8 tykkäystä
Ohessa myös hieman pohdintaa, mikä on mahdollisesti ajanut osaltaan markkinan suuntaa alas viimeaikoina. Saa nähdä saadaanko keväälle vielä boostia ja ränta på ränta soimaan.
1 tykkäys
Tämä tulee näkymään pörssien suunnassa…
14 tykkäystä
Kuten meidän @Juha_Kinnunen osuvasti tviittasi eilen, markkina harvoin toteuttaa sen vision mikä enemmistöllä sijoittajista on.
Nyt ns. “retaill-rallin” piti olla salettia, mutta toisin kävi.
Itseasiassa, näyttää siltä monet yksityissijoittajien suosimat hypeosakkeet lössähtävät kasaan. Samoin käsittääkseni optiokeinottelu on vähentynyt merkittävästi.
Voi olla, että viime kuukausien vola on kirjaimellisesti tuhonnut Tik Tok -sijoittajat, jotka pelaavat vivulla tai vipua sisältävillä tuotteilla.
Pörssin kannalta tämä on tervettä. Vähemmän FOMOa, ja ehkäpä taas pitkäjänteisyys nousee kunniaan.
Samoin pelko siitä, että kevyt rahapolitiikka ajaisi pörssin superkuplaan, hiipuu hieman.
44 tykkäystä
Mitä rahaa tämä on?
9 tykkäystä
Hahah, no todnäk. tuota retail-rahaa. Mutta vähempi riskiseen kohteeseen.
Itseasiassa, jos katsotaan 13 viikon liukuvaa keskiarvoa annualisoituna huomataan, että kumulatiivisesti ollaan edelleen melkoisessa montussa vaikka tuo virta elpyy vinhaa vauhtia:
11 tykkäystä
Katsoin uusimman Traders Clubin (linkattu yllä) missä myös todettiin rahavirtojen olevan ennätystasolla pörssiin globaalisti. Toisaalta jos katsoo noita kumulatiivisia virtoja, voisi todeta rahan vasta palaavan pörssiin koronapaniikin jälkeen. Hauska miten samoja statseja katsomalla eri aikajänteellä voi tehdä kaksi päinvastaista tulkintaa. 
Hyvä myös ottaa huomioon, että säästämisaste sekä säästöt ovat nousseet kotitalouksilla ennätystasolle koronakriisissä.
Miten? “Simppelisti” systeemitasolla kotitaloudet eivät ole ryhmänä menettäneet isosti tuloja, koska talous on pysynyt tolpillaan. Miten se on pysynyt tolpillaan? Kotitaloudet eivät ole voineet kuluttaa niin paljoa, mutta onneksi valtiot ovat ottaneet kopin kokonaiskysynnän ylläpidosta ja ne ovat vastineeksi velkaantuneet rajusti.
Ts., tulot pysyvät ennallaan ja kulutus vähenee → säästöjä.
Jos säästöjä on ennätyspaljon (ja tekemisen puute vaivaa…), niin on melko luonnollistakin että pörssiin ohjautuu suurempi virta rahaa. Samahan näkyy meillä Suomessakin sijoittamisen suosion nousuna.
Mitä haen tässä takaa on se, että onko törkeästi ilmaistuna tällä kertaa ns. “tyhmän rahan” marssi pörssiin klassinen oire kuplasta, vaiko enemmän seuraus paisuneista säästöistä ja korostuneesta tarpeesta sijoittaa heikkojen tuottojen maailmassa?
45 tykkäystä
Ja sinänsä olisi hyvä tehdä tutkimusta että onko se nyt ns. löysä raha jäämässä pörssiin vai kotiutetaanko kun muu kulutus on mahdollista. Voisi kuvitella että nyt sinne työnnetty raha on nimenomaan säästöjä joita ei nyt heti ainakaan tarvitse muuhun tai myöhemminkään kulutukseen ottaa?
5 tykkäystä
Tästä syystä olisi joku kerta aika hienoa jos saisi Vernerin ja Lepikön samaan studioon keskustemaan pörssistä yleisesti. Muistan kun Lepikkö sanoi että kuplassa ollaan (karrikoidusti) ja Verneri sanoi että ei kokovartalokupla.
Sitten tähän pörssien suuntaan. Hyvä että sentimentti on vähän jäähtynyt. Ja kuten tuossa Kinnusen twiitissä,kaikki olettivat että nyt tulee räntä på räntä kun rahaa valuu jenkkien tilelle ja Jpöwell saarnaa mutta toisin kävi. Mielenkiinnolla odottelen noita isojen virmojen tulosjulkkareita. Josko tämä suunta tästä selkenisi, nyt ei oikein tiedä että mihin mennään
20 tykkäystä
Avasin tuosta teemasta myös tvitteriin keskusteluun missä Lippo Suomisella oli kans hyvä pointti, miten paljon rahaa velloo edelleen nollakorkoisissa rahamarkkinarahastoissa.
Huomatkaa myös, miten bondeihin virtaa rahaa:
Vaikka markkinalla on nähty paljon ylilyöntejä ja sellaisia ”lopun alun” merkkejä, taipuisin itse silti tähän esittämääni tulkintaan tämän kaiken reflektoivan äkillisesti paisuneita säästöjä.
Mutta, näissä ylätason asioissa voi aina kaivaa mieleisensä datan ja laittaa se tiettyyn kontekstiin. Nöyryys ja rehellisyys korostuu. Ylitulkintojen vaara on ilmeinen.
15 tykkäystä
Mutta mitä vaihtoehtoja tässä on? Ellen nyt ole aivan pihalla, niin rahahan ei voi noin vain lähtä korkopapereista. Tai siis exit tarkoittaa sitä, että joku muu ostaa kyseiset korkopaperit. Mikäli ne ostetaan halvemmalla, niin sitten niissä on toki vähemmän rahaa, mutta silloin myös vähemmän rahaa pääsee jonnekin muualle, vaikka osakkeisiin. Lisäksi, jos papereiden hinnat laskevat, niin korot nousevat, vai?
Tietty keskuspankki voi toimia, ja varmaan toimii, ostajana. Joten QE voisi toimia ulospääsynä sijoittajille, jotta nämä pääsevät työntämään rahansa osakkeisiin. Tätähän QE tietyllä tapaa on ainakin sen jälkeen, kun ollaan päästy täydestä paniikkivaiheesta ulos.
Sisältääkö MMT optiota sille, että myös yritykset hoitavat rahoituksensa keskuspankin kautta?
1 tykkäys
Suursijoittajat eivät voi myydä oikein muuten kuin vastapalloon. Ne käyttivät hyväksi tilaisuuden keventää osakepainoa.
2 tykkäystä
Hain tuossa takaa sitä, että huolimatta matalista koroista sijoittajat säästävät edelleen runsaasti velkakirjamarkkinalle, ainakin rahastojen kautta (yksityissijoittajalla ei taida muita vaihtoehtoja ollakaan). Se kertonee (ehkä?) myös jotain sentimentistä, ettei kaikille maistu riskiset osakkeet todellaakan. Eikä tule koskaan maistumaankaan tottakai.
Tuo on totta, että (kuten Heikki Keskiväli muotoili hyvin tvitterissä tuossa yllä mainitussa ketjussa, tosin aivoni ovat sen verran torstaijumiset että voi olla että käsitän itsekin väärin. Odotan hänen tviittiketjuaan aiheesta) jälkimarkkinallahan aina kun joku ostaa, niin joku myy joten nopeasti ajateltuna kaikki kiertää vain kehää eikä esim. sillä ole väliä, paljonko bondeissa tai Lippo Suomisen mainitsemissa rahamarkkinarahastoissa on rahaa.
Mutta, systeemiinhän virtaa koko ajan lisää rahaa koska maailmassa säästetään, paljon. Ja, pienikin suhteellinen virtaus pois bondeista kohti osakkeita vaikuttaa suhteessa enemmän, koska osakemarkkina ei nouse niin että joku ostaa kymmenellä eurolla osakkeita toiselta ja koko markkinan arvo nousisi kymmenellä eurolla, vaan monesti markkinan arvo hypähtää voimakkaammin myyjien vaatiessa korkeampaa hintaa. Kuten vaikkapa se jamppa joka osti muutaman Admicomin osakkeen 170 eurossa vaurastutti meitä kaikkia omistajia kollektiivisesti parilla sadalla miljoonalla hetken tällä 300 euron panostuksella, kunnes osake lössähti 90 euroon.
Tätä “käteistä sivussa” argumenttia voi kyllä kritisoida niin, että kertoohan se myös siitä kuinka nykymarkkinaa ei moni sijoittaja pidä houkuttelevana ostokohteena, toisaalta siellä on paljon käteistä venaamassa dippiä. Miten päin sen kukin haluaakaan nähdä. 
Nivon tämän sekavan kommentin tähän kokonaisuuteen vielä niin, että nämä seikat siis indikoivat sitä, että huolimatta kasvaneesta yksityissijoittajien ryntäyksestä markkinalle ei olisi päällä tilannetta, jossa kaikki olisi lähes “all in”.
3 tykkäystä
Haha, ei käsittääkseni. D MMT:ssä keskuspankki rahoittaa suoraan valtiota, @Marianne_Palmu voi oikaista jos olen väärästä tästä taloustieteen uudesta muotisuunnasta.
Mutta, keskuspankit voivat hoitaa myös yritysrahoitusta. Näitä on nähty paljon historian saatossa, ns. “universaalipankki” mikä hoitaa samalla liikepankin ja keskuspankin virtaa. Erityisesti kehittyvissä talouksissa, missä lainaa on vaikea saada ja taloutta rakennetaan enemmän ylhäältä päin komento-ottein.
Esim. Venäjällä keskuspankki teki tätä kaksoisroolia 1800/1900-lukujen taitteessa, kun Venäjä oli sen ajan “kuuma kasvumarkkina”. Myöhemmin Neuvostoliiton keskuspankki teki tätä samaa.
Eli siis ilmiönä tuo, että keskuspankki rahoittaisi myös yrityksiä, ei olisi lainkaan uusi. En ole varma, toimiiko maailmassa nytkin tuollaisia keskuspankkeja.
Lisäys: koska menee ohi tämän kejtun aiheen, niin olen aiemmin tästä “Gosbankista” kirjoittanut historiaketjuun Historianurkka: pörssin historiaa, finanssihistoriaa - #67 käyttäjältä Verneri_Pulkkinen
Eikös keskuspankki tälläkin hetkellä rahoita yrityksiä bondimarkkinan kautta? Osa bondeistahan on ns. “EKP-kelpoisia” joka käytännössä näkyy selkeänä alennuksena emissiospreadissä, kun keskuspankki on käsi alla. Harmi vaan, että tämä rahoitus kohdistuu yrityksiin, joilla ei muutenkaan olisi vaikeuksia saada markkinoilta rahaa ihan markkinaehtoisesti…
No, se periaatteessa vapauttaa markkinaehtoista rahaa niille ei-niin-EKP-salonkikelpoisille firmoille ja välillisesti laskee rahoituskustannuksia.
3 tykkäystä
Jep, keskuspankithan ostelee noita jälkimarkkinalta, ei siis suoraan yrityksiltä.
Siinä on tärkeä ero.
No, “tärkeä ero” ehkä ajatuksen ja aatteen tasolla
EDIT: Hauskana lieveilmiönä muuten euro-alueen ulkopuolisten yhtiöiden esim. Alankomaihin perustetut Treasuryt ovat viimeaikoina laskeneet liikkeelle emoyhtiön takaamia lainoja saaden näin lainalle EKP-kelpoisuuden. Mitä siitäkin sitten ajattelisi.
3 tykkäystä
SP500 futuurit pakkasella ja niin on moni jenkkiosakekin. Aika hyvin on käysä euraillut tuota “heittokaarta” tällä kertaa. Viimeisin huippu ei ollut enää samalla linjalla kuin kaikki edelliset huiput lokakuusta 2020 lähtien vaan reilusti linjan alapuolella. Voi olla tulossa yhtä syvä dippi kuin maaliskuun alussa ja pomppu sieltä ylös jäänee matalammaksi kuin edellinen pomppu.
