Taantuma tai lama laskisivat energianhinnat tonttiin, mutta jo nykyisellään pahat tuotanto-ongelmat kasvaisivat edelleen ja olisivat siten olisivatkin tehokkaasti uuden nousukauden hidastajana.
Toki tää unionin sosialismi-kiima saa tässä empimään, että nähdäänkö Euroopassa mitään talouskasvua pitkään aikaan.
Hyvin hajautettu osakesalkku tarjoaa loistavaa inflaatiosuojaa pitkällä aikavälillä.
Vuonna 1969 inflaation pureutuminen U.S. kansantalouteen oli salakavalasti käynnissä. Finanssi- ja rahapolitiikassa oli jonkin verran biasta sinne löysemmälle puolelle.
Siihen sitten energiashokit lokakuusta 1973 alkaen ja epäonnistunut rahapolitiikka.
Vuodesta 1969 lähtien riitti että odotti 27 vuotta ja sitten voilà, sekä volyymien kasvuun perustuva että inflaatiolla selittyvä komponentti liikevaihdon kasvua oli siirtynyt kokonaisuudessaan S&P 500 -osakekursseihin.
| S&P 500 | ||||
|---|---|---|---|---|
| nominal | nominal | |||
| year | sales/share | price | ||
| 1969 | 67 | 100 | ||
| 1996 | 470 | 700 |
Velkarahalla hankitut hyvät muistot on hyvä inflaatiosuojattu assetti. Toki hankala vaihtaa tulevaan kulutukseen.
Edelleen, markkinan perusoletus ei taida olla inflaation jääminen roikkumaan korkealle, mutta jos se syystä tai toisesta jää, olisi osakkeen arvostustasot jotain muuta.
Kaikille on varmaan selvää, miksi velkakirjat pärjäävät inflaatiossa huonosti: 5 % korkotuotto 10 % inflaatiossa ei ole hyvä tuotto.
Osakkeita voi verrata korkoihin: sijoittaja ostaa osuuden yhtiön omasta pääomasta (joko kirja-arvoon, sen yli tai alle. Yleensä yli nykyään, Helsingin pörssi treidaa n. 1,7x kirja-arvonsa verran). Pörssiyhtiöiden ROE on keikkunut jenkeissä n. 13,5 %:ssa viimeiset 30 vuotta, Suomessa finanssikriisin jälkeen päälle kympissä.
Jos inflaatio on 10 %, onko 10 % “kuponkikorko” hyvä? Ei ole.
Eikä pörssiyhtiöt pysty kasvattamaan OPO:n tuottoa automaattisesti.
Osakkeet eivät ole hyvä inflaatiosuoja!
Pitää katsoa tuo, kunhan ehdin, mutta kysyn jo sitä ennen. JOS oletetaan, että tilanne normalisoituu joskus tulevaisuudessa, niin eikö homman voisi olettaa menevän jotenkin näin: Firma X tekee bisnestä vaikka 10 % oman pääoman tuotolla ja marginaali on 5 %:ia. Inflaatio tekee rumaa jälkeä ja kertoimet tulevat tonttiin. N vuoden päästä inflaatio palaa “vanhalle tasolle” ja firma palaa tekemään vanhaa oman pääoman tuottoa ja voittomarginaalia. Inflaatiojakson aikana rahan arvo on puolittunut, joten firman nimellisarvon voisi kuvitella tuplanneen. Sijoitus ei olisi siis tuottanut lainkaan reaalisesti, mutta paremmin, kuin vaikkapa käteinen.
Toki tämä sisältää vahvan oletuksen, että inflaatiotilanne palautuu vanhanmalliseksi ja kyseinen firma kykenee taas noissa oloissa reaalisesti samaan tulokseen, kuin aiemmin. Ja tässäkin tilanteessa taitavalla spekuloijalle avautuisi varmasti paikka myydä kaikki ja ostaa halvemmalla takaisin syvimmässä inflaatiokuopassa.
Lähinnä ehkä haen sitä, että inflaatio ei ole hyvä tilanne osakkeille, mutta ei ole myöskään korkopapereille ja korkojen nousun myötä se ei vaikuta olevan hirveän hyvä juttu kiinteistöille ja jostain syystä myös kulta ja kryptot sen diginaalisena versiona näyttäisi menevän aika lailla samaa rataa, kuin kaikki muukin.
Eli pitäisi spekuloida ajoituksen kanssa tai sitten osua oikeaan sektorirotaation pyöriessä. Mikäli aikahorisontti on 10+ vuotta, niin eikö osakkeiden pitäisi kuitenkin lopulta olla ihan hyvä inflaatiosuoja suhteessa muihin vaihtoehtoihin?
Ero kauempana olevien futuriien ja jatkuvan? (CL1) futuurin välillä on jatkanut litistymistä.
Kuun vaihteessa ero syys23 ja CL1 oli 13 talaa ja nyt jo alle 6. Heinäkuun alusta CL1 öljy -23% mutta syys23 vain -11% Taantuman signaali tässäkin voimistuu.
Ja lähes samaan hengenvetoon on syytä todeta, että päätös oli odotettu ja “lupaus” lisänostoista tulevissa kokouksissa on sisällä korkopäätöksessä. Inflaatio on nyt EKP:n reaktiofunktiossa ykkösasia ja siihen keskuspankki yrittää välillisesti vaikuttaa kysyntää vaimentamalla.
Korkopäätöksestä nousee esiin useita huolenaiheita: 1) hintapaineet ovat laajentuneet, 2) inflaatio kiihtyy tulevina kuukausina ja 3) inflaatio pysyy EKP:n tavoitteen yläpuolella pidemmän aikaa
Inflaatioennusteisiin saatiin taas roima korotus:
“ECB staff have significantly revised up their inflation projections and inflation is now expected to average 8.1% in 2022, 5.5% in 2023 and 2.3% in 2024.” Vielä kesäkuussa 2023 ennuste oli 3,5 %, eli keskuspankki on jälleen aliarvioinut inflaatiokehitystä.
EDIT. Tässä vielä ennusteet kokonaisuudessaan:
Eurotalouden odotettua vahvempi Q2 sai keskuspankin nostamaan talouskasvuennusteita, mutta ensi vuoden osalta nähtiin selvää laskua. 2024-ennusteet osoittavat sekä inflaation että talouskasvun osalta jonkinmoista paluuta normaaliin, mutta hitunen taitaa näissäkin olla optimismia sisällä. En ainakaan muista, että pidemmän aikavälin ennusteet kovin paljoa tämänkaltaisista luvuista olisi aikaisemminkaan poikenneet.
Ohjauskorko on nyt siis 1,25 %. Tätä kehitystä euriborit ovat ennustaneet, ja 12 kk euribor liikkuu nyt lähes 2 %:n tasolla. Mutta säästäjille hyviä uutisia: kotitalouksien säästötileille saattaa pian saada positiivista korkoa, sillä pankkien talletuskorko nousi 0,75 %:iin. Olen pitänyt positiivista talletuskorkoa edellytyksenä sille, että tavallisille tileille korkoa maksettaisiin.
Eikös energia ole näytellyt inflaatiosta valtaosaa? Jos energia/raaka-aineet tulee jollain tasolla edes normalisoitumaan tulee inflaatio alas vauhdilla?
Tietenkin energian hintoja on viety jo lopputuotteisiin sekä palkankorotuksia tehty jotka vaikuttavat inflaation pysyvyyteen?
Jenkkien työllisyyslukuja:
Juu kyllä inflaatio on ollut energiavetoista, eli energiahintojen lasku voisi johtaa jopa deflatoriseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä, kun se ennen pitkää nähdään. Ongelmana kuitenkin on se, että kuten mainitsit, inflaatiosta on tullut pysyvämpää. Mitä laajemmin hinnat nousevat eri tuoteryhmissä (hyödykkeet, palvelut, asuminen), sitä vaikeampaa inflaatiosta on päästä eroon. Nyt inflaatioennusteiden perusteella EKP:ssa nähdään, että inflaatio on todella entistä tahmeampaa.
Jep, tulee mieleen että puhuuko EKP tavalla joka ei pidä sisällään oletuksena EU:n tulevia päätöksiä. Toki eihän päätöksiä ole vielä tehty.
Itse veikkaan että energian hinta tulee vauhdilla alas ja inflaatio normalisoituu huomattavasti terveämmälle tasolle ennusteita nopeammin.
Vaikka inflaatio olisikin yli 2 % niin en nää sitä euroopassa ongelmana… kunhan kilpailukyky pysyy yllä… tässä on yritetty viimeiset 20 vuotta saada euroopassa inflaatiota aikaiseksi ja nyt kun sitä saadaan niin vedetään käsijarrua oikein kunnolla.
En tietenkään pidä energiasta ja pullonkauloista johtuvaa inflaatiota terveenä, mutta 3-4% inflaatio, ilman noita edellä mainittuja on mielestäni parempi asia kuin 20 vuoden 0-inflaatio.
Toivottavasti Lagarde avaa pian alkavassa lehdistötilaisuudessa hieman oletuksia ennusteiden noston taustalla ja myös EU-tason keskustelua. Totta on sekin, että jos energian hintojen nousu helpottaa ja samaan aikaan elämme vaimeassa kysyntäympäristössä, deflaatio voikin taas olla se puheenaihe taloudessa. Monissa raaka-aineissa kun näyttää siltä, että hintapiikki on jo takana (kuviot tämän päivän makrokommentista).
Yksi asia muuten, mikä tämän päivän korkopäätöksessä oli vielä uutta oli keskuspankin siirtyminen MBM eli meeting-by-meeting -aikaan. Eli eteenpäin katsovasta ohjeistuksesta on nyt luovuttu eikä rahapolitiikan linjaa lukita pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan kokous kokoukselta ja datapiste datapisteeltä seurataan, kuinka taloudellinen tilanne kehittyy ja päätöksiä tehdään sen mukaan. Tämä datariippuvuus on tietenkin järkevää epävarmuuden ollessa korkealla, mutta vähentää rahapolitiikan näkyvyyttä.
Lagarde mainitsee lehdistötilaisuudessa inflaation ajureiksi energian lisäksi vahvan palvelujen kysynnän ja valuuttakurssin (heikentynyt euro). Palkkojen nousu pysyy hänen mukaansa viimeisimpien lukujen perusteella maltillisena.
Mielenkiintoista: Lagarden mukaan vielä ei olla ohjauskorossa neutraalilla tasolla, mutta sitä kohti ollaan menossa. Olisin arvioinut, että euroalueen demografia, talouskasvunäkymä ja tuottavuus huomioiden neutraali korko olisi jossakin prosentin tienoilla.
Eikö heikon euron pitäisi olla enemmän euroopalle tässä tilanteessa mahdollisuus kuin uhka? Vienti voisi vetää ja pitää talouden rattaat pyörimässä…
Ei ole toisaalta korkeassa inflaatio ympäristössä varmasti helppo olla yrityksen omistaja… täytyisi miettiä millä hinnalla uskaltaa laajentaa yritystä ja millä palkkakustannuksilla… mitä pystyy viemään hintoihin ja mitä ei. Mitkä kulut on pysyviä ja mitkä väliaikaisia(energia/raaka-aineet)
Jos nyt teet laajennusta toimintaan niin jos inflaatio sakkaakin niin olet tehnyt ehkä investoinnin joka ei tulevaisuudessa kannata…
Siksi ennustettava maltillinen inflaatio on parempi… silloin uskaltaa investoida koska todennäköisesti tämän päivän investointi on järkevempää tehdä heti eikä 2 vuoden päästä. Nythän tilanne ei ole se vaan epävarmuustekijöitä on aivan liikaa… sama koskee kuluttajien tekemiä hankintoja…
Jos pystyt pääsääntöisesti luottamaan että asunnon ostaminen on järkevää nyt niin miksi siirtää sitä seuraavaan vuoteen jos oletuksena että inflaatio esim. Juoksee 2% vauhtia hamaan tulevaisuuteen.
Jos taas inflaatio lähtee lapasesta niin epävarmuustekijöitä tulee rutkasti lisää. Korot alkaa nousta, lainan kulut nousee, remontit nousee, vastikkeet yms… ennustettavuus alkaa karista ja sen takia päätöksiä on hankalampi perustella itselle.
Tämmöisiä tavallisen tallaajan ajatuksia.
