricity and fuel are likely to put continued pressure on inflation in coming years, forcing central banks to keep interest rates higher than otherwise.
But energy prices are unusually important because consumers tend to pay close attention to them and they are an input into most other goods and services, said Franziska Fischer, economist at Credit Suisse.
Tokihan inflaatio voi tulla reilusti alaspäin.
En kuitenkaan oikein ymmärrä tuota Twitter-ketjua.
inflaatio oli jo alkukesästä euroalueen talouteen syvälle syöpynyt
momentum edelleen ylöspäin
raha- ja finanssipolitiikka tulee olemaan historiallisen löysää inflaatiotilanteeseen nähden vaikka EKP ylihuomenna hieman pörhistelisikin
Finanssikriisissä ja eurokriisissä euroalueen työttömyysaste nousi 5 prosenttiyksikköä mutta pohjainflaatio laski hyvin vähän.
Edelleen finanssikriisin jälkeen markkinoille tulleet uskoo että palataan kuitenkin heti kohta totuttuun. Eli keskuspankit jatkaa elvyttävää talouspolitiikkaa, kaikkea koitetaan keksiä tätä tukemaan kun se on VIELÄ muotia.
En usko tähän yhtään. Päin vastoin rahapolitiikkaa on vasta alettu kiristämään ja mm. ruuan hinnanousun myötä keskuspankit joutuvat jatkamaan kiristyksien tiellä. Ruuan hinnannousulle pitempiaikainen ajuri tulee olemaan ilmastonmuutos.
Elintaso piikkasi parivuotta sitten.
En tiedä oletko oikeassa, mutta olen myös miettinyt samaa skenaariota. On täysin mahdollista, että globalisaation mukanaan tuoma elintaso on kääntymässä laskuun. Ilmastonmuutos, väestön kasvu, geopoliittiset jännitteet/deglobalisaatio, finanssikriisin jälkeisen massiivisen elvytyksen jälkipyykki puimatta? Eväitä tämän suuntaisen skenaarion piirtämiseen löytyy. Vaikkei sille antaisi mitään suurta todennäköisyyttä, kannattaa se käydä ajatusharjoituksena läpi. Oman talouden (ja sijoitusten) riskienhallinta mielessä tätä kannattaa miettiä pari hetkeä ainakin.
Peter Zeihanin haastattelu voi olla mielenkiintoinen tähän liittyen. @Verneri_Pulkkinen Jos Peter Zeihan ei ole tuttu, kaverin ajatuksista saattaisi löytyä jokin Vernerin varttiin sopiva näkökulma.
Tähän liittyen suosittelen myös katsomaan Futucastin jakson, missä Sami Miettinen oli vieraana. Puhuivat useasti Zeihanista ja hänen kirjasta.
Tuo on ihan totta että juuri nyt hinnat nousevat laajalla rintamalla. Tuossa tviittasin energianhinnoista, jotka laskevat nyt vuorostaan rajusti. Ne ovat tänä vuonna olleet isoin tai ainakin isoimpia inflaatiotekijöitä Euroopassa. Jos ne pysyy samalla tasolla tai laskee vähänkin, niistä tulee valtava vastatuuli inflaatiolle ensi vuonna. Samaten raaka-aineista, konttiliikenteestä yms. joiden hinnat ovat laskussa.
Kiinan talous… Tarvitseeko enempää sanoa. 
Blumman raaka-aineindeksi:
Euroopan energiakriisi ei mene vuodessa ohi, joten todennäköisesti jokusen vuoden pomppuisa inflaatio on odottamisen arvoinen skenaario.
Vaikea sanoa, riippuen kuinka tosissaan keskuspankit on (tuntuvat olevan).
Korkomarkkinan inflaatio-odotus jenkeissä vuoden päähän on laskenut jo 2 %:iin… Ei korkomarkkina ole aina oikeassa, mutta katson niitä uteliaasti.
Tuo on hyvä pointti. Inflaation henkeä on vaikea pistää takaisin lamppuun sanovat vanhat parrat. Se että päästäisiin takaisin elvytykseen vaatisi kyllä jonkinlaisen yllättävän risahduksen finanssijärjestelmässä, eli paluuta elvytykseen ei juuri odoteta. Lähinnä ohjauskoron nousun tasoittuminen on markkinan näköpiirissä.
Deglobalisaatio on hyvin hidas trendi (esim. USAn ja Kiinan välinen kauppa on vain kiihtynyt). Elintaso on noussut trendinomaisesti, mutta on sillä ollut ennenkin pausseja. Olkoot BKT per capita tällä kertaa mittarina:
Kiitos, on “tuttu” kaveri, hyvää settiä isolla pensselillä. Säikähdin thumbnailista onko hän eksynyt parturiin mutta huh onneksi ei videon perusteella ole.
Nordea julkaisi tänään syyskuun “Kansainvälinen sijoitusstrategia” -webinaarin tallenteensa. 
Poimintoja:
Omaisuuslajit:
Osakealueet:
Joukkolainat:
Oma näkemykseni on äärimmäisen bearish kuparin suhteen. Lähinnä näen, että Kiinan rakennussektorin puhkeamisen myötä lähtee valtavasti kysyntää markkinoilta. Tietysti voin olla väärässä ja kiinalaiset saavatkin yhä potkittua tölkkiä eteenpäin massiivisilla infrainvestoinneilla, joihin kuluu yhä enemmän kuparia.
Lisääntyvät sähköverkko ja tuulimylly investoinnit antavat kuparille myötätuulta. Öljyn piti hyötyä energiakriisistä. Nyt näyttää että öljy on matkalla syvemmäs kellariin. Onko kupari uusi öljy?
